Aika monen lapsen joulupaketista taisi löytyä paketillinen Legoja? Legothan on ihan mahtava lahja, sillä palikoita voi yhdistellä jo ...


Aika monen lapsen joulupaketista taisi löytyä paketillinen Legoja? Legothan on ihan mahtava lahja, sillä palikoita voi yhdistellä jo olemassa oleviin palikoihin, ohjeiden noudattaminen opettaa kärsivällisyyttä ja motorisestikin Legot on loistojuttu. Parasta tietenkin on luovuus, mitä Legot opettavat lapselle. Sehän on... no... parasta. Kai.

En silti voi olla hieman kyseenalaistamatta joko Legojen tai lapseni neroutta, sillä seuraava tilanne toistuu meillä joka joulu ja syntymäpäivä, sekä niinä paska mutsi-päivinä, jolloin päätän korvata läsnäolon puutteen Lego-paketilla ja yhteisellä rakenteluajalla. Tilanne alkaa yhteisellä intoilulla "ihan mahtava paketti, nyt tehdään tää!" ja sitten istutaan alas ja rakennetaan hartaasti. Tänä jouluna Legolta saatu paloasema sisälsi vaatimattomat 10 pussia pikkulegoja ja tuntikausien rakentelun jälkeen käännät selkäsi keittääksesi paloaseman harjakaiskahvit ja....

Palatessasi takaisin olohuoneeseen on koko komeus säpäläinä pöydällä ja lapsi onnellisempi kuin koskaan: "mä rakennan uuden, mä rakennan paremman". OKEI.


Ja sitten se rakentaa jonkun eeppisen hienon paloauton ja paloaseman yhdistelmän ja samalla oma pedagoginen minä myhäilee tyytyväisenä kuinka nokkela ja luova lapsi onkaan, kun ei tyydy valmiiksi pureskeltuihin ohjeisiin. Miten ihanasti uuden palikat tosiaankin menee vanhojen kanssa yksiin ja kuinka ennakkoluulottomasti lapsi yhdistelee ninjat, hodarimyyjät ja Star Wars-hahmot palomiesten kanssa samassa leikissä. Tämä jos jokin on sitä kehittävää tekemistä!

Ja sitten todellinen minäsi istuu olohuoneen nurkkaan kahvin kanssa ja miettii: Se mun rakentama oli kyllä silti parempi. Helvetti.

5 kommenttia

Juhannusterveisiä Hämeenlinnasta, mutta ei tällä kertaa kuvien muodossa :) Kirjoittelen täältä Mehukekkerit-blogin Veeran keittiönpöydän ä...

Juhannusterveisiä Hämeenlinnasta, mutta ei tällä kertaa kuvien muodossa :) Kirjoittelen täältä Mehukekkerit-blogin Veeran keittiönpöydän äärestä, kun lähdimme Kaamoksen kanssa heille juhannuksen ajan kissavahdeiksi. Juhannuskuvat saavat kuitenkin odottaa kotiin, sillä löysin arkistoista viime viikolla julkaisematta jääneitä laivakuvia, jotka pääsevät nyt ensin blogiin. Tämä ihan siksi, että juhannukseltahan alkavat monilla lomat ja mulla on hyvä lomavinkki perheille, jossa on n. päiväkoti-ikäisiä lapsia ja suunnitelmat vielä auki.

Pääsimme viime viikolla pienelle testimatkalle uudistuneelle Viking Line Amorellalle. Laivallahan me olemme käyneet aika monta kertaa, mutta nyt taisi olla Kaamokselle se kaikista mieluisin reissu, sillä mukana oli paljon kavereita sekä juuri sopivaa tekemistä. Jos Kaamokselta kysytään, mitkä ovat hänen lempijuttujaan sekä LEGOt että bOblesit tulevat varmasti mainittua ensimmäisten joukossa. Siksi olikin ihan huippua, että Viking Amorellalla on nyt ihan oma leikkihuone, josta löytyy nämä kummatkin lempparit yhdessä.


Laiva starttaa matkansa heti aamulla Turun satamasta ja monien muiden teemaleikkihuoneiden tapaan bOblesin ja LEGOn huone on avoinna kaikille halukkaille koko päivän. Poikkeuksen muihin huoneisiin tekee bOblesin omat ohjatut leikkituokiot eli Tumbling Timet, joita järjestetään neljä kertaa päivässä. Tumbling Timessa meillä oli ohjaajana ihan huippu työtekijä, joka osasi innostaa sekä lapsia että aikuisia ja kertoi samalla paljon lapsen fysiologisesta kehityksesta, jonka tueksi tanskalaiset bOblesit onkin kehitetty.

Pieni vinkki Amorellalle menijöille: kun osallistutte bOblesin Tumbling Timeen, saatte samalla tarjouskupongin, jolla voi hankkia bOblesin ja Legon leikkipaketin hintaan 29 euroa. Setti sisältää tasapainoa kehittävän tipu-bOblesin (vai onko se kana?) sekä LEGO Duplo paketin, eli on tosi  edullinen tapa tutustua bObleseihin myös kotona sekä tietenkin viihtyä hytissä leikkien :)



Aika laivalla meni tosi nopeasti, tosin olin kyllä ihan puhki kun leikkimahdollisuuksia oli nyt niin paljon ja pallomeren lisäksi Amorellalta löytyi tosi paljon kaikkea muutakin. Mutta se on jännä, miten lapsen ilo ja into tarttuu ja sitä jaksaa itsekin innostua touhuamaan tuntikausia vaikka vähän väsyssä. Pakko silti myöntää, että jossain vaiheessa huoltovastuu Kaamoksesta siirtyi muutamaksi tunniksi seurueen muille aikuisille ja mä kävin nukkumassa pienet päiväunet ennen iltapeuhuja.

bOblesin ja LEGOn leikkihuone on Viking Amorellalla kesälomakauden 2016 15.8. saakka.

Risteilyllä käyty kutsusta :)


2 kommenttia

Tiistaina vietettiin Designmuseossa mun ja Isyyspakkaus-blogin Tommin lukijailtaa bOblesien sekä Lapsen vuosisata-näyttelyn merkeissä. ...

Tiistaina vietettiin Designmuseossa mun ja Isyyspakkaus-blogin Tommin lukijailtaa bOblesien sekä Lapsen vuosisata-näyttelyn merkeissä. Illan suosio löi minut heti ilmottautumisvaiheessa ällikällä, paikat täytettiin heti ja vielä tuntia ennen tapahtuman alkua sain varapaikkalaisilta viestiä, että eikö kukaan todellakaan ole peruuttanut tuloaan, mekin haluttaisiin mukaan. Valitettavasti kaikki eivät nyt siis mahtuneet, mutta yritetään saada toinen samankaltainen tapahtuma järjestettyä myös tulevaisuudessa, nyt kun on kokemusta siitä mikä toimii ja mikä ei!

Koska kiinnostus bObleseja kohtaan on ollut suurta ja koska kaikki halukkaat eivät päässeet paikalle, jäi myös tuo lukijaillan Tumbling Time monilta väliin. Lohdutuksena kerrottakoon, että meitä oli Designmuseossa niin paljon, että edes me paikalla olijat emme saaneet nyt ihan parasta infoa bObleseista ihan ääniteknisistä syistä, mutta pääasia oli toki, että lapset viihtyivät paikalla enemmän kuin hyvin! Ajattelin kuitenkin tehdä tulevaisuudessa ihan oman kattavan postauksen siitä, mikä näiden tanskalaisten lasten designhuonekalujen idea oikeastaan on. BOblesien takanahan on sekä designosaamista että tietoa ja tutkimustuloksia lapsen motorisen kehityksen tukemisesta. Suurin osa bObleseista tukee lapsen motorista kehitystä koko lapsuuden ajan, eli mitään pelkkiä vauvaleluja nämä eivät ole (todisteena selkäni takana kanalla keinuva lähes viisivuotias).

Mennään näihin juttuihin kuitenkin myöhemmin, kun saan vähän lisää tietoa bOblesien historiasta ja käyttötarkoituksista. Nyt kuitenkin sinne Designmuseon Lapsen vuosisata-näyttelyyn ja lukijailtaamme kuvien kera!


Lukijailloissa harmittaa lähes aina, ettei kaikille tule juteltua ja jälkeenpäin miettii, että olikohan kaikilla tosi tylsää ja kurjaa :D Onneksi palaute on ollut ihanaa ja monet blogin kommenttiboksista tutut nimet saivat nyt myös kasvot. Harmi vain, että Kaamos sairastui juuri samana päivänä ja ei nyt päässyt paikalle ollenkaan. Lupasin kuitenkin, että käydään vielä ainakin kerran Designmuseossa katsomassa tuo Lapsen vuosisata-näyttely ennen kun se sulkeutuu 13.3. 2016.


Kaikki lukijailtaan osallistuneet saivat kotiinsa tuliaisiksi bObles-kanan ja onneksi myös oma yskäpotilas sai omansa. Tässä on tullut nyt pari päivää ihmeteltyä miten moneen tarkoitukseen yksi puolipallo taipuukaan, sillä kun on keinuttu, istuttu, pidetty pöytänä ja murusteltu pullaa, käytetty kirjatukena sekä pikkuautojen liukumäkenä.

Tunnelmia lukijaillasta voitte muuten tsekkailla myös Rakkautta & Mamarkiaa-blogista, More than moms-blogista sekä Den Finlandssvenska mamman-blogista toisella kotimaisella!

Kiitos ihan kaikille, jotka tulitte paikalle. Oli tosi kiva tavata ja yritetään järkätä tällaisia tapaamisia vähän useammin jatkossa, eikö niin?

ps. Tumbling Timesta kiinnostuneiden kannattaa liittyä bOblesien Facebook-sivun seuraajiksi, sillä siellä linkkaillaan aina ne lähimmät ja ajankohtaisimmat tuokiot!


1 kommenttia

Mulla oli Kaamoksen vauva-aikana paha tapa varautua kaikkeen tulevaan ennakolta. Suurimmat "vauvan vaatteet" , joita kirppa...


Mulla oli Kaamoksen vauva-aikana paha tapa varautua kaikkeen tulevaan ennakolta. Suurimmat "vauvan vaatteet" , joita kirpparilta hamstrasin on käytössä vielä nytkin ja ennen kuin lapsi osasi edes istua tuetta, olin hankkinut mm. potan ja wc-pöntön supistajan varastoon. Eihän sitä silloin tiennyt millainen ihmelapsi elämään oli tullut ja siksi varmaan hankin myös pari pakettia Miller & Goodmanin palikoita jemmaan. Olisihan voinut olla, että kaikki maailman palikat olisi loppuneet ennen leikki-ikää tai mistäs sitä olisi tiennyt, vaikka uusi perheenjäsen olisi halunnut leikkiä hieman haastavampia palikkaleikkejä yhdeksän kuukauden iässä. No ei halunnut.

Oikeasti nämä Shapemaker ja Facemaker- palikat oli juuri niitä leluja, jotka mä tahdoin itselleni. Ja kyllä me ollaan näillä välillä leikitty, mutta suurimmaksi osaksi ne ovat odotelleet kaapin päällä käyttöä viimeiset neljä vuotta. Kunnes Kaamos alkoi itse kyselemään niiden perään ihan tässä hetki sitten ja nythän nämä ovat ihan täydellistä yhteistä iltatekemistä. Älkää antako ulkonäön hämätä, vaikka palikat vaikuttavat helpoilta, olen itsekin nyrjäyttää aivoni välillä kuvioita tehdessäni.


Shapemaker ja Facemaker ovat siis puupalikoita, mutta samalla monta erilaista palapeliä. Shapemaker on värikkäämpi ja mallit ovat kaikenlaisia eläimistä pelleihin, Facemakerissa on taas rakennetaan erilaisia kasvoja. Vaikeustasoissa ei mielestäni ole isoja eroja ja me tykätään ihan molemmista. Monissa malleissa haasteen tekee se, että kuvaan tarvittavia kuvioita on yhdessä palikassa useammassa sivussa, ja ei ole varmaa mitä sivua pitäisi käyttää. Lopulta jäljellä usein onkin palasia, jotka eivät kuvaan sovi ja silloin pitää alkaa etsimään mikä palanen otetaan pois ja mikä laitetaan sen tilalle. Kaikki palaset siis tarvitaan kuvion muodostamiseen, mutta osa kuvioista on hankalampi tehdä mitä toiset. Rakentaminen kehittää ihan varmasti ainakin loogista ratkaisukykyä ja ymmärrän hyvin, miksi Zoe Millerin and David Goodmanin suunnittelemat palikat ovat saaneet huomiota monissa lastentavara-awardseissa vuodesta 2008 lähtien.

Valmiiden kuvioiden lisäksi näillä palikoilla voi tottakai tehdä myös omia kuvioita tai vaikka rakentaa tornin. Parasta minusta on kuitenkin juuri noiden valmiiden mallien kokoaminen. Kun huomasin Flickeristä palikoiden ympärille muodostetut ryhmät (täällä ja täällä), joissa on yhteensä yli 200 valmista mallia fanitus ihan räjähti käsiin. Näitä on nyt tullut tehtyä paljon. 


Palikoista vielä sen verran, että kaikki Miller & Goodmanin palikat tehdään ympäristöystävällisestä kumipuusta ja ne on maalattu lapsille turvallisilla maaleilla käsin. Kokemukseni mukaan maali pysyy hyvin palikan pinnassa, sillä onhan näitä tosiaan jo nuoltu vauvana ja nyt käytetty melko huolettomasti leikeissä (tosin vahdin näiden pois siivoamista varsin tarkasti, en halua yhdenkään palkian joutuvan hukkaan, koska varapalikoita ei myydä erikseen). Peruspalikat ovat suurin piirtein Brion palikoiden kokoisia, ehkä hieman isompia. Näistä löytyy kuitenkin myös matkaversiot, joista ainakin Mini Shapemaker löytyy Ombrellinon valikoimista, kenties Facemakerkin kivijalkakaupasta. 

Miller & Goodmanilla on paljon muitakin kivoja ja värikkäitä puuleluja. muun muassa samanhenkinen Heart Shapes, joka sopisikin ystävänpäivälahjaksi hyvin vaikka kummilapselle. Briteissä myydään myös Play Shapes - palikoita sekä maker-palikoihin sopivia puisia kehyksiä. Nuo kehikot olisivat kyllä kätevä lisä näihin meidän palikoihin, pahvikotelon elinikä on kuitenkin rajallinen.

Onko Shapemaker ja Facemaker jo tuttuja juttuja?



2 kommenttia

Huomenna sunnuntaina on laskiaissunnuntai ja tänne Helsinkiin on luvattu plussakeliä. Pulkkamäkeen ei ehkä siis huomenna...


Huomenna sunnuntaina on laskiaissunnuntai ja tänne Helsinkiin on luvattu plussakeliä. Pulkkamäkeen ei ehkä siis huomenna kannata suunnata, mutta tänään meillä oli mitä parhain ulkoilukeli lohjalaisen Plastexin järjestämässä laskiaisriehassa. Ennen pulkkamäkeen menoa saimme esittelyn Plastexin monenmoisista ulkoiluleluista ja valitsimme omat Suomessa valmistetut suosikkimme mäkeen. Meidän perheeseen valikoutui musta tavallinen ahkio isälle, pinkki Snow Fly laskuri mulle ja vihreä käsikahvallinen pulkka Kaamokselle. Hyvin kulki kaikki pelit, mutta ylivoimaiseksi suosikiksi taisi nousta tuo käsikahvallinen pulkka, jota pystyi ohjaamaan ja jonka kantaminen mäen päälle oli helppoa kahvan vuoksi.

Vaikka mäenlasku oli pääasia, mulle päällimmäisenä ulkoilusta jäi mieleen nuo tosihauskat mäkihyppääjäukot. Mäkijoukkueemme miespuolisilla edustajilla oli niistä kokemusta jo lapsuudesta, mutta mulle mäkihyppääjät oli ihan uusi juttu. Muovisilla mäkihyppääjillä on jalassaan painavat ja liukkaat metallisukset ja vaikka lapset laittoivat mäkihyppääjiä hyppäämään jopa portaista, ne useimmiten tulivat alas oikeinpäin. Hyppääjät jopa kellahtivat ja nousivat itse ylös! Harvemmin nykyään tulee sellaista wow-efektiä mistään lelusta mitä näistä tuli. Pyörää ei selkeästi tarvitse keksiä uudelleen vaan jatkaa - tässä tapauksessa siis mäkihyppääjien - valmistamista vuodesta toiseen. 

Muovileluilla on vähän paha kaiku, mutta nämä Lohjalla valmistetut tavarat ahkiosta säilytyskoreihin ja juomapulloihin tehdään elintarvikemuovista. Esimerkiksi bisfenoli-A:ta ei ole missään Plastexin tuotteessa, vaikka sen käyttö olisikin sallittu muissa tuotteissa paitsi tuttipulloissa.


Pulkkailun jälkeen mäkijoukkueemme muonitettiin brunssilla Alppilan kirkon kahvilassa , jossa juhlittiin samalla kahvilan uutta ilmettä sekä tuota vehreää muraalia. Näyttääköhän tuo seinämaalaus kenenkään mielestä etäisesti tutulta? Jos näyttää niin syykin on selvä, maalauksen tekijä, taiteilija Maikki Rantala on nimittäin tehnyt myös blogini yläbannerin. Alppilan seurakuntalaisten blogi, Kallion kulma, avaa muraalin syntyä ja kertoo Maikista vähän enemmänkin, kannattaa kurkata!

Ja tuttuun tapaan kirkon brunssi oli hyvä kuin mikä. Ruuasta vastasi jälleen kerran monista suosituista ravintoloista tuttu huippukokki Manuel Alvarez Sanchez eli Manu ja brunssia rytmitti Radio Helsingistä tuttu Dj Bunuel. Tällä kertaa brunssin teemana oli burgerit, joita tarjoillaan jatkossa keskiviikosta perjantaihin lounasaikaan. Jos kahvilasa käydessänne päivän listalta löytyy portobello-burgeri, suosittelen kokeilemaan.

Nyt on masut täynnä ja mieli korkealla!


9 kommenttia

Meillä on tapana viettää perhepäiviä, jolloin tehdään yhdessä jotain hauskaa. Kaamoksen isä ehdotti, että tavattaisii...


Meillä on tapana viettää perhepäiviä, jolloin tehdään yhdessä jotain hauskaa. Kaamoksen isä ehdotti, että tavattaisiin perjantaina iltapäivällä Kontulan kelkkapuistossa, joka on varmasti yksi Itä-Helsingin parhaista mäenlaskupaikoista. Kaamos oli leiponut isänsä kanssa pullaa ja mä nappasin Itiksen Ruohonjuuresta muutaman sokerittoman limun mukaan ja sitten treffasimme pulkkailun merkeissä. 

Lumihan tuli Helsinkiin vasta ihan hetki sitten, joten olemme muutenkin käyneet paljon mäessä, viimeksi tänään päiväkotikaverin ja hänen äitinsä kanssa. Enkä tiedä oikeastaan mitään hauskempaa tapaa viettää aikaa talvisin, kuin mäen laskeminen, vaikka tuolla kelkkapuistossa se kyllä käy urheilusta. Isoin mäki on tosi korkea ja paikka nimensä mukaan tehty mäenlaskua varten. Suosittelen retkeä Kontulan kelkkapuistoon kauempaakin, metrikseltä on ihan lyhyt matka mäkiin.

Kaamoksen isä sen sitten sanoi ääneen. Että olenko huomannut, että pulkkamäessä ei näy nykyään juuri ketään. Mietin ensin, että voihan se johtua siitä, että perjantai on useimmilla työpäivä eivätkä he jaksa enää sen jälkeen lähteä mäkeen. Mutta entäs isommat lapset kysyi isä. Niin. Mietimme siinä, miten omassa lapsuudessa mäkeä laskettiin tosiaan koulun jälkeen kavereiden kanssa pitkälle iltaan saakka. Tänään toisessa pulkkamäessä huomasin saman, vain pari isompaa lasta mäessä ja kourallinen pienempiä lapsia vanhempineen. Missä te muut mäenlaskijat olette?!

Väkisinkin tulee mieleen, että eihän netti ja kännykkä/konsolipelit oikeasti ole vaikuttanut niin, että lapset eivät enää viihdy mäessä. Vai missä etenkin isommat lapset ovat nykyään? Eihän sitä perus pulkalla tarvitse laskea, vaan on olemassa ties mitä lumipotkulautoja ja mahdollisuuksia rajuihinkin temppuihin. Vai onko mäenlasku ihan out ja passé? En suostu uskomaan! Voiko kyse olla vaan paikkakuntakohtaisista eroista ja helsinkiläislapset tässä asiassa perässä hiihtäjiä?

Nyt on ihan parhaat ulkoilukelit ja kaupat vieläpä täynnä alevarustusta, jos se ulos meneminen on vaatteista kiinni. Me ainakin aiotaan käyttää nämä kelit hyödyksi, sillä ei tämä mäenlasku jokapäiväistä herkkua näillä leveysasteilla ole. Ja suosittelen muillekin: eväät reppuun, lapsi pulkkaan ja menoksi! 

ps. Kiitos Hestralle perjantaisesta kintasyllätyksestä! Tuli tarpeeseen!

3 kommenttia

Lasten lelulahjoista on kirjoitettu mielenkiintoisia blogijuttuja viime aikoina. Olen melko iloinen, että esimerkiksi Katja ja Emilia ova...

Lasten lelulahjoista on kirjoitettu mielenkiintoisia blogijuttuja viime aikoina. Olen melko iloinen, että esimerkiksi Katja ja Emilia ovat kirjoittaneet lahjoista ja lahjahankinnoista sillä fiiliksellä, että lapsi saa toivoa ja niitä toiveita myös toteutetaan. Jos ne toiveet eivät siis ole ihan absurdimmasta päästä. No, onneksi ainakaan neljävuotiaalla näin ei ole.

Kaamokselta lahjatoivetta kysyessäni vastaus oli hyvin selkeä: pukki tuo Lego Batmanin, mutta pikkulegoina. Viime vuonna hän sai kaksi Duplo Batman-settiä ja niillä todellakin on leikitty paljon. Muutama kuukausi sitten pikkulegot alkoivat kuitenkin kiinnostamaan niin, että hankin kokeeksi laatikon peruspalikoita sekä myöhemmin lumikissan (siis sen rinnetyökoneen). Niillä on leikitty päivittäin tuntikausia, siispä pikkulegot olivat ihan must have lahja, enkä lähtenyt edes miettimään tarvitseeko hän niitä vaan, että mitä lapsi haluaa. Lapsi haluaa Legoja, lapsi saa Legoja.


Tänä vuonna paketista paljastuu siis jo kauan sitten tilattu paketti Batman-legoja sekä suoraan Legolta tullut paketti, Syvänmeren helikopteri. Näiden lisäksi tilasin yllätyslahjaksi jostain saksalaisesta lelukaupasta Tomyn Pop-up Olafin, joka vaikutti niin hauskalle pelille, että oli pakko hankkia. Pelissä isketään jäämiekkoja lumikinokseen ja ja jos miekka osuu lumiukkoon, pomppaa Frozenista tuttu Olaf ilmaan ja se, kumpi osuu Olafiin häviää pelin. Hykertelen jo nyt näiden lelulahjojen kanssa, koska tykkään tietenkin itse näistä kaikista myös.


Samalla kun pakkasin tänään leluja, pakkasin perinnelahjat eli Happy Socksit pehmeiksi paketeiksi. Näitä kuvassa näkyviä ei Kaamos nyt saa, sillä löysin Campadrelta (suosittelulinkki) vain aikuisten kokoja. Mutta näitä varmaan löytyy lasten koossa muualta. 

Ja tässäpä ne olivatkin, tähän astiset lapsen lahjat. Luulen, ettei paljon muuta tulekaan minun hankkimana, vaan uskoisin kirjalahjan ja perinteiset joulusuklaat ym. löytyvän muiden hankkimista paketeista. Ja olihan tässäkin jo lelu poikineen!

Facebookistani löydät muuten huippuhyvän Lego-arvonnan, joka on voimassa maanantaihin! Palkintona on joko samainen Syvänmeren helikopteri tai Friends-sarjan Pop-tähden kiertuebussi. Kannattaa osallistua :)

Miten muilla lahjahankinnat? Löytyykö paketeista leluja ja jos, niin mikä on tämän vuoden SE JUTTU?

3 kommenttia

Viikon alkupuolella kerroin teille uudesta Nampa Tivoli- lastenpelistä ja tarkkaavaisimmat huomasivatkin postauksen lopusta, että mulla oli...

nampa tivoli 2 kaamos pelaa


Viikon alkupuolella kerroin teille uudesta Nampa Tivoli- lastenpelistä ja tarkkaavaisimmat huomasivatkin postauksen lopusta, että mulla oli viisi ilmaiskoodia jaettavana kommentoijien kesken. Uuden hauskan 2-5-vuotiaille suunnatun mobiilipelin saivat tällä kertaa Taina, Sanna, Terhi, TuijaJ ja Didi. Teille onkin jo tullut koodit sähköpostiinne!


Koska kaikille ei koodia voinut tietenkään arpoa, laitetaanpa loppuun vielä osoitteet mistä pelin saa ladata 2.99 euron hintaan joko iOs-laitteelle tai Androidille. Eli Android-pelaajat löytävät pelin helposti GooglePlay kaupasta ja omppukäyttäjät AppStoresta.


Disclaimerina loppuun muistutus, jonka varmasti jokainen lukija jo tietää. Lasten mobiilipelit ola lapsenvahdin korvike eikä niillä ole tarkoitus korvata ulkoilua, leikkimistä tai kavereita. Muistakaa siis kohtuus myös pelaamisessa!


Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.


0 kommenttia

Muistatteko Nampa Forestin, tuon 2-5-vuotiaille lapsille suunnatun lastenpelin, mistä kirjoitin toukokuussa täällä ? Rovaniemeltä kotoisin o...

nampa tivoli kuva elssanampa tivoli 2nampa tivoli kaamos 2


Muistatteko Nampa Forestin, tuon 2-5-vuotiaille lapsille suunnatun lastenpelin, mistä kirjoitin toukokuussa täällä? Rovaniemeltä kotoisin olevan Sara Vilkon ensimmäinen lastenpeli on hurja menestys, joka nousi heti ilmestymispäivänään ainakin App Storen ladatuimmaksi lastenpeliksi - eikä suotta!


Tänään ilmestyy Nampan toinen peli - tai oikeastaan kuusi peliä - Nampa Tivoli. Lataamalla pelin saa Nampa-hahmot uusia tivolimaailmaan liittyviä tehtäviä ja heidät löytää mm. tykinkuulasta lentämästä, jonottamassa jätskiä ja popparia sekä nauttimasta maailmanpyörästä. Peli on aivan yhtä ihana kuin ensimmäinenkin, siinä on hauskat hahmot, helpot tehtävät ja mikä parasta, siinä ei ole ostettavia lisäosia tai mainoksia. Pelatessaan lapsi voi siis keskittyä hauskuutukseen, eikä ole yhtäkkiä jossakin mainossivulla tai pahimmassa tapauksessa lataamassa kalliita lisäosia päästäkseen pelissä eteenpäin.


Kaamos sai pelin testattavaksi jo viikonloppuna ja kikatuksesta päätellen tykinkuulapeli on se kaikista paras. Jätskipelissä tyyppi taas ei edes yritä kasata kolmipalloista tötteröä Nampa-hahmoille, vaan tiputtelee tahalleen pallot maahan, heittelee noparelleja pitkin tannerta ja käkättää päälle. Huvinsa kullakin!


Mikäli lasten kännypelit kiinnostavat, mutta haluaisit vinkkejä myös peliajan rajoittamiseen ja siihen miten ja milloin muissa perheissä mobiilipelejä pelataan, kannattaa lukea lukijavinkit edellisen Nampa-postaukseni kommenttiboksista!


nampa tivoli maailmanpyorativoli nampa kaamos 3


nampa tivoli sangylla


Nampa Tivoli löytyy siis tänään sekä Google Playkaupasta että AppStoresta hintaan 2.99 eur.


Myös tällä kertaa minulla on jaettavana viisi kappaletta ilmaisia iOs-laitteille sopivia Nampa-pelikoodeja! Osallistuaksesi arvontaan toimi nopeasti ja jätä kommentti viimeistään torstaina 26.11.2015. Julkaisen voittajat jo ennen viikonloppua :)


https://www.youtube.com/watch?v=54kMgC7H_IY

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.


26 kommenttia

Flickr Images