Vielä ei ole aika synnytysmuisteloihin. 27 tikin jälkeä alavatsassa pystysuuntaan on kuitenkin aina muistona niistä fyysisesti raskaimmista hetkistä mitä olen elämässäni kohdannut. Onneksi arvet ovat tehty parannettaviksi.

Vielä ei ole aika synnytysmuisteloihin. 27 tikin jälkeä alavatsassa pystysuuntaan on kuitenkin aina muistona niistä fyysisesti raskaimmista hetkistä mitä olen elämässäni kohdannut. Onneksi arvet ovat tehty parannettaviksi.

Edelliseen postaukseen liittyen kuvamateriaalia yöpymisriiteistämme. Tässä tämäniltainen yhdistelmä: beibi imetystyynyn sisällä, jotta olo olisi turvaisa ja fiilis kuin kohdussa. Jos päälaki koskee tyynyä tms lapsi kuulemma rauhottuu helpommin. Päällä kauratyyny markkeeraamassa vanhemman kokoaikaista ja tiukkaa halausotetta ja taustalla youtuben kohtuääniä aka white noisea. Kakkainen kapaloliina on pesty ja kuivumassa aamuyön tunteja varten.

Mitä yhdistelmiä muilla on käytössä?

Edelliseen postaukseen liittyen kuvamateriaalia yöpymisriiteistämme. Tässä tämäniltainen yhdistelmä: beibi imetystyynyn sisällä, jotta olo olisi turvaisa ja fiilis kuin kohdussa. Jos päälaki koskee tyynyä tms lapsi kuulemma rauhottuu helpommin. Päällä kauratyyny markkeeraamassa vanhemman kokoaikaista ja tiukkaa halausotetta ja taustalla youtuben kohtuääniä aka white noisea. Kakkainen kapaloliina on pesty ja kuivumassa aamuyön tunteja varten.

Mitä yhdistelmiä muilla on käytössä?

Kapalo on tosi näppärä lapsen lamauttaja varsinkin yöaikaan kun Tissilä sätkii miten sattuu syötyään. Monesti puoliunessa (minä siis) kapaloiminen on sekä ainoa vaihtoehto rauhoitteluun että yhtä tuskaa, mistä ei nauti niin lapsi kuin äitikään, sillä paketti pysyy kiinni korkeintaan sen viisi minuuttia. Olenkin tässä yönä muutamana suunnitellut jotain, mikä ei ehkä saa kaikkien kannatusta, nimittäin lasten pakkopaitaa. Olisi kätevää, että lapsen voisi vaan sitaista rullalle nukkumaan, niin etteivät pienet kädet vahingossakaan pääse avaamaan pakettia jo ennen sen sulkemista.

Tässä nopea demostraatio:


Homma toimisi siis niin, että ensin laitettaisiin hihat käsiin ja sitten sitaistaisiin koko homma riuskasti kiinni tarranauhoilla niin, että kädet jäävät paketin sisään. Lopuksi pussin suu kiinni jalkopäästä kiristysnyörillä ja lapsi tyytyväisnä nukkumaan. Lastensuojelua hämätäksemme voisimme käyttää vaikkapa jotakin pirtsakkaa retrokangasta (jopa froteeta!), jotta idean alkuperä ei heti tulisi ilmi.

Idean saa ilmaiseksi ottaa itselleen ja pistää firman pystyyn, taattu lapsimessut 2012 hittituote.

Kapalo on tosi näppärä lapsen lamauttaja varsinkin yöaikaan kun Tissilä sätkii miten sattuu syötyään. Monesti puoliunessa (minä siis) kapaloiminen on sekä ainoa vaihtoehto rauhoitteluun että yhtä tuskaa, mistä ei nauti niin lapsi kuin äitikään, sillä paketti pysyy kiinni korkeintaan sen viisi minuuttia. Olenkin tässä yönä muutamana suunnitellut jotain, mikä ei ehkä saa kaikkien kannatusta, nimittäin lasten pakkopaitaa. Olisi kätevää, että lapsen voisi vaan sitaista rullalle nukkumaan, niin etteivät pienet kädet vahingossakaan pääse avaamaan pakettia jo ennen sen sulkemista.

Tässä nopea demostraatio:


Homma toimisi siis niin, että ensin laitettaisiin hihat käsiin ja sitten sitaistaisiin koko homma riuskasti kiinni tarranauhoilla niin, että kädet jäävät paketin sisään. Lopuksi pussin suu kiinni jalkopäästä kiristysnyörillä ja lapsi tyytyväisnä nukkumaan. Lastensuojelua hämätäksemme voisimme käyttää vaikkapa jotakin pirtsakkaa retrokangasta (jopa froteeta!), jotta idean alkuperä ei heti tulisi ilmi.

Idean saa ilmaiseksi ottaa itselleen ja pistää firman pystyyn, taattu lapsimessut 2012 hittituote.

Hei dude, 

PÄIVITÄ :D Käyn kuus kertaa päivässä kyylimässä mitä Oi mutsi mutsille kuuluu ja aina sillä vaan on ne kypärän kokoset tissituet.. Vierotusoireita :D

22. kesäkuuta 2011 18.38  

--anonyymi

Oli pakko laittaa tuo hauska kommentti muillekin näytille! Tilanne on kuitenkin se, että päivitystahti on hiljainen vielä jonkin aikaa. Tälläkin hetkellä Tissilän poika on sylissä nukkumassa ja läppäri keikkuu jossain polvissa mutsin näpytellessä yhdellä kädellä. Yöt ovat olleet jokseenkin rankkoja, sillä syömään pitää herätä välillä tunninkin välein ja päivisin tyyppi roikkuu tississä kiinni kunnes nukahtaa ja silloin itsekin sinkoan sänkyyn nukkumaan. Myös hätäsektiohaavan kanssa elo on ollut aika kivuliasta, mutta onneksi maanantaina sain tikit pois ja nyt liikuminen on hieman helpompaa. Kestovaippahaaveet ovat muuttuneet tämänhetkiseen todellisuuteen ja pamperseilla mennään kunnes energia palaa äitiin takaisin. (kiitos muuten Libero siitä synnärikassista, mikä todisti vaippanne olevan paskoja) 

Tässäpä muutamia syitä blogihiljaisuuteen, palailen takaisin aika-ajoin kertomaan kuulumisia ennen virallista comebackia :D  

Hei dude, 

PÄIVITÄ :D Käyn kuus kertaa päivässä kyylimässä mitä Oi mutsi mutsille kuuluu ja aina sillä vaan on ne kypärän kokoset tissituet.. Vierotusoireita :D

22. kesäkuuta 2011 18.38  

--anonyymi

Oli pakko laittaa tuo hauska kommentti muillekin näytille! Tilanne on kuitenkin se, että päivitystahti on hiljainen vielä jonkin aikaa. Tälläkin hetkellä Tissilän poika on sylissä nukkumassa ja läppäri keikkuu jossain polvissa mutsin näpytellessä yhdellä kädellä. Yöt ovat olleet jokseenkin rankkoja, sillä syömään pitää herätä välillä tunninkin välein ja päivisin tyyppi roikkuu tississä kiinni kunnes nukahtaa ja silloin itsekin sinkoan sänkyyn nukkumaan. Myös hätäsektiohaavan kanssa elo on ollut aika kivuliasta, mutta onneksi maanantaina sain tikit pois ja nyt liikuminen on hieman helpompaa. Kestovaippahaaveet ovat muuttuneet tämänhetkiseen todellisuuteen ja pamperseilla mennään kunnes energia palaa äitiin takaisin. (kiitos muuten Libero siitä synnärikassista, mikä todisti vaippanne olevan paskoja) 

Tässäpä muutamia syitä blogihiljaisuuteen, palailen takaisin aika-ajoin kertomaan kuulumisia ennen virallista comebackia :D  

Blogini nimen voisi viimeisimpien postausten perusteella muuttaa Oi tissi tissiksi. Menköön  nyt vielä kun asiaa näyttää löytyvän aiheeseen liittyen.

Monet muistavatkin varmaan pähkäilyni imetysliivien kanssa. Jos ruotsalaisten ketjukauppojen liivit eivät menneet raskaana ollessa, miten ne voisivatkaan mennä maidon nousun jälkeen päälle? Onneksi sain teiltä paljon hyviä vinkkejä isokokoisten ja hyvien liivien ostoon ja tänään jätin Oi beibin isin kainaloon ja suuntasin imetysliivikaupoille sinne minne suurin osa lukijoistakin suositteli mentävän eli Bebesiin.

Homma eteni enemmän kuin helposti kun kookseni paljastui H-kuppi (luit aivan oikein, H-kuppi) ja malleja ei ollut kovin montaa mistä valita omaansa. Kun jätin toppimallin pois harkinnasta, jäi jäljelle 2 mallia, joista valitsin itselleni Anita-merkkiset mustat liivit. Hinta 59 euroa kirpaisi kyllä, mutta minkäs teet kun pesäpalloräpylöistäkään en jaksanut alkaa kursimaan liivejä käyttööni. Näiden liivien lisäksi tulen kyllä tarvitsemaan ainakin yhdet lisäliivit ja ne ajattelin tilata kyllä ebaysta tai jostain halvemmasta mestasta mitä Bebes on.

Anita, oi Anita! On rakkauteni ääretön.

Tuleeko muuten muille jotenkin outo olo liivimerkistä nimeltä Anita? Mulle tulee semmonen olo, että liivit olisivat kuuluneet jollekkin 80-luvun Esson baarin ketjupolttajamyyjälle nimeltä Anita. Anteeksi kaikki Anita-nimiset. Nämäkin liivit, niin ihanat kuin päällä ovatkin, olisivat ansainneet ehkä hieman parempaa. Joku Juicy Hot Mama Sexy underwear-merkki olisi heti auttanut ymmärtämään mikä näissä maksaa. Mutta Anita! Siinä on jotain mihin en vain voi samaistua. Sama kuin miehen alushousut nimeltä Arto, ei vain toimi.

Blogini nimen voisi viimeisimpien postausten perusteella muuttaa Oi tissi tissiksi. Menköön  nyt vielä kun asiaa näyttää löytyvän aiheeseen liittyen.

Monet muistavatkin varmaan pähkäilyni imetysliivien kanssa. Jos ruotsalaisten ketjukauppojen liivit eivät menneet raskaana ollessa, miten ne voisivatkaan mennä maidon nousun jälkeen päälle? Onneksi sain teiltä paljon hyviä vinkkejä isokokoisten ja hyvien liivien ostoon ja tänään jätin Oi beibin isin kainaloon ja suuntasin imetysliivikaupoille sinne minne suurin osa lukijoistakin suositteli mentävän eli Bebesiin.

Homma eteni enemmän kuin helposti kun kookseni paljastui H-kuppi (luit aivan oikein, H-kuppi) ja malleja ei ollut kovin montaa mistä valita omaansa. Kun jätin toppimallin pois harkinnasta, jäi jäljelle 2 mallia, joista valitsin itselleni Anita-merkkiset mustat liivit. Hinta 59 euroa kirpaisi kyllä, mutta minkäs teet kun pesäpalloräpylöistäkään en jaksanut alkaa kursimaan liivejä käyttööni. Näiden liivien lisäksi tulen kyllä tarvitsemaan ainakin yhdet lisäliivit ja ne ajattelin tilata kyllä ebaysta tai jostain halvemmasta mestasta mitä Bebes on.

Anita, oi Anita! On rakkauteni ääretön.

Tuleeko muuten muille jotenkin outo olo liivimerkistä nimeltä Anita? Mulle tulee semmonen olo, että liivit olisivat kuuluneet jollekkin 80-luvun Esson baarin ketjupolttajamyyjälle nimeltä Anita. Anteeksi kaikki Anita-nimiset. Nämäkin liivit, niin ihanat kuin päällä ovatkin, olisivat ansainneet ehkä hieman parempaa. Joku Juicy Hot Mama Sexy underwear-merkki olisi heti auttanut ymmärtämään mikä näissä maksaa. Mutta Anita! Siinä on jotain mihin en vain voi samaistua. Sama kuin miehen alushousut nimeltä Arto, ei vain toimi.

kesän muotiväri mintunvihreä oli kova sana myös Kättärillä

Tämä tuli kysymättä ja ilman lupaa! Positiivisia puoliakin on: juuri äsken aamusuihkussa huomasin, että kun rintaapuristaa, maidosta saa komea kaaren. En puhu mistään 5 sentin kaaresta,vaan puolen metrin kaaresta. Kummastakin rinnasta. Tästä olisin ollut iloinen lapsena kun pojat kilpailivat pissakaarilla ja en päässyt mukaan. Aurinkoisella päivällä voin myös tehdä pihalla ikiomia sateenkaaria!

kesän muotiväri mintunvihreä oli kova sana myös Kättärillä

Tämä tuli kysymättä ja ilman lupaa! Positiivisia puoliakin on: juuri äsken aamusuihkussa huomasin, että kun rintaapuristaa, maidosta saa komea kaaren. En puhu mistään 5 sentin kaaresta,vaan puolen metrin kaaresta. Kummastakin rinnasta. Tästä olisin ollut iloinen lapsena kun pojat kilpailivat pissakaarilla ja en päässyt mukaan. Aurinkoisella päivällä voin myös tehdä pihalla ikiomia sateenkaaria!

Kuten blogitauosta voi päätellä, on ollut vähän kiirettä. Vauva nimittäin päätti rynnätä maailmaan jo viime torstaina ja edellistä päivitystä laatiessa (tärkeimmät asiat ennen synnytystä?) oli jo lapsivedet menneet. Pitkä ja raskas synnytys päättyi hätäsektioon ja niin saatiin maailmaan herra VonTissilä, maailman hysteerisin tissi-ihminen. Muuten rauhallinen tapaus, mutta mitä tulee syömiseen...huoh. Nyt kuitenkin tiedän kuka rintani omistaa ja mihin ne laitetaan äänimerkin jälkeen.



>

Kuten blogitauosta voi päätellä, on ollut vähän kiirettä. Vauva nimittäin päätti rynnätä maailmaan jo viime torstaina ja edellistä päivitystä laatiessa (tärkeimmät asiat ennen synnytystä?) oli jo lapsivedet menneet. Pitkä ja raskas synnytys päättyi hätäsektioon ja niin saatiin maailmaan herra VonTissilä, maailman hysteerisin tissi-ihminen. Muuten rauhallinen tapaus, mutta mitä tulee syömiseen...huoh. Nyt kuitenkin tiedän kuka rintani omistaa ja mihin ne laitetaan äänimerkin jälkeen.



>

Näitä vinkkejä et löydä vielä edes Nelliinan vaatehuoneesta!


No okei, tämä voi olla vanha kikka, mutta jaanpa sen nyt kaikille kuumista öistä kärsiville. Mulla nimittäin on ainakin ollut hankala nukkua nyt kun ilmat ovat lämmenneet ja ruumiinlämpö on muutenkin ylhäällä. Eilenkin pyörin ja hyörin sängyssä tukehtumispisteessä kunnes muistin unohtaneeni pyykit koneeseen. Niitä nostellessa keksin, että laitanpa suoraan pyykistä tulleen märän topin päälleni, että josko se viilentäisi. Ja joo, nukahdin heti! Aamuyöstä herätessäni toppi oli jo osaksi kuivunut, mutta edelleenkin viileä ihoa vasten ja vessareissun jälkeen oli helppo jatkaa unia kun iho oli viileä. Varmasti tästä jonkun kuolemantaudin saa, mutta instant-helpotus tukahtumiseen.

Ja pakko jakaa toinenkin pukeutumiseen liittyvä vinkki nyt kun aloin kirjoittamaan. Nimittäin aivan parhaat odotusalushousut löytyvät Varustelekasta. Odotukseen tai odottamattomuuteen.


Sivuilla sanotaan: Nämä sopivat kyllä tytöillekin, yleensä tosin sillä tavalla, että ne on jonkun pojan vaatekaapista puhtaina pöllitty niin, että lopputuloksena kaikki mustat ja kivat kalsarit ovat pyykissä ennenkuin omistaja itse huomaakaan
. 
Parempia kalsareita saa muuten oikeasti hakea. Ihonmyötäiset kosteutta siirtävät lahkeelliset alushousut tukevat vatsaa, eivät paina ja ovat ihan superpehmeää materiaalia, koko on pieni ja mullekin noi eksyivät niin, että ostin isäkokelaalle xl-    
kokoiset, jotka eivät sitten menneet viereenkään. Mutta tällaiselle laiheliinille meni oikein hyvin. Hinta 6 euroa kappaleelta, mikä on ihan käsittämätön hinta tuon laatuisista housuista. Menkää ja ostakaa useammat, ette tule katumaan.


Tässäpä nämä niksit keskiviikkoon. Lähden tässä iltapäivällä vähän lomailemaan ja kommentinvalvonta on päällä, joten ei kannata ihmetellä jos ei viestit mene läpi hetkeen. Mutta jos iskee tylsyys niin huvittakaa toki itseänne edellisen postauksen kommenttiraidalla.

Näitä vinkkejä et löydä vielä edes Nelliinan vaatehuoneesta!


No okei, tämä voi olla vanha kikka, mutta jaanpa sen nyt kaikille kuumista öistä kärsiville. Mulla nimittäin on ainakin ollut hankala nukkua nyt kun ilmat ovat lämmenneet ja ruumiinlämpö on muutenkin ylhäällä. Eilenkin pyörin ja hyörin sängyssä tukehtumispisteessä kunnes muistin unohtaneeni pyykit koneeseen. Niitä nostellessa keksin, että laitanpa suoraan pyykistä tulleen märän topin päälleni, että josko se viilentäisi. Ja joo, nukahdin heti! Aamuyöstä herätessäni toppi oli jo osaksi kuivunut, mutta edelleenkin viileä ihoa vasten ja vessareissun jälkeen oli helppo jatkaa unia kun iho oli viileä. Varmasti tästä jonkun kuolemantaudin saa, mutta instant-helpotus tukahtumiseen.

Ja pakko jakaa toinenkin pukeutumiseen liittyvä vinkki nyt kun aloin kirjoittamaan. Nimittäin aivan parhaat odotusalushousut löytyvät Varustelekasta. Odotukseen tai odottamattomuuteen.


Sivuilla sanotaan: Nämä sopivat kyllä tytöillekin, yleensä tosin sillä tavalla, että ne on jonkun pojan vaatekaapista puhtaina pöllitty niin, että lopputuloksena kaikki mustat ja kivat kalsarit ovat pyykissä ennenkuin omistaja itse huomaakaan
. 
Parempia kalsareita saa muuten oikeasti hakea. Ihonmyötäiset kosteutta siirtävät lahkeelliset alushousut tukevat vatsaa, eivät paina ja ovat ihan superpehmeää materiaalia, koko on pieni ja mullekin noi eksyivät niin, että ostin isäkokelaalle xl-    
kokoiset, jotka eivät sitten menneet viereenkään. Mutta tällaiselle laiheliinille meni oikein hyvin. Hinta 6 euroa kappaleelta, mikä on ihan käsittämätön hinta tuon laatuisista housuista. Menkää ja ostakaa useammat, ette tule katumaan.


Tässäpä nämä niksit keskiviikkoon. Lähden tässä iltapäivällä vähän lomailemaan ja kommentinvalvonta on päällä, joten ei kannata ihmetellä jos ei viestit mene läpi hetkeen. Mutta jos iskee tylsyys niin huvittakaa toki itseänne edellisen postauksen kommenttiraidalla.

Siis aivan KA-MA-LAA! Suomalaiset matkanjärjestäjät ovat hankkineet listoilleen hotelleja, joihin alle 16-vuotiaat eivät ole tervetulleita (kts. linkki). Kyse on siis selkeästi lapsivihasta ja jopa rasismista! Miten matkanjärjestäjät (selkeästi perheettömät ja itsekkäät paskiaiset siellä toimistossa) ovat keksineet näinkin epäreilun bisnesidean ja tarjota sellaista majoitusta mitä lomalainen itse haluaa? Me ei ainakaan oi beibin kanssa tuommoiseen hotelliin mennä, tämä on BOIKOTTI!

Eniten minua kuitenkin Paapu-helistimien keräilijänä risoo, että myöskään klassista hymynaamahelistintä en voi näihin hotelleihin viedä!! Mitä se kenellekään kuuluu mitä kannan mukanani ja Paapun äänihän on tunnetusti sekä terapeuttinen että vaimea. Todella SAIRASTA tämä tämmöinen natsismi ennen niin arvostamiltani firmoilta kuten Tjäreborg ja Finnmatkat.

Onko joku jo tehnyt nettiadressin lapsivastaisia hotelleja vastaan? Vai pitääkö tässä viimeisillään vaivautua?! Mitä mieltä ootte?

Siis aivan KA-MA-LAA! Suomalaiset matkanjärjestäjät ovat hankkineet listoilleen hotelleja, joihin alle 16-vuotiaat eivät ole tervetulleita (kts. linkki). Kyse on siis selkeästi lapsivihasta ja jopa rasismista! Miten matkanjärjestäjät (selkeästi perheettömät ja itsekkäät paskiaiset siellä toimistossa) ovat keksineet näinkin epäreilun bisnesidean ja tarjota sellaista majoitusta mitä lomalainen itse haluaa? Me ei ainakaan oi beibin kanssa tuommoiseen hotelliin mennä, tämä on BOIKOTTI!

Eniten minua kuitenkin Paapu-helistimien keräilijänä risoo, että myöskään klassista hymynaamahelistintä en voi näihin hotelleihin viedä!! Mitä se kenellekään kuuluu mitä kannan mukanani ja Paapun äänihän on tunnetusti sekä terapeuttinen että vaimea. Todella SAIRASTA tämä tämmöinen natsismi ennen niin arvostamiltani firmoilta kuten Tjäreborg ja Finnmatkat.

Onko joku jo tehnyt nettiadressin lapsivastaisia hotelleja vastaan? Vai pitääkö tässä viimeisillään vaivautua?! Mitä mieltä ootte?

HARSOJA! 2eur

1eur

0.50eur

Sunnuntainen kirpparireissu toi sadon, mistä sietää iloita. Lopultakin meillä nyt on niitä harsoja! Tarpeeksi harsoja ja tiedot mihin niitä käytetään. Sen lisäksi eilen facebookissa pähkäilin mistä pissasuojaa pinnikseen oikein löytäisi edukkaaseen hintaan ja nyt sekin löytyi avaamattomassa paketissa eurolla. Hassu sattuma, kun vastaan käveli vielä Kikan blogissa kuolaamani kissahelistin/purulelukin. Nyt kun kirpparituuri on näinkin hyvällä mallilla, heitetään toiveiksi vielä, että löytäisin uuden digijärkkärin vitosella.

Tein myös tänään hieman uudelleenjärjestäytymistä blogini suhteen. Kun laskettu aika alkaa pikkuhiljaa lähentyä ja kirjoitustahti varmaankin hiipuu hetkeksi, laitoin blogiini kommentoinnin hyväksynnän päälle jo nyt. Täällä ei ole kyllä koskaan ollut mitään ongelmia kommentoinnin suhteen (muutamaa pientä juttua lukuunottamatta), mutta eilen sekin riemu alkoi ja loppuu muuten samoiten tein. Olen vieläkin hieman häkeltynyt miksi postaukseen, missä kerron nykyisistä anonyymiystoiveistani on laitettava vastaukseksi jopa äitini siskon nimi, me is asking. Mutta muutenkin nyt on hyvä vähän hiljentää tahtia ja alkaa odottelemaan milloin se vauveli oikein saapuu :)

HARSOJA! 2eur

1eur

0.50eur

Sunnuntainen kirpparireissu toi sadon, mistä sietää iloita. Lopultakin meillä nyt on niitä harsoja! Tarpeeksi harsoja ja tiedot mihin niitä käytetään. Sen lisäksi eilen facebookissa pähkäilin mistä pissasuojaa pinnikseen oikein löytäisi edukkaaseen hintaan ja nyt sekin löytyi avaamattomassa paketissa eurolla. Hassu sattuma, kun vastaan käveli vielä Kikan blogissa kuolaamani kissahelistin/purulelukin. Nyt kun kirpparituuri on näinkin hyvällä mallilla, heitetään toiveiksi vielä, että löytäisin uuden digijärkkärin vitosella.

Tein myös tänään hieman uudelleenjärjestäytymistä blogini suhteen. Kun laskettu aika alkaa pikkuhiljaa lähentyä ja kirjoitustahti varmaankin hiipuu hetkeksi, laitoin blogiini kommentoinnin hyväksynnän päälle jo nyt. Täällä ei ole kyllä koskaan ollut mitään ongelmia kommentoinnin suhteen (muutamaa pientä juttua lukuunottamatta), mutta eilen sekin riemu alkoi ja loppuu muuten samoiten tein. Olen vieläkin hieman häkeltynyt miksi postaukseen, missä kerron nykyisistä anonyymiystoiveistani on laitettava vastaukseksi jopa äitini siskon nimi, me is asking. Mutta muutenkin nyt on hyvä vähän hiljentää tahtia ja alkaa odottelemaan milloin se vauveli oikein saapuu :)

Kuin tilauksesta! Kun eilen tein listaa tekemättömistä asioista ja uhkailin viettäväni tämänkin päivän auringossa, tulikin taivaalle pilviä. Kuvan pilvistä tippuvat pisarat vielä kuvausrekvisiittaa. Sain tuon käsittämättömän hienon (+ käsittämättömän epäkäytännöllisen!) tyynyt Vikeltä vauvakutsuillani. Mystisyyteen tähtäävä kuvamanipulaatio omaa tuotantoa.

Mulle on tullut pienoinen blogiskitso, en muista kerroinko jo asiasta. Teitä lukijoita on jo aika paljon! Kun arkiglamourini koostuu lähinnä tummista silmänalusista, rintsikattomuudesta ja sipsipussista, alkoi jo muutama viikko sitten nolottamaan. Entä jos joku tunnistaa vaikka raitiovaunupysäkillä? Entä sitten, sanoisi cooleimmat, mutta muutaman kuukauden univajeen jälkeen aloin tosiaan sekoilemaan tuon(kin) asian kanssa ja mietin jonkinlaista puolianonymiteettia. Nimimerkinhän taannoin jo vaihdoin etunimestä vastaamaan blogin nimeä. Ja että menisi entistä sekavammaksi, jos joku mut siellä raitiovaunupysäkillä puolikuolleena tunnistaa niin olisi kiva, että sanoisi hei!

Lukijoiden määrästä tuli sellainen mieleen, että yleensä tutustun itselleni uusiin blogeihin kommenttiboksini kautta. Eilen aloin sitten käymään tuota googlen lukijalistaa läpi ja vastaan tuli ihan mahtavia blogeja! Lisäilin niitä vähän sattumanvaraisesti blogilistalle, liityin lukijaksi tai pistin kirjanmerkkeihin ja pelkäämpä että mielenkiintoisien blogien seulonta jatkuu tänään (Heihei vaunujen tuunaus ja ompeluhaaveet. Heihei vauvelin sänky.). Mietin ensin, että tekisin jonkinlaisen lempiblogipostauksen, mutta sitten unohtaisin kuitenkin jonkun suosikini ja ja ja...

Laiskana bloggarina ajattelin kuitenkin kysyä olisiko teillä blogisuosituksia mulle ja muille? Erityisesti omaa blogia saa ja pitää suositella, jotta olisi illalla muutakin tekemistä kuin...no edellisestä kirjoituksesta selviää.

Ps. Nivea lopettaa meikkisarjansa myynnin Suomessa. Ainakin Hakaniemen Sokoksella oli eilen kaikki meiksut -50%, hankin valokynän. Ehkä se tästä.

Kuin tilauksesta! Kun eilen tein listaa tekemättömistä asioista ja uhkailin viettäväni tämänkin päivän auringossa, tulikin taivaalle pilviä. Kuvan pilvistä tippuvat pisarat vielä kuvausrekvisiittaa. Sain tuon käsittämättömän hienon (+ käsittämättömän epäkäytännöllisen!) tyynyt Vikeltä vauvakutsuillani. Mystisyyteen tähtäävä kuvamanipulaatio omaa tuotantoa.

Mulle on tullut pienoinen blogiskitso, en muista kerroinko jo asiasta. Teitä lukijoita on jo aika paljon! Kun arkiglamourini koostuu lähinnä tummista silmänalusista, rintsikattomuudesta ja sipsipussista, alkoi jo muutama viikko sitten nolottamaan. Entä jos joku tunnistaa vaikka raitiovaunupysäkillä? Entä sitten, sanoisi cooleimmat, mutta muutaman kuukauden univajeen jälkeen aloin tosiaan sekoilemaan tuon(kin) asian kanssa ja mietin jonkinlaista puolianonymiteettia. Nimimerkinhän taannoin jo vaihdoin etunimestä vastaamaan blogin nimeä. Ja että menisi entistä sekavammaksi, jos joku mut siellä raitiovaunupysäkillä puolikuolleena tunnistaa niin olisi kiva, että sanoisi hei!

Lukijoiden määrästä tuli sellainen mieleen, että yleensä tutustun itselleni uusiin blogeihin kommenttiboksini kautta. Eilen aloin sitten käymään tuota googlen lukijalistaa läpi ja vastaan tuli ihan mahtavia blogeja! Lisäilin niitä vähän sattumanvaraisesti blogilistalle, liityin lukijaksi tai pistin kirjanmerkkeihin ja pelkäämpä että mielenkiintoisien blogien seulonta jatkuu tänään (Heihei vaunujen tuunaus ja ompeluhaaveet. Heihei vauvelin sänky.). Mietin ensin, että tekisin jonkinlaisen lempiblogipostauksen, mutta sitten unohtaisin kuitenkin jonkun suosikini ja ja ja...

Laiskana bloggarina ajattelin kuitenkin kysyä olisiko teillä blogisuosituksia mulle ja muille? Erityisesti omaa blogia saa ja pitää suositella, jotta olisi illalla muutakin tekemistä kuin...no edellisestä kirjoituksesta selviää.

Ps. Nivea lopettaa meikkisarjansa myynnin Suomessa. Ainakin Hakaniemen Sokoksella oli eilen kaikki meiksut -50%, hankin valokynän. Ehkä se tästä.

Fiilis on kummallisen rento ja vaikka lääkärisetä uhkaili synnytyksen käynnistämisellä laskettuna päivänä, ellei beibiä aikaisemmin näy, ei alkuraskauden paniikkia tunnu enää olevan. Hieno oivallus oli, että eihän se aika synnytykseen lopu vaan vasta alkaa. Taidan nauttia auringosta huomisenkin, eipä nuo keskeneräiset asiat ainakaan kauas karkaa. Onko muita odottajia vaivannut lopunajan seesteisyys? Tyyntä myrskyn edellä?

Fiilis on kummallisen rento ja vaikka lääkärisetä uhkaili synnytyksen käynnistämisellä laskettuna päivänä, ellei beibiä aikaisemmin näy, ei alkuraskauden paniikkia tunnu enää olevan. Hieno oivallus oli, että eihän se aika synnytykseen lopu vaan vasta alkaa. Taidan nauttia auringosta huomisenkin, eipä nuo keskeneräiset asiat ainakaan kauas karkaa. Onko muita odottajia vaivannut lopunajan seesteisyys? Tyyntä myrskyn edellä?

En ole vieläkään ihan varma, mitä babyshowerit todellisuudessa pitävät sisällään, mutta semmoiset meillä oli keskiviikkona. Kuuman ja aurikoisen päivän jälkeen levitimme piknikvilttimme Kallion kirjaston taakse ihan sillä ajatuksella, että on sitten vessakin lähellä. Ilma oli onneksi jo viilenemään päin, joten puiden varjossa oli mukava istua vähän isommallakin mahalla.

Ohjelmaan kuului lähinnä höpötystä ja syömistä, höpötystä ja lisää syömistä. Mitään vauvaleikkejä ei leikitty, masukipsejä ei kasattu eikä muutakaan liian virallista ohjelmaa ollut, mikä oli kivaa. Vauvateemaa luomassa oli sen sijaan tarjoiluvaunumme, eli ystävältä saamani 60-luvun lastenvaunut, joiden entisöintikin on vielä hieman kesken. Niillä kärräsimme ruuat ja viltit puistoon. Tässäpä pieni erä otoksia päivältä.





Kiitoksia ihanille blogistileideille iltapäivästä!