oi mutsi mutsi: hyvinvointi

Hyvin siedetty SiderAL rautavalmiste nyt myös lapsille ja nuorille

27.5.22

Olen kärsinyt raudanpuutteesta nuoresta lähtien. 90-luvulla ei tietenkään puhuttu ferritiinistä mitään, mutta hemologiiniarvoni ovat olleet aina matalahkot. Ei niin matalat, että asiaa olisi sen kummemmin alettu tutkimaan, vaan siinä rajoilla, että asia tuli puheeksi jokainen terveydenhoitajan käynti. Hoitometodiksi tarjottiin sekä rautavalmisteita että rautapitoista ruokavaliota. Siihen aikaan se tarkoitti rautavalmisteen ottamista yhdessä appelsiinimehun kanssa, jotta c-vitamiini edesauttaisi raudan imeytymistä sekä suositusta syödä maksalaatikkoa ja pinaattilettuja.

Koska olen ollut herkkä rautavalmisteille eikä mikään tuntunut toimivan, olen tottunut syömään rautapitoista ruokaa (muutakin kuin maksalaatikkoa) ja välttelemään niiden kanssa raudan imeytymistä heikentäviä ruokia kuten maitoa. Vasta ihan viime vuosina olen löytänyt itselleni sopivan, erittäin hyvin siedetyn sukrosomiaalisen SiderAL-rautavalmisteen jonka avulla olen saanut kohotettua sekä hemoglobiiniani että ferritiiniarvojani ja säännöllisellä käytöllä myös pidettyä arvot itselleni sopivina. Tämä on ollut hyvä juttu sekä jaksamiseni kannalta että arjen hallinnan kannalta, sillä SiderAL-rautavalmisteet eivät tarvitse erityistä ruokavaliota toimiakseen. Ne voi ottaa millloin tahansa, minkä kanssa tahansa.

Lue lisää SiderAL kokemuksistani postauksesta Näin sain ferritiinini nousemaan.

SiderAL puhuessani moni ihmettelee miten rautavalmisteeni oikein toimii, jos sen kanssa ei tarvitse vältellä mitään ruokia eikä se aiheuta monille sivuvaikutuksiakaan. Tiivistetysti SiderAL vaikutus perustuu sukromiin eli kuoreen jonka sisään rauta on valmisteessa pakattu. Kyseessä on ihan pieni molekyylitason juttu, minkä avulla rauta ei kohtaa vatsassa hapettavia vatsahappoja, vaan raudan imeytyminen alkaa tavanomaista rautavalmistetta myöhemmin ohutsuolessa. Ja koska imeytymismekanismi on erilainen mitä perus rautavalmisteissa, antaa se tiettyjä etuja kuten sen, ettei ruoka-aineita tarvitse vältellä vanhaan tapaan. Suurempi etu on tottakai se, että yhä suurempi määrä ihmisiä voi ylipäätään käyttää rautavalmisteita, kun sukromi ja imeytymistapa ehkäisevät monien rautayliherkkien sivuvaikutuksia. Itselleni raudan sietokyky on se suurin syy käyttää SiderAL:ia.

Lue lisää SiderAL valmisteiden tieteellisestä näytöstä

Kuten alussa kerroin, on omissa rauta-arvoissani ollut parannettavaa jo nuorena. Ja sen vuoksi ilahduin kuullessani, että aikuisille suunniteltujen SiderAL Forte tablettien ja SiderAL Folic jauhepussien lisäksi valikoimaan on tullut myös SiderAL Junior, joka on erityisesti lapsille ja nuorille kehitetty rautavalmiste, jonka edut ovat samat mitä aikuisten versioissakin! Omalla lapsellani raudanpuutetta ei onneksi ole, mutta ihan testimielessä annoin omalle lapselleni muutaman pussukan maisteltavaksi ja hän luuli makealta kolalta maistuvaa jauhetta jonkinlaiseksi uudeksi karkiksi. Pettymys olikin kova, kun kerroin ettei nämä aamupalalla nautitut pussukat jää hänen ruokavalioonsa vaan jatkaa matkaa toiseen lapsiperheeseen, jossa niistä on myös terveydellistä hyötyä. Mitään sivuoireita ei lapseni saanut SiderAL junior pussukoista, mutta toisaalta eihän hänelle sellaisia tulisi muistakaan rautavalmisteista - ei voi tietää kun ei ole testattu.

Sen sijaan itse olen testannut ja kokenut SiderAL Folicit parhaiksi rautavalmisteiksi itselleni ja niin ovat monet muutkin seuraajistani. Aina kun kerron Instagramissa SiderAL:sta tai pussukka näkyy aamupalakattauksessa saan viestejä, joissa kiitetään muutaman vuoden takaisesta vinkistäni testata juuri tätä rautaa. Monet kertovat sen korjanneen radikaalisti paremmaksi erityisesti matalia ferritiiniarvoja ja tämän myötä yleistä olotilaa. Jos siis kärsit raudanpuutteesta ja perinteiset rautavalmisteet eivät sinulle sovi, suosittelen lämpimästi kokeilemaan SiderAL:a joko tablettina tai jauheena.

Sen sijaan rautapitoisen ruokavalion skippaamista nurkkaan en suosittele, sillä terveellinen ruokavalio ja ruuasta saatava rauta ovat tottakai aina hyviä juttuja, rautavalmisteesta riippumatta!

Kimppadiili: Kun ostat kolme SiderAL rautavalmistetta Askelterapia.fi:sta saat ne kimppadiilillä hintaan 59,90 ja säästät yli 13 euroa.

0 kommenttia

Uni ja virkeys mietityttää

29.1.19

Joululomarytmini vähän venähti. Aamuyöhön saakka valvominen jatkuu edelleen, vaikka almanakka näyttää helmikuun lähestyvän. Vuorokausirytmini on luonnostaankin iltavoittoinen ja aamulla uni maistuisi aina, mutta yleensä unisyyllisyys voittaa ja ajaa ylös sängystä. Kunnon ihminen herää aamulla töihin, vaikka työt voisi tehdä mihin aikaan vuorokaudesta parhaalta tuntuisi. Ja parhaaltahan ne tuntuisi siinä klo 23.00 jälkeen, jos ollaan suoria.

Jotenkin olen ajautunut rytmiin, jossa suoritan sekä "kunnon ihmisen" vuorokausirytmiä että omaa vuorokausirytmiäni lomittain. Illalla tuntuu hyvälle kirjoittaa kaikki ajatusta vaativat jutut ja esimerkiksi täksi yöksi minulla on luvassa useampikin uutiskirjeen kirjoitus - sitten kun olen saanut tämän tekstini ulos. Sitten vuorossa on yleinen harrastushaahuilu, eli leffa, rauhoittava jooga tai kirja ja kun viimein yhden kahden aikaan yöllä menen nukkumaan, uni tulee helposti. Mikä on tottakai ihanaa!

Aktiivisuusrannekkeella mitattuna unieni keskipituus on nyt noin kuutisen tuntia, eli herään kahdeksan pintaan puoliksi luonnostaan ja puoliksi syyllisyyden sanelemana. Mutta kuuden tunnin unet eivät vain riitä minulle, vaan olen alkanut nukahtelemaan kesken päivää n. 1.5 tunnin päiväunille! Joten yöunta tulisi nyt sitten lisätä ainakin tuolla muutamalla tunnilla, jotta pysyisin päivän virkeänä, ilman päiväunia.

Rytmin kääntäminen vaan vaatisi vähintäänkin jonkinlaisen unikoulun, sillä nukuinpa päiväunet tai sinnittelen päivän unitta, alkaa mun vireystila kasvamaan iltaa kohden todella paljon. Parhaat ideat ja draivi tekemiseen ovat täysin verrannollisia kellonaikaan, mitä enemmän se on, sitä paremmin mun pää toimii. Yhtäjaksoista unta siis tarvittaisiin lisää, ja kun aamulla kymmeneen nukkuminen tuntuisi kuitenkin vähintäänkin epäilyttävälle (eikä usein olisi edes mahdollista), unentuloa on vain aikaistettava.

Teoriassa tiedän miten homma menee. Herään ajoissa, pakottaudun olemaan ilman päiväunia ja jätän päätetyön ja unentulon välille riittävästi aikaa ja pidän unirutiineistani kiinni. Unentuloa tukemaan napsin melatoniinia, laitan diffuuseriin rauhoittavaa eteeristä öljyä. Tässä kohtaa pää kuitenkin sanoo ei, sillä edessä on mulle ne ihanimmat ja idearikkaimmat tunnit ja niistä on ihan törkeän vaikea luopua edes ajatustasolla. Jos nukahdan aiemmin, siirtyykö päivän parhaat tunnit jonnekin muualle vai nukunko mä sen kaikista mielekkäimmän hereilläoloajan ohi, saaden itselleni päiväunettoman, mutta muuten tasapaksun päivän? Ideaalitilannehan toki olisi, että päivän paras ja energisin hetki olisi perinteiseen työaikaan päivällä ja siihen kai tässä on uskottava, että draivin määrä vain kasvaa yhtäjaksoisesti pidempään nukkuessa.

Onneksi uni mietityttää myös muita ja huomasin tänä aamuna Twistbe:n Kokonaisvaltaisen ihonhoidon podcastinkin perehtyneen uneen yhdessä Vuoden 2018 unihoitaja Soile Hällforsin johdolla. Odottelen nyt jo malttamattomana unipodcastin toista osaa, jossa tällä hetkellä hyvinvointisovellus Ouralla työskentelevä Hällfors antaa lisävinkkejä hyvän unen saavuttamiseksi. Lisäsin podcastin ensimmäisen osan postaukseni alle, sillä luulen etten ole yksin uniasioita miettiessäni.

Mikäli lukijoissani on muita unen kanssa taistelleita, olisi kiva tietää miten te olette selättäneet uniongelmat ja väsymyksen arjessanne?

1 kommenttia

Täydellinen lahja! Vinkkejä sähköhammasharjan hankintaan + Oral-B ARVONTA

7.12.18

Kaupallinen yhteistyö: Oral-B

Olen ollut iloinen, että viime vuosien aikana joululahjojen käytännöllisyydestä ja fiksuudesta on alettu puhumaan entistä enemmän. Ja ainakin meidän perheessä pyritään pitämään nykyään maltti lahjaostoksilla ja hankkimaan pääasiassa lahjoja, joista riittää iloa pitkään, mielellään päivittäisessä käytössä. Lahjat eivät ole meille aikuisille mitenkään tärkeässä roolissa joulun aikaan, mutta kyllä me silti lahjoja hankitaan. Yleensä kääreistä ja paketeista paljastuu jokaiselle kuitenkin jokin arkea helpottava lahja, josta on voinut vähän vinkatakin etukäteen. Itse en yhtään nyrpistä nenääni käytännöllisille lahjoille. Viime vuoden suurin toiveeni oli pärekori ja se onkin ollut kovassa käytössä koko vuoden sekä sienikorina että saunakorina.

Meidän perheellä on ollut ilo tehdä Oral-B:n kanssa yhteistyötä jo vuosia, joten hyvän sähköhammasharjan löytyminen jokaiselta perheenjäseneltä on ollut itsestäänselvyys ja arjen helpottaja, jota ei ole tarvinnut joulupukilta pyytää. Mutta aina välillä on kiva päivittää malli pikkuisen tehokkaampaan, joten tänä jouluna mun paketista löytyy uusi uusi ruusukultainen Oral-B Genius 10200W.

Sähköhammasharjan ylivoimaisuuden huomaa oikeastaan vasta silloin kun sähköhammasharjaa ei syystä tai toisesta ole mahdollista käyttää. Marraskuisen muuton yhteydessä mulla oli pari viikkoa oman laturipussi hukassa ja tuntui kyllä kummalliselta, ettei hampaat tavallisella hammasharjalla pestessä tuntuneet puhtailta ollenkaan. Ja oi onnea, kun laturit viimein löytyivät ja pääsin pesun jäkeen tunnustelemaan kielellä puhtaan sileää hammasriviä :D

Vuosien saatossa meillä on ollut erilaisia sähköhammasharjoja käytössämme, nykyään lapsella on ihan perus Oral-B:n lastenharja Star Wars vaihtopäillä, lapsen isällä musta viiden puhdistustilan harja ja mä tosiaan odotan jo ruusukultaiseen harjaani siirtymistä. Ja koska olen oppinut vuosien aikana monenlaisia juttuja sähköhammasharjan valinnasta, jaan nyt muutaman vinkin sähköhammasharjan valintaan liittyen.

VINKKEJÄ SÄHKÖHAMMASHARJAN HANKINTAAN

1. Samalla sähköhammasharjalla voi harjata useampi perheenjäsen. Vaikka meillä on on lentävästä elämäntavastamme johtuen jokaisella omat sähköhammasharjat, ei jokaiselle perheenjäsenelle tarvitse välttämättä hankkia omaa harjaa, oma harjaspää riittää. Kannattaa myös huomata, että Oral-B:n lapsille suunnatut vaihtopäät sopivat myös kaikkiin Oral-B:n runkoihin ja niitä voi käyttää hellän puhdistuksen ohjelmalla.

2. Valitse pyöreä harjaspää. Olen kokeillut läpi kaikki Oral-B:n tavallisimmat harjaspäät ja pyöreä Genius 10200w:stakin löytyvä CrossAction harjaspää on arkikäyttöön ehdottomasti paras, jos sinulla ei ole herkkiä ikeniä. Tavanomaisen hammasharjan päätä muistuttava TriZone harjaspää on monien suosikki, mutta ei ihan yllä pyöreän harjaspään puhdistustehoon. Pyöreistä harjaspäistä suosittelen kokeilemaan myös ainakin 3D White ja FlossAction harjaspäitä, jotka toimivat erityisen tehokkaasti värjäymien sekä plakin poistoon. (Kantapään kautta oppineena suosittelen myös pitäytymään Oral-B:n harjaspäissä, sillä ero halvisversioihin on todella iso). Yllä mainitut harjaspäät TriZonea lukuunottamatta tulevat Oral-B Rose Gold Genius 10200w sähköhammasharjan mukana.

3. Valitse sähköhammasharja, joka ilmoittaa oikean harjausajan ja jos harjaat liian kovaa. Hampaita ei harjata voimalla, vaan taidolla. Siksi sähköhammasharjasta on hyvä löytyä harjauspaineen tunnistin, joka ilmoittaa liian kovasta harjaamisesta. Ja jotta suositeltu kahden minuutin harjaus tulisi todella tehtyä aamuin illoin, suosittelen valitsemaan sähköhammasharjan, joka ilmoittaa tavoiteajan täyttymisestä. Oral-B Rose Gold Genius 10200w sähköhammasharjassa on myös uusi Gum Guard teknologia, joka vahtii puolestasi oikeaa painetta ja tekee harjauksesta helppoa.

4. Tutustu Oral-B sovellukseen. Monet Oral-B sähköhammasharjat sisältävät bluetoothyhteyden, joten pystyt seuraamaan hampaiden harjaamistasi sovelluksen ja älypuhelimen kautta. Itse rakastan ja samalla vihaan tätä ominaisuutta, sillä hammasharjaa ei pysty huijaamaan ja se kertoo armottomasti jos harjaat hampaasi huonosti. Olen käyttänyt Oral-B:n sovellusta jo pari vuotta ja aloittaessani sen käytön, meni useampi kuukausi ennenkuin opin harjaamaan hampaat täysin puhtaaksi suositellussa 2 minuutissa. Mulla on ollut tapana käyttää sovellusta muutaman kerran viikossa taatakseni tehokkaan harjauksen, mutta suoraan sanottuna pitäisi kyllä käyttää päivittäin. Sovellus osoittaa, ettei sähköhammasharjakaan toimi, jos harjaukseen ei kunnolla keskity.

Näillä vinkeillä pääsee varmasti jo pitkälle uutta sähköhammasharjaa etsiessä ja kokemuksella voin sanoa, että kerran Oral-B:n sähköhammasharjoihin siirryttyä tule varmasti vaihtaneeksi takaisin perinteiseen harjaan!

ARVONTA: Sain mielettömän hienon pikkujoululahjan myös teille seuraajilleni ja arvonkin nyt kuvissa näkyvän Oral-B Rose Gold Genius 10200w sähköhammasharjan yhdelle onnekkaalle! Osallistut arvontaan jättämällä kommentin sekä meiliosoitteesi kommenttiboksiini maanantaihin 10.12. mennessä.

Onnea arvontaan!

138 kommenttia

Tervetuloa hyvinvointiviikolle Elsan ja Monnan kanssa!

12.11.17

Kaupallinen yhteistyö Yvetten kanssa.

Jokainen varmasti tietää, miten omasta hyvinvoinnistaan pitäisi huolehtia. Ulkoilua, terveellistä ruokaa ja tarpeeksi lepoa. Käsi ylös se, joka ihan oikeasti pystyy pitämään joka viikko huolta näistä kaikista! Varmasti monikin pystyy, mutta aivan yhtä monelle tämä yksinkertainen yhtälö on tosi vaikea. Itse kuulun siihen porukkaan.

Voin ihan avoimesti myöntää, että kun vuorokaudessa on vain 24 tuntia ja maailma täynnä mielenkiintoista tekemistä, on mun helppo skipata nimenomaan ne hyvinvointiin liittyvät jutut ja painaa tukka putkella ajattelematta hyvinvointiani yhtään. Illalla valvon ihan liian pitkään keskustellen somessa ystävieni kanssa, aamuisin skippaan väsyssäni aamupalan ja juon töissä pelkän kahvin kunnes meinaan pökrätä nälkään. Lounaalla käyn lähinepalilaisessa vetämässä naanleipää ja valkoista riisiä pahimpaan nälkään ja teen töitä epäergonimisessa asennossa, koska sohvalla vaan on kivempaa mitä työpöydän ääressä. Ja liikunta, ah! Voisin tehdä vaikka kirjan siitä kuinka huono olen aikatauluttamaan liikunnan osaksi viikkorytmiä!

Kun omaan hyvinvointiin liittyviä asioita skippaa yksi kerrallaan, voi välillä herätä todellisuuteen, että on unohtanut oman itsensä täysin. Unohdukset tapahtuvat pikkuhiljaa ja samalla tavalla niitä unohtuneita ja hyväätekeviä rutiineita kannattaa myös alkaa kaivelemaan takaisin elämään pala kerrallaan, pikkuhiljaa. Mikään ei varmasti ole yhtä tehokas tapa unohtaa hyvinvointiaan, kun päättää joku yleensä maanantainen lähtöviiva, milloin aloittaa samaan aikaan hikiliikunnan, terveellisen syömisen sekä hyvin nukkumisen. Perjantaihin mennessä olen unohtanut kaiken ja vajonnut vaan entistä syvemmälle naanleipäsuohoni :D

Olen viime aikoina maininnut jonkun kerran postauksissani kuuden vuoden takaisen hätäsektioni, jonka vuoksi keskivartaloni leikattiin keskeltä kahtia n. 30 sentin verran. Leikkauksella pelastettiin lapsen henki, mutta enpä olisi uskonut kuinka kauan leikkauksesta palautuminen kestäisi. Itseasiassa raskauden jälkeinen aika toi keskivartalon tuettomuuden vuoksi selkääni ongelmia, kuten kulumia ja nikamaongelmia, joita ei voi edes korjata. Ongelmien kanssa pystyy kuitenkin elämään, mutta ne vaativat jatkuvaa kehon huomioimista ja päivittäisiä pieniä kehonhuollon toimia. Itselleni pienet, lähes näkymättömät liikkeet ovat usein niitä parhaimpia. Ja samalla niitä helpoimpia unohtamisen kannalta!

Yhdistimme Monna Treenaa blogin Monnan kanssa voimamme ja keskustelimme siitä, kuinka näitä pieniä hyvinvointiin liittyviä juttuja saisi lisättyä pala palalta elämäänsä ja miten niitä voisi ylläpitää myös kiireisen perhearjen keskellä. Yhdeksi pääteemaksemme nousi armollisuus itseä kohtaan ja yksittäiset, pienetkin teot, joilla hyvinvointiinsa voi vaikuttaa. Tämän keskustelun perusteella ideoimme viikon mittaisen tosi pienistä teoista koostuvan hyvinvointiviikon, joka alkaa huomenna maanantaina Instagrameissamme. Luvassa on pieniä, helppoja ja helposti toteutettavia vinkkejä ja muistutuksia oman hyvinvoinnin tueksi. Pieniä tehokkaita jumppaliikkeitä, muistutusta miten kootaan ravitseva lounas sekä vähän mentaaliharjoitustakin. Viikko ei taatusti tule mullistamaan hyvinvointiasi, mutta toivottavasti muistuttaa (syyllistämättä) niistä pienistä jutuista, jotka saattavat jäädä arjen jalkoihin!

Hyvinvointiviikkomme tarjoaa treenivaatemerkki Yvette, joten kaikki videoissa sekä näissä blogikuvissa näkyvät vaatteet löydät Yvetten valikoimasta. Kokoja Yvettellä löytyy tosi isolla skaalalla, nuorista tytöistä aikuisiin naisiin aina 6XL kokoon saakka. Hyvinvointiviikkomme ajan koko Yvetten värikäs valikoima on myös -15% tarjouksessa koodilla MONNAELSA15. Alennus on voimassa sunnuntaihin

Hyppää siis mukaan hyvinvointiviikollemme maanantaista 13.11 alkaen! Hyvinvointivinkit tulevat päivittäin videomuodossa Instagramtileillemme @oimutsimutsi ja @monnatreenaa .

Kuvat ja video: Maarit Vaahteranoksa

Kuvauspaikka: Hyvinvointistudio Lupaus

2 kommenttia

Hyvinvointia ja maailman paras lastenateria

4.4.16

yhteistyössä Picnic ja Suomen Blogimedia

Kuten ehkä olette Instagramistani huomanneet, on meillä tapana käydä ainakin kerran viikossa Kaamoksen kanssa kaksin ulkona syömässä. Meille ravintolassa ja kahvilassa syöminen on rentouttava pieni breikki, joka liittyy yleensä johonkin harrastukseen: museopäivää ei keskeytetä ruuanlaiton takia, vaan haetaan haetaan nopeasti jotain pientä välipalaa ja jatketaan kierrosta, uimahallin jälkeen on mukava syödä iltaruoka läheisessä kauppakeskuksessa ja kirjastoreissulla saatetaan piipahtaa smoothiella ihan vaan herkutellaksemme.

Lapsen kanssa ravintolassa käydessä haasteeksi tulee usein, että lapselle tarjolla on ruokia, jotka miellän herkuiksi, joita ei tarvitsisi syödä viikoittain. Vaikka tykäämme käydä syömässä jonkun muun tekemää ruokaa, ei sen ihan aina tarvitsisi olla upporasvassa paistettua tai sokerilla huurrettua (vaikka lapsi ei siitä pahastuisikaan). Jo pari vuotta sitten etsiessäni terveellisempää, mutta selkeästi lapsiystävällistä ruokapaikkaa tutustuin suomalaiseen perheyritykseen, Picniciin. Lasten ateria isolla uuniperunalla, kermaviilikastikkeella, kurkkusuikaleilla, katkaravulla (tai millä tahansa muulla täytteellä), maito ja välipalakeksi maksoivat 3.90 euroa. Tämän parempaa lastenateriaa saa kyllä hakea! Monesti lisään Kaamoksen annokseen vielä euron extrana toisen kalatäytteen, koska kalaahan suositellaan syötävän 2-3 kertaa viikossa. Kotona kun ei tule laitettua niin usein.

Ennen omalta lautaseltani löytyi Picnicissä usein joko täytetty patonki tai isompi uuniperuna-annos, mutta viimeisen parin kuukauden aikana olen yrittänyt karsia turhimpia (=väsyttäviä) hiilihydraatteja pois ja valinnut siksi usein salaatin. Luulin pitkään, ettei salaatti voi pitää nälkää vaan tarvitsen opitusti sen leivän ja perunan kylkeen. Nyt olen kuitenkin huomannut, että omalla kohdallani juttu taitaakin olla toisinpäin ja jätän nykyään salaatin mukana tulevan patongin palankin usein pois. Ei siksi, etteikö tekisi mieli vaan siksi, että tulen täyteen muutenkin. Oma lempisalaattini on tällä hetkellä melko tuhti ja valitsen parin kymmenen täytteen joukosta useimmiten kylmä- tai lämminsavulohta, oikeaa guacamolea ja vuohenjuustoa sekä päällä vielä pähkinöitä. Ja välillä tottakai sen patonginkin.

Vaikka mä yritän minimoida etenkin lounasaikaan hiilarien määrää, en ole halunnut puhua siitä ollenkaan lapselle ja siksikin on kiva, että on paikkoja jossa mä voin syödä helposti ruokaa joka ei väsytä mua ja lapsi voi tankata samalla mitä milloinkin haluaa, uuniperunasta avocado-päärynä smoothieen. Picnicin uuden entistä enemmän hyvinvointiin tähtäävän valikoiman myötä olen koukuttunut nyt myös raakakakkuihin ja Goodion raakasuklaisiin, joita löytyy kassoilta melkoinen lajitelma. Kun makean nälkä iskee, kookospalmusokerilla makeutettu suklaa on hyvä valinta ihan siksi, ettei se tavallisen sokerin tapaan nosta verensokeria korkealle ja Helsingin Kalasatamassa käsin valmistetut Goodiot nyt vaan maistuu ihan taivaalliselle. Kannattaa kokeilla ainakin mausteinen Chai, kookoksinen Dreamy ja uusi ylivoimainen suosikkini Harmony, jossa on sitruunan ja lakritsin makua mukana.

Näillä eväillä jaksetaan pitkään ja parasta on, että ainakin Helsingissä Picnicejä on yleensä juuri siellä, missä nälkä tulee. Tai nyt kun mietin, niin voiko meille tulla nälkä siksi, että näemme Picnicin? Siltä ainakin tuntuu, sillä tänä viikonloppuna olemme käyneet kumpanakin vapaapäivänä juuri Picnicissä syömässä ja nappaamassa välipalat mukaan.

15 kommenttia

Mielenterveyden hoitoa verkkoyhteisössä

19.1.16

En ole minkään sortin osakeneuvoja, mutta ymmärrän kyllä milloin yritys on tutustumisen arvoinen. Heimo on. Kuulin vertaistukeen perustuvasta verkkoyhteisöstä eli Heimosta ensimmäisen kerran viime keväänä kaveriltani Jari Jaannolta, joka on yksi Heimo Communityn kantavista voimista. Hän kertoi, kuinka hän ja Heimon ydinporukka haluaisivat muuttaa tapaa, jolla ihmiset saavat apua mielenterveysongelmiinsa. Häpeän ja leimautumisen tunteet ovat monille mielenterveysongelmista kärsiville tuttu juttu ja apua voi olla hankala pyytää. Avun saamisen kynnyksen madaltamiseksi kehitettiin siis nyt beta-vaiheessa oleva verkkoyhteisö, Heimo.

Vaikka idea oli mielestäni hyvä ja taustalla olevilla ihmisillä kokemusta mm. Irc-Gallerian ja Suomi24:n rakentamisesta, oli minussa pieni skeptikko joka mietti näihin päiviin saakka voiko juttu todella toimia. Että olisi autettavia ja auttajia ja ihmiset oikeasti tarjoavat vertaistukea toisilleen hyvin tarkoitusperin. Koska Irc-Gallerian lisäksi Jari on mies myös oman blogini koodaamisen takana, tuli asiasta juteltua paljon marraskuun aikana tätä sivua rakentaessa. Ja nyt uuden vuoden alussa ajattelin laittaa Jarin piinapenkkiin siitä, voiko ihmisten auttamishaluun ja hyväntahtoisuuteen luottaa. Entä jos jotakin viilataan linssiin ja onko koko yhteisö kauniin kuoren alla vain rahastusta mielenterveyspotilaiden kustannuksella? Katsotaan kuitenkin ensin video siitä, mitä Jari ja Heimon muut työntekijät Heimosta kertovat:

Ja sitten täsmentävät kysymykset Jari Jaannolle:

Elsa: Kerro kolmella lauseella mikä Heimo on?

Jari: Heimo on eri päätelaitteilla toimiva sosiaalisen median palvelu elämän haasteisiin. Heimon tavoitteena on yhdistää ihmiset, jotka ovat selvinneet vaikeuksista ihmisiin jotka kokevat vaikeuksia juuri tällä hetkellä. Tämä mahdollistaa mielenterveysongelmista paranemisen, tapauksissa joissa ei välttämättä tarvita ammattiauttajia.

Elsa: Mistä idea Heimosta sai alkunsa?

Jari: Heimon idean ovat saaneet useat ihmiset samaan aikaan eri puolilla. Psykologit ja kehittäjät olivat ajatelleet samanlaista ajatusta; miten korjaamme tämän epäkohdan. Mm. Suomi24:n Jarno Alastalo toi mukanaan paljon sosiaalisen median näkemystä ja Kristian Kurikka & Johannes Hovi psykologinäkykulmaa. Oma taustani on että olin 3 vuotta terapiassa ja edelleen kaipaan ihmisiä joille puhua - kehittelin ajatuksia aiheesta muutama vuosi sitten ja toin ne osaksi Heimoa muiden ideoiden joukkoon. Koin tärkeäksi että yhdistämme kaikki voimamme yhteisen asian takia. Kaikilla oli tieto mitä on tapahtumassa, ja täydellinen tiimi oli kasautumassa. Heimon tiimissä on psykologeja, sosiaalisen median konkareita, palvelusuunnittelijoita sekä kovan luokan kehittäjiä.

Elsa: Missä vaiheessa nyt ollaan?

Jari: Palvelu on julkaistu 2015 toukokuussa, ja tällä hetkellä palvelussa on 5000 kävijää, ihmiset ovat luoneet yli 350 heimoa (keskusteluryhmää) ja 9000 tarinaa on kerrottu. Palvelu on myös saanut hyvin julkisuutta, mm. Radio Helsinki, Apu Terveys ja useat muut mediat ovat tehneet juttuja. Moni käyttäjistämme on kertonut saaneensa palvelun kautta apua, etenkin yksinäisyyteen. Kun on vaikeaa, niin paikka jossa joku kuuntelee.

Elsa: Maksaako Heimoon liittyminen tai siinä toimiminen?

Jari: Heimon käyttö on täysin maksutonta, mutta koska palvelua kehitetään, tottakai on saatava pääomaa sen kehittämiseen ja ylläpitoon. Palveluun on mietitty joitain maksullisia ominaisuuksia, mutta peruskäyttö ja liittyminen säilyvät maksuttomina.

Elsa: Miten on autettava-auttaja suhteessa henkisen/fyysisen/taloudellisen hyväksikäytön riski torjutaan?

Jari: Tähän mennessä tärkeintä on ollut, että keskustelukulttuurista Heimossa ollaan luotu johdonmukaisesti hyväksyvää ja rakentavaa. Se on todella hyvin omaksuttu Heimossa ja esimerkiksi yli 9000 viestin joukossa ei ole ollut hyväksikäyttöä laisinkaan. Lisäksi tuomme Heimo Auran ihmisille, jonka perusteella tiedämme kuka on esim. auttaja ja kuka mahdollisesti trolli. Auttajaksi ei pääse ellei saa hyviä pisteitä - kuten ei voi toimia Uber-kuskinakaan

Elsa: Heimo on yritys. Millä keinoilla tavoittelette voittoa?

Jari: Verkkoyhteisön rakentamisessa on ensisijaisen tärkeää saada kriittinen määrä ihmisiä käyttämään palvelua. Heimoa voi käyttää ilmaiseksi, kuten osallistua keskusteluun, lukea tarinoita ja luoda keskusteluryhmiä. Heimolla on kolme tulomallia.
1. Yhdistämme avuntarvitsijat ja auttajat kahdenväliseen keskusteluun, 2. Yhteisbrändätyt keskustelufoorumit ja 3. natiivimarkkinointi

Elsa: Mitä sijoittaja hyötyy sijoittaessaan Heimoon?

Jari: Ensinnäkin pääsee auttamaan Heimon avulla koko yhteiskunnan kehittymistä, joka tuo huomattavia kustannussäästöjä. On arvioitu että vuoteen 2030 mennessä masennus on suurin sairaustaakan yksittäinen aiheuttaja Euroopassa. Tämän lisäksi sijoittaja saa Heimon arvon moninkertaisena takaisin yrityksen kasvaessa.

Kuten Jarin vastauksista voitte päätellä, asiaa on mietitty paljon ja kehittäjillä itselläänkin on ollut tilanteita ja jaksoja, jolloin vertaistuelliselle verkkoyhteisölle olisi ollut tarvetta. Idea onkin otettu innolla vastaan ja kun Heimon joukkorahoitushanke avattiin marraskuussa, se keräsi yhden päivän aikana toutukseen vaadittavan minimimäärän sijoituksia. Ja ei, kyse ei ollut muutamasta satasesta vaan minimitavoite oli 50 000 euroa. Tällä hetkellä Heimoon on sijoitettu n. 90 000 euroa ja sijoittaminen on mahdollista vielä 13 päivän ajan. Minimiosakemäärä on 10kpl ja sen saa 213 eurolla. Sijoittamaan pääset täältä ja samasta paikasta löydät myös lisätietoa Heimosta.

Kuten sanottu, en ole osakeneuvoja. Ajattelin kuitenkin, että teissä lukijoissani on paljon avarakatseisia ja välittäviä ihmisiä, joita Louis Vuittoniin sijoittamisen sijaan kiinnostaa humaanimmat arvot ja sijoituskohteet. Jos kiinnostusta sekä sijoitusmahdollisuus löytyy, kannattaa hypätä Heimon völjyyn sijoittajaksi tai ainakin tutustua kehittämisen alla olevaan beta-versioon osoitteessa beta.heimo.co.

Mikäli kiinnostuit lisää, kannattaa kuunnella myös joulukuinen Radio Helsingin podcast, jossa Jari ja Maria Veitola keskustelevat Heimosta.

2 kommenttia

Vanhemman unikoulu alkaa taas

14.1.16

Makasin viime yönä kolmelta olohuoneen sohvalla kun mieleen tuli Asan Ipanapa räp-levylle tekemä Nukkumasa biisi: "Kuka veis Masan nukkumaan, kun Masa ei unta saa. Nukkumasa on valveilla, unenlahjat kateissa..." Pitkä joululoma ja viikko lapsen vesirokkoa antoi hyvän tekosyyn kääntää vuorokausirytmi itselle luonnolliseksi. Mun tapauksessa sain siis puuhata öisin, lukea, kirjoittaa, katsoa dokumentteja, miettiä ja vain olla rauhassa. En tarvitse kovin paljoa unta ja siksi kolmeen asti valvominen oli ihan ok, vaikka lapsi heräisikin yhdeksältä. Varsinkin kun pystyimme ottamaan päiväunet yhdessä niin halutessamme.

Nyt rytmi pitäisi kuitenkin kääntää takaisin seiskan aamuihin ja päiväunettomiin päiviin sopivaksi. Helpommin sanottu kuin tehty, kun vireystaso on yöllä huipussaan. Pari viime päivää olen sinnitellyt ilman pieniäkään päivätorkkuja Pikku Kakkosen aikaan ja vähentänyt iltaisin tietokoneella istumista, napsinut melatoniinitabletteja pari tuntia ennen nukkumisaikaa ja silti, kello kolmelta olen virkeimmilläni. Olen kyllä laittanut nukkumaan ja nukahtanut eilenkin kymmenen jälkeen illalla, herätäkseni kolmelta virkeänä.

Lähiömutsi kirjoitti pari päivää sitten vuorokausirytmistä ja haaveili olevansa kirjoitushommissa aikaisin auringon noustessa. Mä haaveilen samasta. Eroavaisuus välillämme on se, että Hanne haluaisi herätä ennen auringon nousua, mä taas haluaisin nukahtaa vasta sen jälkeen.

Yöllä rytmiäni miettiessä puhelimeni piippasi kolmen jälkeen ja Kaamoksen isän puolen pappa lähetti meiliä. Huokaisen kateellisena, sillä hän on ainoa ihminen, jonka tiedän vaihtaneen vuorokausirytmin omaan luonnolliseen rytmiin sopivaksi. Ei ole pelkoakaan, että hän heräisi ennen kahta päivällä ja jos sattuu tulemaan juttelun tarve keskellä yötä, tiedän kyllä kenelle soittaa. (Oikeasti se, ettei häntä saa päivisin kiinni on todella rasittavaa, mutta en silti voi olla kadehtimatta oman rytmin mukaan elämistä)

En ole koskaan asunut maassa, jossa vietetään siestaa, mutta olen miettinyt, että se sopisi minulle hyvin. Saisin valvoa pitkään ja herätä kuitenkin "ihmisten aikaan", sillä iltapäivällä odottaisi muutaman tunnin tirsat ja siitä jatkettaisiin sitten aamuyöhön hyvällä draivilla. Entä jos mun vuorokausirytmiä ei ole tarkoitettukaan kaksiosaiseksi, päivään jolloin ollaan hereillä ja yöhön jolloin nukutaan? Entä jos voisin paremmin nukkumalla kaksi kertaa viiden tunnin pätkän, toisen kolmesta kahdeksaan päivällä ja toisen kolmesta kahdeksaan yöllä? Nykyään, kun Prismatkin on auki yhteentoista asti illalla, voisi pitkien päivätorkkujen jälkeen käydä vaikka ostamassa sukset ja mennä hiihtämään :D

Nyt on kuitenkin niin, että rytmi pitää saada muutettua niin että yöllä nukutaan ja päivällä ollaan virkeitä. Siihen mulla on toki vuosien aikana opitut jipot sekä pussillinen uusiakin. Eli vanhemman unikoulu alkakoon taas!

kuva: Pixabay

3 kommenttia

Selfhelppiä vuoden jokaiselle päivälle

4.1.16

Luin eilen kaverini Salkan kirjoituksen uuden vuoden lupauksista. Salka oli pohtinut blogissaan samoja asioita mitä itse tässä kotisohvalla, eli ettei kerralla kannata kahmaista liian suurta lupausurakkaa itselleen. Vaikka vuoden vaihteeseen liittyy uuden aloituksen ihana fiilis, kokonaan uutta elämää tuskin saa vaikka lupaisi kuinka. En ole isoja määriä lupauksia testannut, mutta jos ne pienetkin lupaukset ovat aina kariutuneet ennen helmikuuta, ei minusta olisi suuria lupailemaan edes salaa itselleni. Luulen, että suurin syy omien uuden vuoden lupausteni kariutumiseen on onnistumisen tunne, joka odottaa aivan liian pitkän matkan päässä. En vain jaksa.

Mutta mulla toki on paljon toiveita, ajatuksia ja ideoita vuodelle 2016. Haluaisin jatkaa kuukauden tauon jälkeen taas ilmajoogaa, muistaa käydä ulkoilemassa paljon viime vuotta enemmän ja opetella syömään välipaloja sekä juomaan paljon paljon enemmän vettä. Melko iisejä juttuja, mutta parempi silti ihan hissukseen totutella niiden toteuttamiseen.

Tähän hiljaa hyvää tulee ajatusmalliin sopii myös viime vuoden lopulla julkaistu kirja, jossa puhutaan pikkuteoista, joista tulee pitkään tehtynä isoja tekoja. You - Kirja sinusta perustuu saman nimiseen suomalaiseen mobiiliappiin ja se (kirja siis) sisältää 365 pikkutekoesimerkkiä, joita voi vuoden tai vaikkapa kahden aikana tehdä. Teot ovat oikeasti pieniä, kuten vaihda yksi paperilasku e-laskuksi, täytä hedelmäkulho tai kohenna ryhtiäsi. Tykkäsin kirjasta heti, sillä pienistä teoista tulee päivittäin pieniä onnistumisia ja ainakin itselle onnistumisen tunne on rutinoituneessa arjessa hukassa.

Pikkuteot kirjaan on toimittanut suomalainen Fifth Corner inc sekä nimekkäät avustajat kuten markkinoinnissa keulakuvana näkyvä Jamie Oliver. Teot on jaettu neljään kategoriaan: ravinto, mieli, liikunta ja rakkaus. Olen tehnyt vasta muutaman päivän teot kirjasta ja nyt jo ihan innoissani kuinka simppeleillä ja helpoilla konsteilla onnistumisen tunteen saa voimistumaan. Mulla on siis niin sanotusti hedelmäkuppi täynnä. Latasin kokeeksi myös You-appin puhelimeeni ja olen pikkuhiljaa ottanut myös sinne päivän teemaan sopivia kuvia. Ei tällä ehkä maailmaa muuteta, mutta ihan mukavaa ajanvietettä sekin tarjoaa ja on mukava katsella ympäri maailmaa samojen teemojen kanssa pähkäilevien ihmisten kuvia.

Tuntuu, että self help skenessä ollaan menossa suuntaan, jossa yhtä kirjaa luetaan pitkään, eikä tauotkaan haittaa. Tämä on musta tosi kiva suuntaus, sillä kevyet, arkipäiväiset pienet oivallukset ovat mukava lisä ainakin omaan arkeen. Tykkään mietiskellä asioita, mutta mihinkään sisäisen auringon metsästykseen mulla ei nyt kyllä ole aikaa eikä motivaatiota. You - Kirja sinusta on paljon helpompi tapa kehittää itseä, hitaasti mutta varmasti. Ja vaikka mä aluksi mietin, että mitä hemmettiä tämä Jamie Oliver asiaan liittyy, niin onhan se ihan superia, että tällainen yhteistyö on saatu aikaan. Kyl mäkin voisin ottaa Jamien työkaveriksi ihan anytime :D

kirja saatu

6 kommenttia

Kymmenen vinkkiä kaamosmasennuksen selättämiseen

20.11.15

En ymmärrä miten tämä pimeä voikin ottaa näin kovaa voimille. Mulle käy nykyään joka talvi niin, että olen virkeä ja pirteä, kunnes voimat loppuvat kuin seinään. Tekisi mieli vain kaivautua peiton alle ja odottaa kevään ensimmäisiä valonpilkahduksia siellä. Väsyn lisäksi tuntuu, ettei aivotkaan käy oikealla taajuudella ja kiinnostus ihan kaikkeen laskee. Tämä viikko on ollut juuri se käänteentekevä viikko, jolloin voimat ovat todellakin olleet pois ja jokavuotiset apukeinot otettu nyt käyttöön.

Itse olen havainnut valon vähenemisen vaikutukset kehossa vasta kolmekymppisenä kunnolla, mutta onneksi olen ehtinyt laatia melko toimivan taistelusuunnitelman muutamassa vuodessa. Näillä eväillä ainakin itse saan virtaa, kun huomaan sitä tarvitsevani.

Kirkasvalolamppu, joka on päällä muulloinkin kuin aamulla. Tämä on ehdottomasti se tärkein juttu pimeinä päivinä.

Monivitamiinit ja ekstrana ylimääräiset D-vitamiinit

Kasvispainotteinen ruokavalio, laiskoina päivinä vaikka valmista punajuurisosetta keitoksi ja mandariinia jälkiruuaksi

Marja- ja superfoodjauheet, sillä en vain jaksa aamulla tehdä smoothieta pimeällä. Viherjauheista suosittelen Voimaruoka 25 annospusseja, jotka on oikeasti hyvän makuisia. Marjoista keittiön pöydältämme löytyy esimerkiksi Berryfectiä tai Biokiaa isoissa pakkauksissa, jotta muistan lisätä niitä jogurttiin, puuroon, piimään...

Musiikin kuuntelu

Meikkaaminen, jolla on psykologinen vaikutus jaksamiseen. Hyvässä meikissä ei viitsi mennä päiväunille ja näin ollen kahden tunnin päiväunien mahdollisuus pienenee...

Liikunta Pakotan itseni päivittäin 15 minuutin kävelyille, hyvällä tuurilla ne pitenevät, mutteivät kyllä läheskään aina.

Säännöllinen unirytmi. Itselläni virkein aika on aina illalla ja alkuyöstä, joten hain tällä viikolla apteekista ensimmäistä kertaa melatoniinia nukahtaakseni entistä aikaisemmin. Tuntuu toimivan.

Kofeiinin vähentäminen illalla. Kesällä voin juoda kahvia vaikka ennen nukahtamista, talvella on pakko vaihtaa vähäkofeiiniseen teehen.

Tietokoneella / kännykällä roikkumisen vähentäminen. Hankalaa, mutta oikeasti ihan pakollista. Netin selailun sijaan yritän lukea enemmän ja haalautua vaikka leffaan.

Onko listastani unohtunut jokin hyväksi koettu keino pysyä helmikuuhun saakka päivisin hereillä ilman tulitikkuja silmissä? Kerro se!

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.

9 kommenttia

Starbucks vartalokuorinta

17.11.15

Starbucks lanseerasi tässä kuussa omat kahvipakettinsa, joita myydään ainakin meidän lähi K-Marketissa. Oli ihan pakko ostaa kokeiluun paketti, vaikka en mikään Starbucksin kanta-asiakas olekaan ja hyväähän se kahvi on, ei käy kieltäminen.

Kahvihan on tunnetusti aineenvaihduntaa kiihdyttävä juoma, jota käytetään paljon myös ihonhoitotuotteissa. Kahvi ja sen sisältämä kofeiini parantaa mikroverenkiertoa, vilkastuttaa aineenvaihduntaa ja auttaa poistamaan myrkkyjä. Kahvipavuissa on polyfenoleja, jotka kuuluvat antioksidantteihin. Nämä ainesosat neutraloivat vapaita radikaaleja eli auttavat ihoa pysymään kimmoisana pidempään. Muun muassa näistä syistä kahvia kannattaa käyttää myös ihonhoidossa ja yksi helppo tapa on tehdä kahvinpuruista kuorinta. Tässä tapauksessa siis Starbucks vartalokuorinta :D

Käytän itse vartalokuorintaan ihan sitä kosteaa kahvimössöä, mitä suodatinpussiin jää kahvinkeiton jälkeen. Yleensä laitan kahvinpurujen joukkoon vain jotakin hyvälaatuista öljyä, mutta tällä kertaa sulatin vesihauteessa kaakaovoita. Myös kaakaovoi sisältää polyfenoleja ja antioksidantteja ja pehmittävän ja kosteuttavan vaikutuksen lisäksi kaakaovoi stimuloi fibroplastisoluja ja solumuodostusta. Luin juuri myös, että polyfenolit pystyvät pidentämään solujen ikää 80%, joten ei nämä mitään turhia aineita ole, vaikka ruokakaapista löytyvätkin.

Resepti kuorintaan menee yksinkertaisuudessaan näin: sulata pieni määrä kaakaovoita vesihauteessa ja sekoita se kahvinpurujen kanssa, kunnes seos on melko paksua. Käyttö on myös yksinkertaista, seos levitetään iholle ja annetaan vaikuttaa tovi (itse pidän n. 5 minuuttia) ja vasta sitten iho kuoritaan pyörivin liikkein kauttaaltaan ja pestään pois.

Itse käytän kahvikuorintaa lähinnä vartalonkuorimiseen sekä käsille, sillä kasvoilla käytän mieluummin hedelmähappoja tms ei mekaanisia kuorintoja. Toinen syy, miksi itse en kuorintaa kasvoille laittaisi löytyy seoksen rasvasta/öljystä, joka on aina liian tuhtia kasvoilleni.

Onko teillä vinkata muista kotikuorinnoista ja muista helpoista diy-kosmetiikkatuotteista? Olisi hauska testata muidenkin ohjeita!

ps. on varmaan sanomattakin selvää, ettei kahvikuorinnan kahvin ole pakko olla Starbucksia? :D

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.

6 kommenttia

Tuhkimokynnet ja iltasuunnitelmia

14.11.15

Viime viikot ovat menneet sairastellessa, kuumeesta vatsatautiin ja siitä flunssaan. Positiivisesti ajateltuna on ollut pitkästä aikaa mahdollisuus katsoa leffoja, lukea ja nukkua sohvalla! Ja vaikka etenkin lapsen sairastelu on kurjaa, on kotona oleminen on tehnyt itselleni hyvää. Olen kaivannut aikaa, jolloin saisi keksimällä keksiä tekemistä ja päässyt viimein tilaan, missä katson leffoja ja lakkailen kynsiä leffateemaan sopivaksi. Täydellistä turhuutta!

Olen huomannut, että omalla kohdallani lakkaaminen auttaa kynsiä pysymään hyvinä ja yrittänyt opetella säännöllistä lakkausväliä jo pidempään. Yleensä lakkaan kynteni jollakin neutraalilla lakalla, jossa pienet lakkaustaidon puutteen tuomat kuprut ja lohkeilut eivät niin häiritse. Eilisen Cinderella-leffan jälkeen lakkasin kuitenkin kynnet elokuvan virallisella kynsilakalla, Morgan Taylorin Party At The Palacella* ja lisäsin kimaltavia hippusia Sally Hansenin Fruit Sprizillä. Tällaiset erikoislakkaukset tuntuvat kestävän kynsissäni melko vähän aikaa, mutta tuovat kyllä piristystä päivään!

Piristystä tuo myös tämän iltainen ohjelma, kun vedän kohta lenkkivaatteet niskaani ja lähden tarpomaan kohti turvesaunailtaa. Saunailtaa vietetään tuossa neljän kilometrin päässä, kehätien toisella puolella ja vähän jännitän osaanko suunnistaa perille, olen nimittäin eksynyt kerran jos toisenkin tuonne kehän varrelle :D

*saatu

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.

0 kommenttia

Arkoja aiheita

6.10.15

Sain kesällä kutsun, jossa pyydettiin minua mukaan videolle keskustelemaan naistentaudeista, kuukautisista sekä etenkin siitä mikä on myooma. Suoraan sanottuna en muista myöntyneeni koko juttuun mukaan, koska mulle saatiin aika monta kertaa vakuuttaa, että olen mukana tämän tyyppisessä kampanjassa. Yleensä en henkilökohtaisuuksia blogissani höpise, siksi ajatus kuukautisista ja tulevaisuuden perhemietteistäkin tuntui tosi oudolle, onneksi mukana videolla olivat Karoliina ja Iina, puheliaat tyypit joiden kanssa olen aiheesta jutellut muutenkin.

Kun katsoin videot, tuli fiilis, että näistä asioista pitäisi puhua kyllä oikeasti avoimemmin. Kuten tuolla videolla nolona myönnän, ei mun tule käytyä gynekologilla ihan kerta vuoteen tahtin, vaikka niin suositeltaisiin. Kun pilleritkin ovat aknen ehkäisyyn, saan ne vähän liian helposti uusittua vaikka puhelimella. En vain muista tilata gyneaikaa. Tilasin kyllä heti kuvauksien jälkeen ajan ja nyt voin iloita, ettei mitään huolestuttavaa onneksi löytynyt. Pitäisi ehkä tilata samantein myös vuoden päähän aika, ettei tauko veny liikaa.

https://vimeo.com/140772550

https://vimeo.com/140775510

https://vimeo.com/140778559

https://vimeo.com/140785648

https://vimeo.com/140789526

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.

5 kommenttia

Tyrniä ja pähkinöitä poimimassa

21.9.15

Toivottavasti mahdollisimman moni on jo päässyt syksyn tyrnisadon makuun. Me kävimme tänä viikonloppuna tyrnimetsällä ja samalla löysimme myös vähän pähkinöitä kuivatettavaksi.

Tyrni on tosi c-vitamiinipitoinen marja, jossa voi c-vitamiinia voi olla jopa 450mg/ 100g marjan syötävästä osasta (yleensä n. 200-400mg). Meillä tyrni on käytössä pääasiassa kaupasta ostetetussa mehumuodossa aamushottina, marjojen poimiminen oli viikonloppuhupia ilman saalistavoitteita. Piikkien takia tyrnin poimiminen on kyllä tosi haasteellista, mutta tyrniä kannattaa ehdottomasti kerätä ja syödä, sehän lasketaan mustikan, mustaherukan, aronian ja karpalon kanssa suomalaisiin superruokiin. Huomaatteko muuten tuosta isommasta tyrnikiposta, kuinka marjojen väri ja muoto vaihtelee tosi paljon pensaskohtaisesti? Nuokin marjat on poimittu muutaman metrin päässä toisistaan olevista pensaista ja väri on ihan eri!

Tyrni on melko perusjuttu, mutta pähkinöiden löytäminen luonnosta on mulle edelleen ihan käsittämätöntä. En ollut muutama vuosi sitten edes tiennyt, että Suomessa kasvaa pähkinöitä, mutta totta se vaan on.

Tyrnit ja pähkinät löytyivät tänään helposti, mutta kertokaapa mistä päin pääkaupunkiseutua löytyy hyvät karpalomaastot? Odottelen jo innolla pakkasen puraisemia karpaloita, mutta tällä hetkellä ainoa paikka mistä tiedän niitä löytäväni on kaupan pakastelokero.

Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.

4 kommenttia