Olen tehnyt tätä somea yli 10 vuotta ja huomannut etenkin Instagramini puolella saavani valtavat määrät kyselyitä plussakokoisiin ulkoiluva...


Olen tehnyt tätä somea yli 10 vuotta ja huomannut etenkin Instagramini puolella saavani valtavat määrät kyselyitä plussakokoisiin ulkoiluvaatteisiin liittyen. Niinpä näin lumisen alkuvuoden kunniaksi kokosin listan, jossa on esitelty hyväksi havaitsemiani plussakokoisia ulkoiluvaatemerkkejä. Tässä listassa olevat merkit ovat olleet käytössäni, eli listasta ei löydy merkkejä, joista minulla ei ole kokemusta. Omat suosikkimerkit, joita listassa ei ole kannattaa lisätä kommenttina postauksen alle!

Ulkovaatteet:

Joutsen

Untuvatakeistaan tunnetun Joutsenen valikoimista löytyy tällä hetkellä kokoja naisille 3xl saakka. Takit ovat hurjan laadukkaita ja lämpimiä sekä pieneen tilaan pakkaantuvia. Joutsenen takit suunnitellaan Suomessa ja tehdään vastuullisesti Virossa ja Kiinassa.

Itselläni käytössä on Joutsenen retkiklassikko Taukotakki (koko L) sekä pepun peittävä Nova untuvatakki (koko 2XL)

Sasta (x Scandinavian outdoor)

Jo yli 50 vuoden kokemuksella retkeilyvaatteita tekevä Sasta julkaisi 2020 keväällä plus size yhteistyömalliston suomalaisen Scandinavian Outdoorin kanssa. Tällä hetkellä valikoimista löytyy Aava+ retkeilytakki ja -housut, joissa suurimmat koot ovat D58. Itselläni käytössä on Aava+ mallistosta takki (koko 50) sekä housut (koko 48). 

Keväällä 2021 Scandinavian Outdoorin Sasta-valikoima täydentyy plussakokoisella Aura+ Gore-tex-asulla. Vaatteet suunnitellaan Suomessa ja ommellaan Latviassa. 


Raiski

Raiskin valikoimasta löytyy niin ulkovaatteet kuin sisäliikuntavaatteet plussakokoiselle n. kokoon 52-54 saakka. Vaatteet ovat hinta-laatu suhteeltaan hyviä perusvaatteita, jotka pitävät lämpimänä ja näyttävät kivalle. Itselläni käytössä on ollut monenlaisia Raiskin vaatteita, tällä hetkelläkin ulkoilen kuusi vuotta vanhoissa Raiskin henkselitoppahousuissa. 

Suomalaisen plussaulkoiluvaatteiden pioneeri Raiski suunnittelee vaatteet Suomessa, mutta ei kerro verkkosivuillaan tammikuussa 2021 missä ne valmistetaan, mikä on iso miinus merkille, joka puhuu vastuullisuudesta verkkosivuillaan. 

Ahkka

Ruotsalainen Ahkka lienee Elloksen oma vaatemerkki ja yllättävän hyvä ja laaja valikoimaltaan. Ahkkalta löytyy vaatteita kokoon 60/6XL saakka. Itselläni on käytössä Ahkkan ja vuorikiipeiliä Renata Chlumskan yhteistyömalliston kevytuntuvatakki koossa 52, joka on ollut todella hyvin kaavoitettu ja laadukas. Ahkka ei käytä elävältä linnulta revittyä untuvaa. Vaatteiden alkuperämaa ei selviä verkkosivuilta, mistä miinusta myös Ahkkalle. 

Astrid Wild

Suomalais-ruotsalainen Astrid Wild on upea uusi retkeilyvaatemerkki, joka satsaa kauniiseen ja laadukkaaseen designiin. Merkki ei ole "plussamerkki" , mutta heidän vaatteensa yltävät kokoon 50/XXL saakka. Olen merkin fani ja erityisesi haluan nostaa esiin Astridin Minna villafleecen, joka ansaitsee mielestäni jo nyt retkiklassikkovaatteen arvonimen. Niin hyvä, pehmeä, lämmin ja käytännöllinen se on!

Astrid Wildin vaatteet ommellaan Liettuassa. 


Sail& Ski

Sail& Ski on suomalainen hiljaiseloa viettänyt vaatemerkki, joka tekee uutta tuloaan keskittyen erityisesti ulkoiluhousuihin. Sail&Ski valikoimassa on niin ohutta kuin paksumpaa housua, toppaa ja softshelliä naisten kokoon 6xl saakka. Housut ovat hyvin suunniteltu ja kaavoitettu Suomessa ja laadukkaasti ommeltu Virossa merkin omalla tehtaalla. 

Tällä hetkellä Sail&Ski:n valikoimaa uudistetaan ja tuotteet saavat ensi sesongiksi entistä selkeämmät nimet (tällä hetkellä tuotteiden nimet ovat liian samankaltaisia, jotta ne erottuisivat toisistaan helposti). Sail&Ski:ta löytyy parhaiten Intersporteista, tulevaisuudessa Sail&Ski avaa myös oman verkkokaupan.

Coz by Cozmei

Suomessa suunnitellut ja valmistetut villakangashameet ovat upea lisä retkeilijän vaatekaappiin. Itse käytän mittatilauksena tehtyä Coz-villahametta merinovillapitkiksien/legginssien kanssa tai softshellhousujen päällä lisälämpöä tuomassa. Auttaa etenkin pepun lämpimänä pysymisessä ja näyttää virkistävän naiselliselta, kun muut kuteet ovat melko yksinkertaisia. 


Kerrastot ja villavaatteet:

Tamsilk 

Kotimaiselta Tamsilkiltä kannattaa tsekata erityisesti silkkivillatuotteet, joissa kokoskaala yltää XXL saakka. Koot ovat reiluja ja esimerkiksi itselläni käytössä olevat XL-kokoiset pitkikset sopivat n. 50-52 saakka. 

Silkkivillatuotteet ovat 85% mulesing-vapaata merinovillaa ja 15% silkkiä. Ne ommellaan Kangasalla merkin omalla tehtaalla. 

North Outdoor 

Suomalainen on myös tämä merkki, joka teettää osan vaatteistaan Suomessa ja osan vastuullisesti Kiinassa. Itselläni käytössä on North Outdoorin villapaita koossa 2xl sekä merino-bambu-pitkikset koossa 2XL. Merkiltä löytyy kokoja 3XL saakka, mutta isoimmat mallit ovat unisex/miesten kokoja. 

Kaino

Kaino suunnittelee ja neuloo kaikki vaatteensa Suomessa Köyliössä omalla tehtaallaan. Käytössä on paljon mulesing-vapaata merinovillaa ja mikäli omaa kokoa ei löydy, Kainolla voidaan myös räätälöidä tuotteita omien mittojen mukaiseksi. Kainolta retkeilijän kannattaa hankkia esimerkiksi ihanat merinovillahousut ja neulepaidat, joita voi käyttää myös arkena, niin kauniita ne ovat!


Muuta kivaa

Fjällräven

Ruotsalainen retkeilyvaatemerkki Fjällräveniltä saattaa välillä bongata hyviä isommalle naiselle sopivia tuotteita, joista lempparini on Abisko trekking tightsit eli vaelluslegginssit koossa XL. Housut ovat tarpeeksi korkeat, nauhalla kiristettävät trikoot, joiden polvet ja peppuosa on vahvistettu kulutusta kestävällä kankaalla. Abisko tightseissa on paljon taskuja ja kesäisin ne ovat todella hyvä vaihtoehto perinteisille retkeilyhousuille. 

Merrell

Merrell on oma luottokenkämerkkini, jolta löytyy aina jalkaani sopivat lenkkarit! RAKASTAN Merreleitä ja omistan niitä paljon: kitkapohjat talveksi, värikkäät retrolenkkarit kesäksi, sandaalit, talvikengät ja nyt haaveilen uusista Merrell x Unlikely hikers kengistä, jotka on tehty yhteistyössä ihanan marginalisoituja vartaloita esiintuovan Unlikely hikers-yhteistön Jenny Bruson kanssa. Myös lapseni lempikengät ovat Merrellit, ne vain on PARHAAT joka tilanteeseen. 


Kuvat: Maarit Vaahteranoksa, Anna-Maria Arjasto, minä


1 kommenttia

mainos: Nudge Oletteko jo kuulleet Thinxeistä? Superkauniista alushousuista, jotka ovat myös kuukautissuojia! Olen jo pitkään haaveillut, et...

mainos: Nudge

Oletteko jo kuulleet Thinxeistä? Superkauniista alushousuista, jotka ovat myös kuukautissuojia!

Olen jo pitkään haaveillut, että pääsisin eroon kertakäyttöisistä kuukautissuojista, sillä roskiin heitettävät puuvillaa ja muovia sisältävät menkkasuojat ovat kyllä melkoinen jätevuori jo ihan kuukausitasolla, puhumattakaan vuosista tai koko elämästä. Markkinoilla on tottakai ollut kuukuppeja jo pitkään, mutta valitettavasti minulle sellainen ei ole sopinut yhtään. Olen kokeillut monta mallia ja kokoa, joten jossain vaiheessa totesin, ettei näidenkään ostaminen testimielessä kovin järkevää ole ja päädyin takaisin tamponien käyttäjäksi. 

Sain ensimmäiset Thinx-alushousuni testiin Nudgesta jo keväällä ja nyt yli puolen vuoden testijakson jälkeen on hyvä aika kirjoittaa housuista käyttökokemuksia. 

Mitkä ovat Thinx-alushousut?

Thinxit ovat aivan tavallisten alushousujen näköinen kuutautissuoja, jonka imukyky on parhaimmillaan jopa neljän taponin verran. Housuja löytyy useita eri malleja, materiaalit ovat osassa sertifioitu luomupuuvilla sekä osassa nylon ja elastaani. Nudgessa Thinxien isoin koko on 3XL, Nudgen pienimmät housut ovat nuorille suunnattuja. 


Kokemuksia Thinx-kuukautisalushousuista

Kun aloitin Thinxien käytön, tuntui niiden käyttö todella oudolta jo siksi, että en tamponien käyttäjänä ollut tottunut tuntemaan kuukautisten valumista pitkään aikaan. Siksi jo pelkästään vuodon tunteminen oli itselleni epävarmuutta lisäävä seikka eikä kuukautisalushousut ilman muita suojia tuntuneet kovinkaan luotettavalta ratkaisulta. 

Aloitin testailun Hi-Waist mallilla ja kolmen pisaran  ns. keskiverto vuotoon tarkoitetulla imukyvyllä  ja koska alushousumalli itsessään tuntui todella mukavalle ja tukevalle, unohtui jännääminen nopeasti. Kunnes jossain vaiheessa päivää tunsin vuotoa tulevan melko paljon ja oli pakko juosta vessaan tarkistamaan tilanne. Musta sisäosa näytti kuitenkin siistiltä eikä ulkopuolella ollut merkkiäkään ohivuodosta, joten jatkoin samojen housujen käyttöä, sillä näitä ei ole tarkoitus vaihdella muutaman tunnin välein muutenkaan. 

Vuotoa oli päivän aikana tullut, mutta itse housut tuntuivat ihoani vasten vielä iltapäivälläkin aivan kuivilta sekä muutenkin ihan tavallisilta alushousuilta. Ei siis likaista, kosteaa tai millään tavalla vaippamaista fiilistä. En huomannut myöskään mitään hajuja, mutta päätin kuitenkin vaihtaa seuraavan Thinx-parin jalkaan ja laittaa käytetyt housut likoamaan kylmään veteen, joka irrottaa veren tehokkaammin kuin lämmin vesi. 

Lavuaariin kylmään veteen housut laskiessasi vähän säpsähdin, sillä vesi värjäytyi heti punaiseksi ja vuotoa olikin tullut aika paljon. Vasta silloin ymmärsin kuinka tehokkaasti housut olivat vuodon sisäänsä napannut ja että voisin luottaa imukykyyn myös jatkossa.

Arki Thinxien kanssa:

Vaikka Thinxit tuntuivat aluksi vähän oudolle, opin luottamaan niihin kevään aikana täysin. Minun kuukautiset lienevät aika kerkiverrot, sillä en ole kaivannut kolmen pisaran imukykyä vanhempaa housua ollenkaan, enkä toisaalta ole hankkinut myöskään niukemman vuodon housuja, sillä nämä tuntuvat hyviltä jalassa aina. 

Aluksi minulla oli vain kahdet Thinxit käytössä, ja määrä riitti hyvin kun housut pesi käsin heti ja laittoi kuivauspatterin päälle odottamaan seuraavaa käyttökertaa. Lopulta hankin kuitenkin kaksi paria lisää, jolloin housuja ei ollut ihan pakko pestä samalla kun vaihtoi paria, vaan ne pystyi jättämään likoamaan vähän pidemmäksi ajaksi. Kuukautisalushousut voisi myös pestä pesukoneessa liottamisen jälkeen, mutta itse olen kokenut niiden käsipesun liotuksen jälkeen hyvin helpoksi ja nopeaksi jutuksi, joten olen jatkanut sillä.

Kieltämättä aluksi tuntui aika kummalliselle nähdä niin paljon kirkkaan punaista vettä, mutta mitään ällötysfiiliksiä en ole suostunut tuntemaan. Se on mielestäni ihan päätettävissä oleva juttu, että aikooko kuukautisiaan kauhistella vai ei. Ne nyt tulevat joka tapauksessa, joten parempi olla ällööntymättä! Sama homma pätee myös alushousupyykin kuivattamiseen ja kuukautissuojien esillepanoon kotonamme, ne ovat osa minun elämää ja esillä. Jos jotain häiritsee, niin häiriintyköön kaikessa rauhassa. Ei ole mun ongelma ollenkaan. 


Kuuden kuukauden aikana olen alkanut käyttämään Thinxejä käytännössä aina kuukautisten aikana. Alushousut ovat tähän saakka pitäneet joka tilanteessa päivisin, mutta suurimpina vuotopäivinä lisään välillä yöksi myös taponin, jottei villapetarini saisi ylimääräisiä jälkiä kylkeensä. Vaikka imukerros on tehokkaan lisäksi myös iso ja yltää lähes alaselkään saakka, en ihan luota vielä housuihin yöllä, jolloin vuoto ei kuitenkaan tule kohtisuoraan imukerroksiin. 

Suosittelen kuitenkin kaikkia "kestävän kehityksen kuukautisista" haaveilevia testaamaan Thinxejä ainakin yhden parin verran, sillä onhan nämä ihan huippu juttu! Itselleni jäivät kyllä pitkäaikaiseen käyttöön, joten kiitos Nudgelle tästä!

Helsingin Yrjönkadulla sijaitseva Nudge on Thinxien ainoa myyjä Suomessa. Kuukautisalushousuja myydään vain myymälässä, josta saat myös apua oikean mallin, koon ja imukyvyn valintaan. 

Kuvat: Aino Nieminen / Last tuesday


1 kommenttia

 Kaupallisessa yhteistyössä Tammi ja WSOY Vuosi alkaa olemaan jo paketissa ja on aika käydä läpi millaisena muistamme vuoden 2020. Pysytään ...

 Kaupallisessa yhteistyössä Tammi ja WSOY


Vuosi alkaa olemaan jo paketissa ja on aika käydä läpi millaisena muistamme vuoden 2020. Pysytään hei niissä mukavissa jutuissa!

Vaikka kirjoista puhuessa äänikirjat ovat nousseet viimeistään tänä vuonna jokaisen tyypin jutuksi ja meilläkin on niitä kulutettu lähes joka päivä, muistetaan meidän perheessä vuosi 2020 myös lukemisen vuotena ihan painettujen kirjojenkin osalta. Ja etenkin lasten- ja nuortenkirjojen osalta, sillä olemme Kaamoksen kanssa lukeneet (ja kuunnelleet) läpi aikamoisen kasan tänä vuonna ilmestyneitä uutuuskirjoja, joista tässä postauksessa esittelen reilusti yli kymmenen loistavaa vaihtoehtoa. Mukana on myös lista, jonka voitte tallentaa puhelimeenne vaikkapa joululahjaostoksia varten. 

Kaikki postauksessa esitellyt kirjat soveltuvat alakouluikäisille lapsille, mutta yläkuvassa Kaamoksen käsissä näkyvää Harry Potteria en suosittelisi ihan herkimmille tyypeille yksin luettavaksi, kirja kun on osittain hyvinkin jännittävä ja vähän pelottavakin. Jaoin kirjat rennosti kahdenlaisiin kirjoihin: kuvia tai sarjakuvaa sisältäviin helposti luettaviin kirjoihin sekä enemmän aikaa ja lukutaitoa vaativiin pidempiin kirjoihin. Jako ei tarkoita, etteikö jo sujuvasti lukevat lapset nauttisi myös helpommin luettavista kirjoista tai etteikö näistä listatuista kirjoista löytyisi vähän lukeneelle myös se ensimmäinen pidempi lukukokemus. 

Kirjat on esitelty Instagramissani @elsa.heiko ja ne löytyvät suurin osa laajemmasti avattuna sieltä! Toimikoon tämä postaus enemmänkin läpileikkauksena mitä kirjoja me tänä vuonna teille suosittelemme!


Kevyet ja kuvalliset

Kevyet ja sarjakuvamaiset kirjat ovat oman 3-luokkalaisen lapseni suosikkeja, sillä ne ovat usein hauskoja, nopealukuisia ja kuvat rytmittävät lukemista mukavasti. 

Tänä vuonna moni sarjakuvaa tehokeinona käyttävä kirjasarja julkaisi uuden tai jopa useammankin uutuuden, joista Dav Pilkeyn Koiramies sarjan uusin, Koiramies ja Kisulii on klassisinta sarjakuvaa ilman pitempiä tekstipätkiä. Koiramies sarjaan pääsee helposti mukaan, vaikka ei olisi lukenutkaan aiemmin ilmestyneitä kirjoja. Vähän enemmän lukemista tarjoaa Jeff Kinneyn koululaishuumoria tarjoava Neropatti-sarja, josta tänä vuonna ilmestyi niin Neropatin päiväkirja: Syvässä päässä kuin Neropatin bestiksen oma kirja, Maailman parhaan kaverin seikkailu. Kumpikin näistä kuuluu oman lapsen suosikkeihin ja Neropateista meillä on tehty jopa kirjaesitelmä kouluun. 

Myös oman lapseni suosikkikirjasarja Ella ja kaverit sai kesän lopussa jatkoa ja sattumalta sekä Ella ja kaverit että Kaamos siirtyivät vihdoin kolmennelle luokalle. Kolmannelle siirtyminen oli hyppy myös Ella ja kaverit-kirjasarjalle, jonka sarjakuvamaisuus lisääntyi uuden vuosiluokan ja Vihdoin kolmannella kirjan myötä. Kiva uudistus!

Kevyemmistä kirjoista esiin voisi nostaa myös hauskan Sami muuttuu-sarjan, jossa Sami muuttuu tällä kertaa hirmuliskoksi sekä vanhan suosikkisarjan eli Lasse-Maijan etsivätoimiston uuden kirjan Elokuvan arvoitus. Näissä kirjoissa keveys tulee tottakai kerronnasta, mutta aloittelevaa lukijaa ilahduttaa myös kirjojen maltillinen pituus. Loppuratkaisuun saakka lukee melko nopeasti eikä se aina ole huono juttu ollenkaan. 

Tässä yhteydessä kannattaa tottakai nostaa esiin myös uudet Marvel-kirjat, jotka (ei niin yllättäen) ovat aiheuttaneet eniten ilon kiljahduksia uusia kirjapaketteja avatessa. Myönnän, etten itse ole minkäänmoinen Marvel-asiantuntija ja vähän ehkä turhaakin kategorisoinut Marvelin supersankaritarinat turhaksi hömpäksi. Innostuin itse ensimmäistä kertaa Marvel-sankareista vasta 2018 ilmestyneen Black Panther leffan myötä ja nyt tutustunut itsekin aiheeseen uusien (todella laadukkaiden!) Marvel-kirjojen kuten Marvel-historian ja Tammen kultaisen supersankarikirjan myötä. Marvel-vinkkinä annettakoon vielä, että sarjasta löytyy myös Spiderman Tarratulitus tarrakirja, mistä kolmasluokkalainenkin tykkäsi tosi paljon! Luulin tarrakirjojen ajan olevan jo ohi, mutta ehei!


Vähän vaativammat kirjat enemmän lukeneelle tai yhdessä luettavaksi

Sitten niihin vähän vaativampiin kirjoihin, joissa tekstiä ja tapahtumia on jo jonkun verran! Näissäkin suosittelussa on kirjasarjoja, joten innostuessasi sarjasta kannattaa tsekata uusimpien kirjojen lisäksi myös aiemmin ilmestyneet osat. Tieteisseikkailun nälkään suosittelemme Max Brallierin Maailman Viimeiset Tyypit sekä Timo Parvelan ja Björn Sortlandin Kepler62 kirjasarjoja. Uusimmat kirjat näistä sarjoista ovat Maailman viimeiset tyypit: Kosminen kauhu sekä Kepler62 Uusi maailma: Gaia

Savanniympäristöön lukijan vie Soturikissoista tutun kirjailijakollektiivi "Erin Hunterin" Uljasmaa-sarja, jonka uusin kirja on Savannin laki. Tämä sarja uppoaa varmasti Soturikissafaneille, mutta myös niille, joille soturikissat ei niin iskenyt. Kerronta ja juoni ovat nimittäin ainakin omasta mielestäni värikkäämpää, moniulotteisempaa ja enemmän mukansa tempaavaa. Uljasmaan kirjoissa elämää savannilla seurataan kirjasta riippuen paviaanin, norsun tai leijonan näkövinkkelistä. 

Yksi tämän vuoden kivoimmista tuttavuuksista meidän perheessä on ollut Thomas Taylorin myrskyiseen Aaverantaan sijoittuva fantasiatrilogia, josta löytyy tällä hetkellä kaksi osaa: Malamanteri ja Gargantis. Tätä kirjasarjaa on verrattu usein J.K. Rowlingin Pottereihin, vaikka mielestäni kyseessä on hyvin erilainen tarinankerronta ja Taylorin kirjoissa tunnelma on enemmän sivusta seuraava kuin tapahtumissa läsnä oleva. Henkilöhahmoista ei välttämättä tiedä kaikkea ja tarinat ovat kivalla tavalla synkkiä ja jännittäviä. Yhteyksiä Pottereihin kuitenkin on, sillä Thomas Taylor on kuvittanut ensimmäisen Harry Potter kirjan kannen ja Aaveranta-trilogian (keksin ihan itse trilogialle tämän nimen :D) on suomentanut Potter-suomennuksista ylistystä saanut Jaana Kapari-Jatta. Tämä sarja ehdottomasti lukuun jos satufantasia on juttusi!

Viimeisenä vinkkinä löytyy jokaisen Harry Potter fanin must have, eli juhlalaitos kirjasta Harry Potter ja Viisasten kivi. Tämä kirja sisältää sekä ensimmäisen Potter-kirjan tekstit että kahdeksan kirjasta ylös pomppaavaa tai muuten käsin kosketeltavaa paperitaideteosta ja paljon uusia kauniita kuvituksia maailman kuulun MinaLima studion suunnittelemana. 

Tämän kirjatornin myötä toivottelemme kaikille oikein mukavaa joulukuun jatkoa ja toivottavasti listasta löytyi sopivaa luettavaa juuri teidän perheeseen/kummilapselle/ itsellesi!

0 kommenttia

mainos: SiderAL / Askelterapia.fi  -Postaus sisältää ensikokemuksia SiderAL rautavalmisteista sekä alekoodin niihin.  Olen kärsinyt jo useam...

mainos: SiderAL / Askelterapia.fi 

-Postaus sisältää ensikokemuksia SiderAL rautavalmisteista sekä alekoodin niihin. 

Olen kärsinyt jo useampana vuonna, lähinnä talvisin, ihan mahdottomasti väsystä. Tuntuu, että kehoni vaatii vuosi vuodelta enemmän talvikunnossapitoa eli pitkiä päiväunia, pitkiä yöunia ja mielellään mahdollisimman epäaktiivista elämää, mikä ei ole aina ihan paras yhdistelmä konseptin nimeltä "normaali arki" kanssa. Olen yleensä havahtunut väsyyni vasta sen alkaessa väistymään ja vireystasojen noustessa, sillä turvaisan tokkuraiseen oloon tottuu yllättävän nopeaa. Ja kun väsyttää, ei sitä oikein jaksaisikaan alkaa miettimään mikä kehossa oikein mättää. 

Tänä syksynä olin kuitenkin kerrankin ajoissa liikkeellä ja pyysin lääkäristä lähetteen verikokeisiin, jossa saataisiin selville mikä tässä väsyssä oikein on syynä ja melkeinpä tiesin jo ilman tuloksien tarkastelua, että rauta-arvothan siellä jälleen kerran ovat matalalla. Tämä ei yllättänyt, sillä olen kärsinyt matalasta hemoglobiinista nuoresta lähtien ja jälleen kerran tulokset olivat melkoisen huonot. Hemoglobiinini oli syyskuussa 113 ja ferritiinini eli varastorautani 40. Hemoglobiinin suhteen arvo oli viitearvojen alapuolella kun taas ferritiinin osalta viitearvojen alapäässä, ei pahin mahdollinen muttei erityisen hyväkään. Verikokeissa ilmeni myös, että kehossani on pieni tulehdustila, joka voi nostaa ferritiiniarvoani, mutta ei missään nimessä parantaa raudanpuutteen oireita. 

Koska raudanpuute on tuttu juttu, on tottakai myös rautavalmisteista kokeiltu montaa merkkiä ilman sen suurempaa voittoa. Useammasta valmisteesta olen saanut huonon olon ja ripulin lisäksi raudan maun suuhuni ja niillä nipin napin sietämilläni valmisteilla rauta-arvot eivät ole järin kohonneet, joten en ollut järin innoissani huomatessani, että rautarumba pitää aloittaa taas alusta. Aloin kuitenkin tutkimaan rautavalmisteita muistellen lääkärini maininneen jostakin uudenlaisesta rautavalmisteesta, joka saattoi parhaassa tapauksessa yltää yhtä hyviin tuloksiin kuin suonensisäinen rautahoito, vaikka kyseessä olikin suun kautta otettava valmiste. 

Pienen salapoliisityön jälkeen löysin etsimäni. SiderAL nimiset sukrosomiaaliset rautavalmisteet olivat ilmestyneet apteekkiin tämän syksyn aikana ja kotisivuilla valmisteista kerrottiin sen verran vakuuttavasti, että hankin paketin rautavalmistetta testiin. Valitsin kahdesta SiderAL tuotteesta itselleni jauhemaisen version jossa oli sukrosomiaalisen raudan lisäksi myös C-vitamiinia, foolihappoa ja B6-, B12 ja D-vitamiinia ja yllätyksekseni näistä tuotteista ei tullutkaan niin minkäänlaisia epämiellyttäviä oireita! Aikani asiaa ihmeteltyäni päätin ottaa yhteyttä SiderAL:n maahantuojaan, jotta voisin toteuttaa pitkän testijakson ja kertoa myös teille miten valmisteen käyttäminen vaikuttaa sekä jaksamiseeni että pidemmän käytön jälkeen myös rauta-arvoihini. 

Mikä on sukrosomiaalinen rauta?

Kuten yllä kirjoitin, on SiderAl tuotteet (SiderAL FORTE ja SiderAL folic) sukrosomiaalista rautaa ja se toiminta eroaa aika paljonkin perinteisistä rautavalmisteista. Käydessäni SiderAL:n maahantuonnissa sain kuulla ihan rautalangasta väännetyn selityksen mikä SiderAL tuotteista tekee sekä niin hyvin siedetyn että myös poikkeuksellisen imeytyvän (ja koska en ole terveysalan ihminen, tarvitsin todellakin sen rautalankamallin ymmärtääkseni toiminnan). Erityisen SiderAL tuotteista tekee sen rautaa ympäröivä kuori eli Sucrosome®. Kuoren ansiosta rauta ei joudu kosketuksiin mahalaukun vatsahappojen eikä suoliston limakalvojen kanssa. Tämä vähentää epämiellyttäviä rautavalmisteisiin liittyviä vatsavaivoja.

Sucrosome® suojaa rautaa niin pitkälle kuin maksaan saakka ja vasta maksassa entsyymit vapauttavat raudan kehon käyttöön. Tämä poikkeaa paljon perinteisen rautavalmisteen imeytymisestä ja tarjoaa myös etuja, joita muilla rautatuotteilla ei ole. Yksi etu on, ettei SiderAL tuotteiden kanssa tarvitse miettiä mitä muuta raudan kanssa suuhun laittaa. Maidosta ei ole haittaa eikä C-vitamiini edesauta tämän raudan imeytymistä. Valmisteet sisältävät silti myös C-vitamiinia, joka kyllä auttaa ruuan kautta tulevan raudan imeytymisessä vanhaan tuttuun malliin. Rautavalmisteen sisältämä rauta ei kuitenkaan tarvitse C-vitamiinia toimiakseen. 

Poikkeuksellisen imeytymistavan vuoksi myös raudan määrä tuotteessa voi olla huomattavasti totuttua pienempi, mikä ilmeisesti onkin saanut monet raudanpuuteasioihin perehtyneet maallikot takajaloilleen, "30mg rautaa ei vaan voi riittää". Valmisteen sivuilta löytyvä tutkimus kuitenkin osoittaa, että ainakin tuossa kemoterapiapotilaiden rautatutkimusesimerkissä tulokset menivät lähes käsi kädessä suonen sisäisen rautainfuusion kanssa eikä isommalla rautamäärällä ole nähty parempia tuloksia myöskään tuotteen kehityksen aikana. 

Kokemuksia SiderAL folic-rautavalmisteesta

Olen itse aloittanut sukrosomiaalisen raudan käyttämisen vasta syyskuussa, joten nyt marraskuun keskivaiheilla en ole vielä käynyt uusissa verikokeissa tarkistamassa hemoglobiiniani tai ferritiiniäni. Ajattelin testata rautavalmistetta nyt ainakin tammikuulle ennen verikokeita, jotta rautavalmisteella on tarpeeksi aikaa toimia ja saan kerrottua teillekin tuloksia pidemmällä aikavälillä, en vain alun (toivottavasti) nousua. 

Muuten oloni on tuntunut hyvälle, vatsaoireet ja raudanmaku suussa eivät ole häirinneet arkea ja itseasiassa nyt kun mietin, niin päiväunetkin on jääneet huomattavasti vähemmälle mitä viime talvena. Oma jauhemainen valmisteeni on sitä paitsi hyvän makuinen ja helposti nautittava, ensimmäinen kerta kun valitsen mielelläni jauhemaisen vaihtoehdon pillerin sijaan. 

Plussan puolella ollaan ja toivottavasti pysytään jatkossakin! Ja tästä nimenomaan otetaan tänä talvena selvää ja pyritetään selättämään tuo liian matala hemoglobiini sekä kasvattamaan myös feritiiniarvoa reilusti. Aiheeseen palaan siis myöhemmin, kun omaa testijaksoani on kulunut vielä useampi viikko ja kun saan ajantasaiset rauta-arvoni ensi vuoden alussa. 

Haluatko sinä testata SiderAL- tuotetta kanssani?

Saat SiderAL tuotteet -15% alennuksella Askelterapia.fi verkkokaupasta koodilla ELSAH15 . Etu on voimassa tammikuun 2021 loppuun saakka.

psstt!! Myös Instagramini kannattaa ottaa seurantaan, siellä nimittäin arvotaan testipaketit kumpaakin SiderAL tuotetta ihan pian!



7 kommenttia

  mainos : Weekendbee Käsi ylös ne, jotka käyttävät jumppavaatteita vain ja ainoastaan jumppatunneilla! Aika hiljaiselta vaikuttaa, ainakin ...

 mainos : Weekendbee



Käsi ylös ne, jotka käyttävät jumppavaatteita vain ja ainoastaan jumppatunneilla! Aika hiljaiselta vaikuttaa, ainakin vuoden 2020 loppupuolella :D 

Jos vielä viime vuonna legginssit kyseenalaistettiin housuina, niin nyt on monella eri ääni kellossa. Legginssithän on jumppahousujen lisäksi tämän vuoden epävirallinen toimistovaate nro 1, ainakin itselläni. Ja tähän työasuun kuuluu tottakai myös pehmeät kaarituettomat rintaliivit, villasukat ja neuletakki. Kätevää, sillä samoissa vaatteissa voi hengailla vaikka viikon putkeen, eikä lähin työkaveri (eli minä itse) valita yhtään. 


Enkä valita siitäkään, että VIIMEIN löysin ihan superhyvät jumppahousut ja topin, joissa kompromissia ei tarvinnutkaan tehdä fiksun tuotantoprosessin ja järkevien materiaalien sekä käytettävyyden kanssa. Käteväähän on, että näissä voi - uskokaa tai älkää - myös liikkua! Vastuullisista vapaa-ajan vaatteista ja asusteista tutuksi tulleen Weekendbeen valikoimasta nimittäin löytyy sellainen helmimerkki kuin Girlfriend Collective, jonka korkeavyötäröiset jumppalegginssit voin ihan heittämällä todeta parhaiksi jumppahousuiksi ikinä. 

Miksi Girlfriend Collectiven jumppahousut ovat maailman parhaat?

  • Girlfriend Collectiven housut ovat korkeimmat jumppahousut mitä olen ikinä käyttänyt. 
  • Vyötärö pysyy korkealla eikä rullaannu vatsamakkaran alle ensimmäisen aurinkotervehdyksen aikana
  • Kyykkää ja pyykkää - ei näy läpi kovassa käytössä eikä pesujen jälkeen. 
  • Anteeksi pinnallinen huomioni, mutta lattapyllyni ei ole missään vaatteessa näyttänyt näin hyvälle! Ihaillaanko sitä vielä vähän lisää?


Ja kuten suomalaisen Weekendbee-verkkokaupan kaikki tuotteet, ovat nämäkin legginssit ja topit käyneet läpi melkoisen seulan ennenkuin ovat päätyneet myyntiin. Materiaali Girlfriendin vaatteissa on kierrätettyjä muovipulloja, tuotanto taas läpinäkyvää ja sertifioitua. 

Parasta ehkä kuitenkin on, että Girlfriendin kokoja löytyy Weekendbeesta todella laaja skaala XS-XXXL ja merkillä itsellään koot jatkuvat aina 6xl saakka. Jos et siis löydä Weekendbeen valikoimasta nyt sopivaa kokoa, voit aina lähettää asiakaspalveluun toiveen kokoskaalan laajentamisesta. 

Kokotaulukosta apua sopivan koon valintaan

Itse käytän Girlfriendin legginsseissä kokoa XL ja alaosani on n. kokoa 48. Yläosani ovat Girlfriendillä XXL ja normaalisti käytän yläosassa kokoa 50 ja rintaliiveissä 85F. Housun koon valitsin suoraan lantioni mitan mukaan kokotaulukkoa hyödyntäen, lantioni on n. 111cm ja XL vastasi sitä kokoa. Vyötäröni on kokotaulukon XL kokoa isompi, mutta luotin vyötärön venyvän, kuten se tekikin.  Jos mietit kahden koon välillä, pienempi on todennäköisesti ihan sopiva. 

Topin suhteen sain mittailla ja pähkäillä kokoa hieman enemmän, sillä kokotaulukossa koot loppuivat rintaliivikokoon DD, kun taas oma poveni on tätäkin numerosarjaa isompi. Mietin myös hetken tarkoittaako kokotaulukon rinnanympärystiedot mittaa rinnan alta vai päältä, mutta päättelin sen tarkoittavan rinnan alla olevaa mittaa. Koska rinnan alta mittani on n. 102cm valitsin koon sen mitan ja DD-kuppikoon yhtymäkohdasta, jossa ehdotuksena oli XXL tai XXXL. Valitsin näistä pienemmän koon niin ikää siksi, että materiaali on venyvää ja oikein meni kerralla myös tämä koko. 

Mikäli kokoasia mietityttää, Weekendbeen asiakaspalvelu auttaa ja minultakin voi kysyä neuvoa esimerkiksi Instagramin yksityisviestillä profiilin @elsa.heiko kautta. 


Housujen lisäksi myös Girlfriendin toppi on vallan mainio kevyen tuen yläosa, jossa on mukava olla niin kotona kuin liikkeelläkin. Isorintaisena haluan kuitenkin huomauttaa, että tämä toppi ei sovellu povekkailla paljon hyppelyä tai juoksua sisältävään liikuntaan, jossa tukevampi, rinnat lähestulkoon rintalastaan litistävä liivi on parempi vaihtoehto.  Sellainen urheiluliivi ei kuitenkaan ole se mukavin vaihtoehto kotona hengaillessa tai esimerkiksi joogaillessa, joten Girlfriendin pehmeä toppiliivi on ehdottomasti valintani silloin, kun en juokse tai hypi. Eli 99% vapaa-ajastani kuluu kelposti tämä toppi päällä. 


Näillä puheilla lienee siis selvää, että te jumppahousujen etsijät tiedätte mitä ja mistä hankitte seuraavaksi. Girlfriendit Weekendbeesta siis. 

Katso Girlfriend Collectiven tarjonta sekä muut Weekendbeen tuotteet www.weekendbee.fi

Kuvat on otettu Ihanalla Sola-salilla Karkkilassa, kiitos kuvista joogaohjaaja Titta Häkkinen!


4 kommenttia

kaupallinen yhteistyö: S-ryhmä  Kun minua pyydettiin tutustumaan ja kirjoittamaan tätä postausta S-kauppojen S-mobiilisovelluksen ravintolas...

kaupallinen yhteistyö: S-ryhmä 


Kun minua pyydettiin tutustumaan ja kirjoittamaan tätä postausta S-kauppojen S-mobiilisovelluksen ravintolaskurista, olin kieltäytyä kunniasta tutustumatta palveluun ollenkaan. Mielikuvani ravintolaskureista kun perustuu vahvasti laihdutus-ajatukseen, jossa nipistetään jo nipistetystä energiamäärästä ja pyritään ottamaan niskalenkki omasta syömisestä syömällä mahdollisimman vähän. Oikeastaan ajatukseni ravintolaskureista ei perustu ravintoarvoihin ollenkaan, vaan pelkästään päivittäisen energiansaannin kyttäämiseen joka aamuisen aamupainon mittauksen ohella. Terveisiä vaan nuoruuden Painonvartija-ajoilta, jolloin terveellinen ruoka käsitettiin hieman toisin mitä nyt, kun peruna ja banaani eivät enää ole syntisiä valintoja. 

Viime kuussa S-mobiiliin ilmestynyt uusi ravintolaskuri-ominaisuus on jokaisen S-bonuskorttia käyttävän saatavilla oleva vapaaehtoinen palvelu. Sen idea on tuoda esiin S-ryhmän ruokakaupoista hankkimiesi elintarvikkeiden keskimääräinen energiansaantiin suhteutettu jakauma hiilihydraattien, proteiinien, rasvan, suolan, sokerin ja kuidun osalta. Laskuri on tehty yhteistyössä Helsingin yliopiston ravitsemustieteilijöiden kanssa. Esimerkiksi suosikki-instatilini Aivosumutorven Henna on ollut suunnittelussa mukana ravitsemustieteilijänä, mikä nosti heti luottamustani sovellusta kohtaan ja siksi päätin ennakkoluuloistani huolimatta ladata sovelluksen testiin myös itselleni. Hyvä, että latasin. Tykkään sovelluksesta tosi paljon!



Mielestäni ravintolaskuri on toteutettu jo näin aluksi todella hyvin ja myös "ravintopositiivisesti" ja sitä varmasti tullaan kehittämään tulevaisuudessa entistä paremmaksi. Hyvää on mm. se, ettei laskuri ilmesty ruudullesi, mikäli et halua ominaisuutta käyttöösi. Annettuasi laskurillle luvan tulkita ruokaostoksiasi kalkuloi sovellus ruudullesi sekä viimeisimmän 12 kuukauden että meneillään olevan kuukauden ravintojakaumat sekä suhteuttaa ne virallisiin ravitsemussuosituksiin. Näin selviää nopeasti vastaako S-ryhmän ruokakaupoista ostetun ruuan ravinnollinen puoli suosituksia ja olisiko jossain osassa selkeästi petrattavaa. Todennäköisesti jotain parannettavaa jakaumasta löytyy, itselläni isoimpia kompastuskiviä ovat viimeisimpien 12 kuukauden aikana olleet kuidun määrän vähyys sekä liiallinen sokerin ja suolan määrä, ainakin ostoskorin sisällössä. Hiilarit, rasva ja proteiinit ovat ostoskorissani hyvin ravitsemussuositusten mukaisesti jo valmiiksi. 

Kuitujen arvasinkin olevan aliedustettuina ruokavaliossani, sillä viitisen vuotta sitten noudattamani vähähiilihydraattinen ruokavalio muokkaa valitettavasti edelleen alitajuisesti ruokavalintojani, joten ruokavalioni hiilarit tulevat jostain ihan muusta kuin kuitupitoisesta leivästä tai puurosta. Ravintolaskurin mukaan suurimpia hiilarinlähteitäni ovat durum-vehnäjauhot, valkoinen pasta ja valkoinen riisi. Tämä ei todellakaan yllätä, nautin hiilarini mieluiten pastana, pitsana ja sushina. Kuitujen hyödyt ovat kuitenkin kiistattomia, kylläisyyden lisäksi ne auttavat suoliston hyvinvoinnissa ja laskevat monien sairauksien riskiä. Joten niitä pitää saada lisää!



Laskurin latauksen jälkeen kiinnitin tietoisesti paremmin huomiota kuitujen määrään ostoksissani ja muutamalla pienellä muutoksella sain elokuun 6 gramman kuidun määrän muuttumaan syyskuussa 17 grammaksi lisäämällä ruokavaliooni ruisleipää sekä muuttamalla valkoisen pastan täysjyväversioksi. 17g kuitua/ 1000 kcal on nyt kivasti suositusten mukainen, toki vuositasolla kuidun määrän nousua voidaan tarkastella paremmin vasta ensi vuonna samaan aikaan. 

Suolan ja sokerin vähentäminen onkin sitten vähän kinkkisempi juttu, jossa olen vielä ajatustasolla, mutta mitään kovin konkreettista en asian eteen ole tehnyt. Ihme kyllä viime kuussa tehdyt kuitulisäykset laskivat jonkin verran myös suolan ja sokerin määrää ja suolan viitearvojen ollessa 0.-2.5g, ovat ne mun ostoskorissa 2,68, mistä en itse ole huolissani. Sokeri taas...no sitä todellakin voisi ostaa kaupasta vähemmän, mikä ikävä kyllä vaatisi lisäyksien sijaan saavutetuista eduista luopumista. 



Vaikka sokerin grammamäärä/ 1000kcal  onkin nyt suositusrajan 15 gramman yläpuolella ja huitelee 23 grammassa, en ole ajatellut tehdä asialle juurikaan mitään.  Aktiivisen sokeripitoisten elintarvikkeiden vähentämisen sijaan keskityn mieluummin suuriin linjoihin eli siihen ettei hiilareiden prosentuaalinen määrä nousisi jatkossakaan suosituksen yläpuolelle, vaikka sokeria ostoskorissani olisikin nyt suositukseen nähden liikaa. Ravintolaskurista pystyy kuitenkin nopeasti tsekkaamaan ostoksien suurimmat sokerin lähteet ja ajan ollessa uudelle muutokselle hyvä, voin kokeilla sokeristen tuotteiden kanssa saman tyyppistä muutosta, minkä pystyin jo kuidun kanssa tekemään. Tällä hetkellä keskityn kuitenkin mieluummin pitämään yhden hyvän muutoksen voimissaan pitkään kuin kääntämään koko ostoskorin ympäri keskittyen ruuasta nauttimisen sijaan pelkästään sen ravintoarvoihin. 


Alun pelkoni siitä, että ravintolaskuri jollakin tavalla latistaisi kaupassa käyntiä ja ruuasta nauttimisen iloa osoittautui itselleni turhaksi. Negatiivisen "kaikki pielessä" viestin sijaan itse koin laskurin viestit hyvin kannustaviksi ja jopa yllätyin miten vähän päin mäntyä olen ruokaostoksia lähi-Alepasta ja Food Market Herkusta tehnyt. Aika on myös varmasti tehnyt tehtävänsä eikä ravintojakauman näkeminen aiheuta itselleni sellaisia suorituspaineita, joita se olisi voinut nuorempana aiheuttaa. Ja juuri siksi koen hyvin positiivisena, ettei ravintolaskurin huomiot vain ilmesty ruutuun kysymättä, vaan ne voi ottaa käyttöönsä tai olla ottamatta. Elämässä on nimittäin aikoja, jolloin ravintojakauman näkeminen on viimeinen asia, mitä haluaa huomioida.


Kehitysehdotuksena S-ryhmän suuntaan toivoisin, että ravintolaskurin kuukausinäkymä olisi aina viimeiset 30 päivää, eikä yksittäinen kalenterikuukausi, jolloin kuukausinäkymä nollaantuu aina kuun alussa. Tämä helpottaisi lähimenneisyyden ostoskorin tutkimista, mikä olisi huomattavasti kiinnostavampi tieto kuin yksittäisten kuukausien ravintojakauman tsekkailu. Tämä kun vielä muuttuisi, niin se olisi kiitettävän arvoinen suoritus!


Minun ja muidenkin ravintolaskurin käyttäjien kannattaa kuitenkin muistaa, että tasapainoinen ruokavalio ei koostu pelkästään kaupasta ostetuista ruuista, vaan siihen kuuluu kaikki mitä syömme. Siksi ravintolaskurin arvoihin kannattaakin suhtautua melko löysin rantein, sillä harva meistä elää pelkällä kotiruualla tai käyttää 100% sti vain yhtä kauppaketjua. Suuntaa antavaa tietoa sekä paljon hyviä vinkkejä ravintolaskurin kautta kuitenkin voi saada, joten suosittelen tottakai testaamaan palvelua, mikäli aihe kiinnostaa. 


0 kommenttia

 mainos: Visit Seinäjoki Huom. Syksyllä 2020 matkustaessa huomioithan THL:n matkustus- ja suojautumisohjeistukset!  Postauksen julkaisun aik...

 mainos: Visit Seinäjoki

Huom. Syksyllä 2020 matkustaessa huomioithan THL:n matkustus- ja suojautumisohjeistukset! Postauksen julkaisun aikaan Etelä-Pohjanmaa ei kuulu koronaviruksen kiihtymisalueeseen, mutta otathan ennen matkustusta selville ajankohtaisimman tilanteen THL:n sivuilta. 



Olen asunut Seinäjoella noin seitsemän vuoden ajan 2000-luvun alussa, jolloin opiskelin Seinäjoen ammattikorkeakoulussa kulttuurituottajaksi. Muutettuani kaupungista pois n. 13 vuotta sitten, en ole käynyt paikkakunnalla kuin ihan pikaisesti työmatkoilla, mutta ilokseni tämä syksy toi meille lapsen kanssa mahdollisuuden tutustua 2020-luvun Seinäjokeen syksyisenä pitkänä viikonloppuna. Pitkä viikonloppu olikin todella hyvä aika tutustua vanhaan kotikaupunkiin uudelleen, kolmen vuorokauden aikana ehti nimittäin kokea monenlaista, pääasiassa itselleni täysin uutta Seinäjoki-tekemistä!

Koko reissun löydät video/kuvamuodossa Instagramini Seinäjoki-kohokohdasta, joten tässä postauksessa listaan tiivistetysti viisi parasta vinkkiä Seinäjoella syyslomaa viettävälle! Mikäli haluat kuulla paikoista vielä lisää, kannattaa siirtyä Instagramtilini @elsa.heiko pariin postauksen lukemisen jälkeen!


VINKKI 1: MAJOITU MUKAVASTI KESKUSTASSA

Saavuimme Seinäjoelle iltajunalla n. kuuden aikaan ja majoituimme kolmen yön verran ihan Seinäjoen rautatieaseman vieressä sijaitsevassa Hotelli-ravintola Almassa. Alma eroaa positiivisesti perinteisistä hotelleista persoonallisella sisustuksellaan ja etenkin korkeassa tornihuoneessa majoittuessa oli mahtavaa katsella pimenevää kaupunkia ja nauttia rennosta lomafiiliksestä. Lomafiilistä nosti huoneesta löytyvä oma sauna, jota lämmitimme useampaan otteeseen reissun aikana.


Seinäjoen keskustassa sijaitseva Alma tarjoaa vierailleen mahdollisuuden lainata Jopo-polkupyöriä, joten kotimaisia raaka-aineita suosivan aamiaistarjoilun jälkeen pääsimme nopeasti polkemaan kaupungin muiden aktiviteettien pariin. Huippu paikka, tänne tulemme ehdottomasti uudelleen!



VINKKI 2: SEINÄJOKI ON RUOKAKAUPUNKI, OTA ILO IRTI PAIKALLISISTA ERIKOISUUKSISTA

Hyvä ruoka tekee lomasta loman! Itse starttasimme syyslomareissumme monien kehumassa Juurella-ravintolassa, jota ei turhaan kehuta kaupungin parhaaksi ravintolaksi. Juurella tarjoaa upeita ruoka-annoksia lähiseudun raaka-aineista ja sopii rennon tunnelmansa vuoksi myös lapsiperheen "hienommaksi" ravintolakokemukseksi.  Me testasimme 9-vuotiaan seuralaiseni kanssa Matka maakuntaan menun 8 ruokalajin voimin ja uskokaa tai älkää, viihdyimme ravintolassa lähes kolme tuntia kaksistaan (ilman mitään kännypelejä ja muita aktiviteetteja)! Ilta Juurella oli mahtava kokemus meille molemmille ja uskallan luvata, että moni alakouluikäinen lapsi nauttii ruuasta aivan yhtä antaumuksella kuin aikuinenkin. Kannattaa siis kokeilla, tällä hetkellä keskiviikkoisin ja torstaisin Juurella tarjoaa neljän ruokalajin illallisia hintaan 45 euroa. 


Mainitsemisen arvoisia ovat myös Seinäjoen kaksi kahvilaa, Pikku Paussi sekä Valkoinen puu. Harvasta isommastakaan kaupungista löytyy näin hyviä kahviloita, mitä Seinäjoella on kaksin kappalein. Pikku Paussissa tarjoilut tehdään itse kahvilan alakerran leipomossa, Valkoisessa puussa ne tulevat lähikunnasta Kauhajoelta. Kumpikin kahvila tarjoilee myös lounasta, joten voit tehdä kuten me: syö paikan päällä ja ota leipomoherkut ilostuttamaan hotelli-iltaasi!



VINKKI 3: SEINÄJOKI ON KULTTUURIKAUPUNKI

Kaikki tietävät Seinäjoen tapahtumat, mutta Seinäjoki tarjoaa laadukasta kulttuuria ihan ympäri vuoden. 2020 syksyn kaksi ehdottomasti kiinnostavinta kulttuurikokemusta ovat Seinäjoen Taidehallin Millaista on olla eläin? näyttely sekä Seinäjoen kaupunginteatterissa juuri ensi-iltansa saanut Evita-musikaali. 


Lapsen kanssa matkaillessa kulttuuritarjontaan tutustuminen on aina hieman jännittävää, sillä lapsethan ovat melko ankaria kulttuurikriitikoita ja armottomia mielipiteissään. Itse olin aikatauluttanut Taidehallin ja Evita-musikaalin vain parin tunnin päähän toisistaan ja ajatellut, ettei Taidehallilla vietettäisi kuin maksimissaan puoli tuntia. Kävi kuitenkin niin, että Millaista on olla eläin? näyttely kiinnosti lasta paljon enemmän, mitä olisin kuvitellut ja vietimme näyttelysalissa lähes kokonaisen tunnin eläimiin liittyviin teoksiin tutustuen. Kissafani-lapselle kiinnostavinta oli tottakai kissoille kuuloaistille sävelletty oma musiikki sekä tarkkuutta vaativa karkinpoimintakone, josta parhaimmat saavat makean yllätyksen mukaansa.


Taidehallilta saimme pyöräillä tukat hulmuten Seinäjoen kaupunginteatterille Evita-musikaaliin, joka sekin oli vaatimattomasti sanottuna LOISTAVA. Jos tänä syksynä käytte vain kerran teatterissa, suosittelen lämpimästi nimenomaan tätä esitystä mahtavan musiikin, koskettavan tarinan sekä upeiden roolitöiden vuoksi. Evita-musikaali kiinnosti myös kolmasluokkalaista kulttuurikriitikkoa kovasti ja aika lensi myös Kaamoksella Argentiinalaistunnelmissa. Tätä nuoremmille en Evitaa kuitenkaan välttämättä suosittelisi, näyttämöllä kun nähdään niin kohtalokkaat hautajaiset kuin stripparikin.



VINKKI 4: SEINÄJOELLA LUONTO ON LÄHELLÄ

Mikäli aikaa ja hyvää säätä riittää, kannattaa Seinäjoen luontoon tutustua joko Kyrkösjärven, Jouppilan vuoren (Joupiska) tai hieman kauempana keskustasta sijaitsevan Paukanevan luontopolulla. 


Itse pakkasimme sunnuntaiaamuna mukaamme pienet eväät ja ajoimme kaverimme kanssa n. viiden kilometrin päässä keskustasta sijaitsevalle Paukanevalle, josta löytyy mm. laavu, grillipaikkoja sekä lintutorni. Paukanevalle kannattaa varata retkeilyaikaa ainakin pari tuntia, mutta alueella voisi helposti viettää aikaa vaikka puoli päivää! 


Luonnossakin liikkuessa kannattaa muistaa virustilanteesta johtuen turvavälit. 



VINKKI 5: ELÄ HETKI KUIN SEINÄJOKINEN

Kun kyselin Seinäjoella asuvilta missä he itse viihtyvät kotikaupungissaan, todella moni vastasi viihtyvänsä kirjastossa. KIRJASTOSSA! Sitten kuulin, että Seinäjoki on saanut pitkään kaivatun kirjaston laajennuksen valmiiksi ja viihtyisä rakennus on otettu kaupunkilaisten keskuudessa ilolla vastaan. Paikkakuntaa tuntemattomille kannattaa tässä vaiheessa kertoa, että Seinäjoen keskustassa sijaitseva Aaltokeskus eli Alvar Aallon suunnittelema julkisten tilojen kokonaisuus on ollut paikkakunnan ylpeys valmistumisestaan lähtien. Kun uutta kirjastorakennusta kutsutaan vielä paremmaksi paikaksi, se on ehdottomasti tutustumisen arvoinen paikka. 


Toinen mainitsemisen arvoinen paikka on vuosi sitten valmistunut Ideaparkin kauppakeskus, joka on tuonut kaupunkiin paljon uusia ravintoloita ja esimerkiksi Viihdekeskus Hollywoodin, jossa voi mm. hohtokeilata, pelata minigolfia tai selvittää pakohuoneen salaisuuksia. Itse vedän sen verran kotiinpäin, että suosittelen myös Ideaparkissa sijaitsevaa Farkkutehdas-farkkukauppaa, joka myy asiakkaani Masi Companyn Suomessa suunniteltuja ja Virossa valmistettuja Lee Cooper ja Very Nice farkkuja. Farkkutehtaan tarjonta kannattaa ehdottomasti tsekata Seinäjoella käydessä, sillä valikoimasta löytyy monia erikoismalleja, joita et saa mistään muualta!



Hyvää Seinäjokilomaa!

0 kommenttia

Kaupallinen yhteistyö Karkkilan kaupunki ja Vähäveden tila Moni saattaa tietääkin Instagramini kautta, että tämä kesä on ollut meille aiva...

Kaupallinen yhteistyö Karkkilan kaupunki ja Vähäveden tila
Moni saattaa tietääkin Instagramini kautta, että tämä kesä on ollut meille aivan uudenlainen, sillä emme ole asuneet kesäkuun alun jälkeen Helsingissä, vaan noin tunnin bussimatkan päässä Karkkilassa. Meillä alkoi Helsingin kodissa putkiremontti kesäkuun puolessa välissä ja koska maalle muutto on pyörinyt välillä mielessä, ajattelin että nyt olisi mahdollisuus kokeilla vähän uutta. Karkkilahan on virallisesti kaupunki, mutta hyvin maaseutumainen paikka, jossa erityisesti luonnossa liikkuminen on tehty hyvin helpoksi.

Olen kesän aikana toiminut epävirallisena "Karkkilan matkailutoimistona" Instassani, mutta tämä on nyt ihan virallinen Karkkilan kaupungin kanssa tehty yhteistyö. Minulta on toivottu kesän aikana aika paljon vinkkejä lapsen kanssa retkeilyyn, joten lähdin siltä pohjalta miettimään minne itse lähtisin lapseni kanssa. Juuri avattu koskireitti keskustasta kuuden kosken kautta olisi tottakai yksi mahtava mahdollisuus liikkua luonnossa. Ja pyöräillen voisi olla kiva mennä vaikka Toivikkeen majalle ja pystyttää teltta yön ajaksi pihaan. Mutta sitten mieleeni tuli vuorokauden mittainen seikkailu, johon ei tarvita välttämättä omia kamoja juuri lainkaan, mutta joka tarjoaa vähän erilaisia elämyksiä myös kokeneelle retkeilijälle.

Tässä postauksessa otetaan siis suunta kohti Vähäveden järveä ja sen läheisyydessä olevaa Vähäveden tilaa. Homman nimi on nimittäin avokanootilla melonta, yö puuhun ripustettavassa Tentsile-teltassa sekä maatilan eläimiin tutustuminen. 


Reissumme alkoi viime lauantaina, jolloin tilan isäntä Mikko haki meidät lapsen kanssa 10 km päästä Karkkilan keskustasta tiluksilleen. Meillä oli mukana makuupussit, makuualustat, vaihtovaatteet sekä ruokaa lauantaille. Olimme varanneet Vähävedeltä jo ennakkoon paketin, johon kuuluivat melomiskamat, leiriintymispaikka polttopuineen, puiden varassa Vähäveden rannassa riippuva telttamajoite sekä seuraavan aamun runsas aamupala. Käytännössä emme siis tarvineet minkäänlaisia kuivamuonia tai telttaa mukaamme, joka oli kivaa vaihtelua.

Saavuttuamme paikalle Mikko näytti meille mahdolliset reitit, joita suositteli päiväohjelmaksi ja valitsimme yhdessä sopivat melontaliivit ja melat kanoottiin. Melontaretki ei ollut Kaamokselle uusi juttu, mutta ennen olemme meloneet vain kaksikkokajakilla ja uuden mallista kulkupeliä tuli tottakai opetella käyttämään. Siksi olikin hyvä, että Vähäveden tilan työntekijät näyttävät ihan kädestä pitäen rannassa miten kanoottiin tai kajakkiin mennään sisään ja miten siitä pääsee ulos. Kenenkään ei oleteta osaavan meloa, vaan kaikki saavat ohjeistuksen vuokrauksen yhteydessä. Ja niin mekin saimme.

Ennen vesille lähtöä kävimme vain viemässä makuupussimme leirintäpaikkaamme, nappasimme eväskamat mukaan ja lähdimme melomaan. 



En ollut suunnitellut reittiä etukäteen ollekaan, vaan luotin Vähäveden tilan suosituksiin ja otimme ensin suunnaksi (Karkkilan kuntarajojen ulkopuolella sijaitsevan) Tämäkohtun järven hiekkarannan, jossa kävimme uimassa ja jatkoimme siitä pieneen Salakkasaareen, jonka rannasta löytyi hyvä tasainen kallio ruuan tekemiseen. 

Aikaa en huomannut edes ottaa, mutta meloimme hyvin rauhallisesti pysähdellen katselemaan täydessä kukinnossa olevia lumpeita ja välillä pinnalla kurkkaamassa käyviä kaloja. Matkalle osui monta kiinnostavaa kolmion mallista kiveä, joiden pinnan erivärisiä kerroksia ihmettelimme. Reitin varrella oli myös järvessä sijaitseva lampi, joka oli ihan täynnä lumpeita. Kaamos osasi kuitenkin valistaa minua, ettei lumpeenkukkiin saanut koskea, sillä lumpeet ovat kauttaaltaan myrkyllisiä ihmiselle.

Melontakilometreja meille tuskin tuli päälle viittä, eikä ollut tarkoituskaan tulla. Pidempiä lenkkejä olisi tottakai ollut mahdollisuus meloa, mutta halusin pitää nuoremman seikkailukaverini ensimmäisen kanoottimelonnan mahdollisimman kivana ja elämyksellisenä. Mitä enemmän uintia, evästä ja nuotion tekoa, sen parempi. Palatessamme takaisin Vähävedelle meloimme kanootin suoraan leiripaikkamme rantaan, pistimme melan pärskeistä märät vaatteemme kuivumaan ja aloimme valmistella nuotiota iltapalaa varten. 


Iltapalan valmistuksen ajan Kaamos yritti onkia Vähävedestä kalaa, mutta kun saalista ei tullut, tyytyi hän hyvällä mielellä nuotiolla paistamiini bageleihin ja muihin retkieväisiin. Ja syönnin jälkeen halusi mennä heti puiden varassa riippuvaan Tentsileen köllöttelemään. Vaikka olimme luonnossa ja yleensä näissä tilanteissa pyrin säästämään puhelimen akkua, oli tämä ilta mukava poikkeus ja katselimme yhdessä riippumajoitteessamme Ylen nuorille suunnattua Metsähaastetta, jossa myös suositut tubettajat seikkailevat useamman päivän retkiolosuhteissa. Tätä sarjaa suosittelen ehdottomasti myös aikuisille, tykkään kovasti!

Puhemimeni akku kesti useamman jakson Metsähaastetta hyvin, mutta loppuessaankin sitä olisi ollut helppo käydä lataamassa muutaman sadan metrin päässä sijaitsevalla Vähäveden tilan retkituvalla. Tupa toimi meille myös plan B:na, eli jos uni Tentsilessä ei olisikaan tullut, olisimme voineet kömpiä retkitupaan yöksi.

Yö Tenstilessä meni kuitenkin todella hyvin ja kun heräilimme, hiippaili tilan emäntä Jenni jo aamupalakorin kanssa leirimme läheisyydessä. Ideana oli, että mikäli nukkuisimme aamupalan tullessa, voisimme hyvin jatkaa uniamme ja kattaa aamiaisen kun siltä tuntuisi. Loikoiltuamme hetken nousimme ylös (tai siis laskeuduimme alas!) runsaalle aamupalalle ja pienen hengähdystauon jälkeen aloimme pakkailemaan kamojamme rinkkaan. Tämän jälkeen palautimme kanootin oikealle rannalle ja jatkoimme kävellen Vähäveden tilan retkituvan ympäristöön toivottamaan huomenet myös tilan lampaille, kanoille, pupuille ja muille eläimille. 


Lähes täsmälleen vuorokauden mittainen retkemme Vähävedelle oli aivan ihana irrottautuminen omasta Karkkila-arjestamme keskustassa ja tuntui, kuin olisimme olleet kauempanakin reissaamassa. Välillä 10 kilometriäkin riittää irtaannuttamaan omasta arjesta ja elämykset voivat olla extremen sijaan myös uudenlainen yöpymispaikka kotikaupungissa. Tänne tullaan varmasti uudelleen myös Helsingistä käsin, etenkin kun asiakastilanteen salliessa tilanväki voi myös hakea bussilta. 

Melontaseikkailumme löytyy Vähäveden tilalta kauden 2020 uutuuspakettina. Paketti sisältää melontakamat päiväksi, yön Vähäveden rannassa sijaitsevalla leirintäpaikalla Tentsilessä, kuivat polttopuut, runsaan aamupalan sekä Retkituvan käytön. Hinta 160eur/ vrk kahdelle aikuiselle (lapset 4-12v, +20 eur hlö). Varaa täältä.

2 kommenttia

Flickr Images