mekko ja neulostakki: Melli EcoDesign (saatu), lippis: R/H, maiharit: Dr Martens Eilisen Melli-postauksen kirjoitusvaiheessa mui...

mekko ja neulostakki: Melli EcoDesign (saatu), lippis: R/H, maiharit: Dr Martens


Eilisen Melli-postauksen kirjoitusvaiheessa muistin, että mullahan on jossain muistikortin syövereissä myös kuukauden takaisia kuvia, joissa uusia Mellejä näkyy ja onnekseni löysin kuvat melko pienellä etsimisellä. Nämä kuvat on otettu yhtenä kevään ensimmäisistä päivistä, jolloin ruoho oli vielä viime vuotista ja ruskeaa, mutta aurinko jo lämmitti niin, että pelkällä neulostakilla pärjäsi hyvin ulkona. Sittemminhän meille satoi lunta vielä monet kerrat, mutta nyt uskoisin ettei ainakaan toppatakkia enää tarvita tänä kesänä. 

Olen huomannut viime vuosina päässeen viimein yli ajatuksesta, että perusvaatteet ovat tylsiä. Yksinkertainen trikoomekko tai musta neulostakki eivät todellakaan ole olleet mulle itsestäänselviä valintoja, sillä olen jossain vaiheessa kokenut perusvaatteet jotenkin persoonattomiksi valinnoiksi. Onneksi olen vihdoin huomannut, että tyyli ei ole yhtä kuin erikoiset vaatteet, vaan esimerkiksi asusteet tulevat paljon paremmin esille, jos malttaa pitää vaatetuksen vähän simppelimpänä. Perusvaatteissa on sekin ihana ominaisuus, että niihin ei yleensä saa yliannostusta helposti, vaan samaa yksiväristä vaatetta voi yhdistellä monin eri tavoin, kun vaihtaa koruja, kenkiä ja muita asusteita. Nopealla tyylicheckillä tästäkin puistomuijasta saisi ihan pätevän palaveripersoonan virallisempaan työpäivään, maiharit kävelykengiksi, lippis pois ja nahkakassi kainaloon vain. 

ps. edellisessä postauksessa jaoin Melli EcoDesignille alekoodin. Koodi on kesa2017 ja sillä saa sunnuntaihin 3.6. saakka -20% alennuksen myös noista tämän postauksen kuvissa näkyvistä neulosvaatteista :)

kuvat: Riikan blogin Riikka

1 kommenttia

Monesti vaatteista kirjoittaessa mua vähän tylsistyttää, että pääsen esittelemään lastenvaatteista vain pojille sopivia j...



Monesti vaatteista kirjoittaessa mua vähän tylsistyttää, että pääsen esittelemään lastenvaatteista vain pojille sopivia juttuja. Se, että Kaamos ei käytä ihania mekkoja ja tunikoita on ihan ookoo, mutta tosi monesti harmittelen sitä, etten voi siis näyttää näitä pikkumekkosia ja hulmuavia helmoja myöskään lukijoilleni. Siksi pyysinkin tähän Melli Ecodesignin kevään 2017 uutuuksia käsittelevään postaukseen mukaan Iinan tyttöineen. Mukaan saatiin myös Eino kameroineen, joten koossa olikin melkoisen iso lössi glitterinaamoja.

Olimme Iinan kanssa valinneet aikuisten mallistosta itsellemme täsmälleen samat pepun peittävät hupparit, joista Iinalla on päällä koko XS, minulla taas XL. Huppari onkin vaate, jota en ole pitänyt aikoihin päällä, mutta pyllyn peittävänä ja vaaleanpunaisena se näyttääkin ihanan tyttömäiselle ja ihanan rennolle meillä molemmilla. Vaaleanpunainen myös taittaa kivasti sporttifiilistä ja lopputulos on treenitrikoidenkin kanssa yllättävän kiva eikä yhtään liian jumppapirkkomainen. 

Lasten vaatteissa Mellin kesään kuuluu paljon keltaista ja petroolia, jotka rimmaavat tosi hienosti yhteen. Myös naisille löytyi näitä sävyjä mekoissa ja legginsseissä, pitääkin esitellä turkoosi mekkonikin joku päivä! Kaamoksen petrooli huppari on täsmälleen samaa sävyä oman mekkoni kanssa, joten pääsemme taas samistelemaan oikein kunnolla. 

Tiaran ja Zeldan päällä näkyvät rimpsuhelmamekot ovat muuten juttu, jollaiset itsekin pukisin tytölleni päälle. Näyttävät supermukavilta ja noissa mekoissa on kivaa rempseyttä. Mellin lasten ja aikuisten vaatteet on tehty selkeästi käyttäjät mielessä ja erityisen iloinen olen siitä, että lasten legginssien vyötöröä on nostettu viime keväästä parilla sentillä. Vyötärön nosto oli nimittäin ihan oma toiveeni ja ehdotukseni Mellin suunnittelija Marica Jensenille, sillä edellisissä legginsseissä Kaamoksen alushousut tulivat vähän liian usein näkyviin :D Tässä on se, mistä erityisesti tykkään suomalaisessa suunnittelussa, vaatteen malliin on usein mahdollista saada muutoksia ihan kuluttajapalautteella.

Mellille rantautui ihan pari päivää sitten myös uutuusvaatteita, mm. ihania simpukkakuoseja kesäisen mintunvihreänä ja haaleana aprikoosina. Koodilla kesa2017 saat myös kivan -20% kesäalen kaikista Mellin normaalihintaisista tuotteista. Koodi on voimassa sunnuntaihin 3.6. saakka!

Kaikki Mellin tuotteet löydät täältä!

Kuvat: Eino Nurmisto/ Tämän kylän homopoika
Vaatteet saatu Melli Ecodesignilta.

5 kommenttia

Kuten kuvista huomaa, me olemme Kaamoksen kanssa valkoisia nyt ja olemme sitä myös kesän lopulla. Kummallakin on aimo annos pun...


Kuten kuvista huomaa, me olemme Kaamoksen kanssa valkoisia nyt ja olemme sitä myös kesän lopulla. Kummallakin on aimo annos punapigmenttiä ja ihomme reagoi aurinkoon vain yhdellä tavalla, nimittäin palamalla. Koska olen itse palanut useammankin kerran lapsena ja tiedän lapsena palamisen olevan erityisen vaarallista ja altistavan melanoomalle, olen oman lapseni ihon suojaamisesta lähes hysteerisen tarkka. 

Suomen kesä on kuitenkin lyhyt ja auringosta on meillä lupa nauttia kunhan on suojautunut auringon vaaroilta. Tämä tarkoittaa käytännössä neljän kohdan muistilistaa, jonka tarkistan päivittäin ja myös niinä pilvisinä päivinä.

1. Ihon suojaus uv-säteilyltä. Päivittäisen ja maantieteellisesti oikean uv-säteilyn määrän voi kätevästi tsekata ilmatieteenlaitoksen sivuilta. Nyrkkisääntö on se, että uv-säteily on suurimmillaan klo 11-15, jolloin yritän pitää lapsella pidempihihaista vaatetta päällä. Aurinkovoiteista käytössä on yleensä fysikaaliset suojat, joilla on luonnonkosmetiikkasertifikaatti. Kuvassa näkyvät Biosolisit ovat tämän kesän suosikkeja, etenkin Biosolis melt-in cream on oma suosikkini, sillä siitä ei jää yhtään valkoinen muumipinta ihoon. 

Uikkareissa ja mahdollisuuksien mukaan myös muussa kesävaatetuksessa suosin uv-suojavaatteita. Usein tarpeeksi tiheä kangas on hyvä uv-suoja eikä tarvitse sen virallisempaa suojakerroinmäärittelyä, mutta nykyään useimmissa uikkareissa on uv-suojan määrä tutkittu ja löytyy vaatteesta. Kaamoksen Papun uikkareissa suojakerroin on 50.

2. Silmien suojaus uv-säteilyltä. Ei yhtään vähemmän tärkeä juttu niin itselle kuin lapsellekin. Lapsen kehittyvät silmät läpäisevät aikuisen silmää enemmän uv-säteilyä eikä lapsi aina muista kääntää päätä pois auringosta, vaikka kuinka häikäisisi. Aurinkolaseissa tulee olla 100% suojaus UVA, UVB ja UVC-säteiltä.

3. Pään suojaaminen auringolta hatulla. Mikä moka, lippis jäi pois kuvasta! Mutta etenkin helteellä pään suojaaminen on tärkeää sekä aikuiselle että lapselle, sillä parhaassa tapauksessa se estää vaarallisen auringonpistoksen syntymisen. 

4. Nesteytys. Meillä on yleensä aina juomapullot mukana, minne menemmekään. Mutta kesällä ja varsinkin helteellä nesteytys on tärkeää, sillä kehon kuivuessa sen lämpötila voi nousta vaaralliselle tasolle ja aiheuttaa vaarallisen lämpöhalvauksen. Eikä nestehukka muutenkaan ole kiva juttu, joten vettä on pakko olla aina kassissa. 
Olen huomannut, että vesipulloilla on yllättävän paljon eroa ja etenkin kesällä paljon kamaa repussa roudatessa yksi tärkeimmistä juomapullon kriteereistä on keveys. Sori siis Lifefactory, lasipulloa ei kassistamme kesäisin löydy vaan suosin Siggin alumiinipulloja niiden keveyden sekä falskaamattomuuden vuoksi. Alumiinipullo pitää myös veden kesäkuumallakin melko viileänä, joten tästä bonuspiste!

Biosolis aurinkovoiteet ja Papun uikkarit + kassi saatu


4 kommenttia

Tyylijuttuihin on olemassa niin monta ulkoa opeteltua "totuutta", jotka vain uskoo tosiksi kun kaikki niin hokee. Vaa...



Tyylijuttuihin on olemassa niin monta ulkoa opeteltua "totuutta", jotka vain uskoo tosiksi kun kaikki niin hokee. Vaakaraidat lihottaa, lihava ei saa pukeutua telttaan, trikoo on riskillä ruma ja jos on valkoiset "kanan jalat" niitä ei sovi esitellä... En ole varmastikaan se kaikista pahin näihin höpöhöpöneuvoihin uskoja, mutta aina vaan tulee eteen sellaisia tilanteita, joissa jonkun sanomiset saa miettimään voiko näin pukeutua. 

Olen tykännyt lyhyestä mitasta housuissa pitkään ja käyttänyt shortseja esimerkiksi sukkiksien kanssa, mutta minun kuvittelemani totuus on ollut, että näin valkoisilla jaloilla, mitä minulla on ihan aina, ei shortseja saisi pitää. Onneksi viime kesänä aloin kyseenalaistamaan tämän jostain päähäni juurtuneen mielipiteen ja hankin vanhojen risojen farkkushortsien rinnalle valkoiset pitsishortsit. Ja nyt toukokuussa ihan villiinnyin ja hankin sitten mustat shortsit myös :D

Olimme työkaverin kanssa matkassa palaverista lounaalle ja ehdotin pientä poikkeamista Nudgessa, jossa silloin tällöin poikkean tsekkailemassa ekomallistojen uutuuksia. Nämä Armedangelsin Sunna-shortsit tarttuivat sovituksen jälkeen mukaan kivan taskullisen perusmallinsa, mukavan materiaalinsa ja melko edullisen hintansa vuoksi. Shortsit näyttivät niin kivalle, että myös duunikaveri hankki samanlaiset.

Meillä on nyt ollut muutenkin töissä huvituksen aiheena etenkin toimiston naisten yhteneväistynyt tyyli. Noita Gina Tricotista bongaamiani statement t-paitojakin on nyt laskujeni mukaan ainakin neljällä tyypillä, samoin omista suosikeistani culottesit ja Superstarin kengät sekä pinkki huulipuna on lisääntynyt keskuudessamme huomattavasti. Eikä sovi unohtaa ihan mitä tahansa vaaleanpunaista ;)



3 kommenttia

Kaupallisessa yhteistyössä Oppi&ilo Minulla on ollut aina vankka usko siihen, että lapset oppivat tarvittavat asiat ennemmin t...

Kaupallisessa yhteistyössä Oppi&ilo


Minulla on ollut aina vankka usko siihen, että lapset oppivat tarvittavat asiat ennemmin tai myöhemmin, sitten kun aika on siihen kypsä. Kaamoksella on asioita, joista hän on ollut aina tosi kiinnostunut ja myös niitä, mihin ei ole kiinnostusta riittänyt sitten yhtään. Sama tyyppi, joka rakentelee Legoista yläkouluikäisille suunnattuja malleja on taistellut aina kynää vastaan, eikä ole ollut yhtään kiinnostunut piirtämään tai edes opettelemaan nimensä kirjoittamista. Koska kaikki muutkin tarvittavat taidot ovat jossain vaiheessa alkaneet kiinnostamaan, en ole pakottanut kynähommiin, vaikka niitä kyniä on kyllä ollut ihan pienestä saakka tarjolla. Kyllä mua silti on hieman mietityttänyt tuleeko se kiinnostus ikinä ja olenko vain epäonnistunut kannustamisessa niin paljon etten saa lasta piirtämään.

Vaikka en usko poikien ja tyttöjen välisiin eroihin kovin paljoa, olen kuullut erityisesti monen pojan painivan tämän ongelman kanssa. Tai ongelman ja ongelman, eihän lapsesta ole yhtään ongelmallista ettei kynäjutut kiinnosta. Kun esikoulu alkaa kuitenkin syksyllä, olin jo oikeasti vähän huolissani millä saan lapsen kiinnostumaan tämän kaltaisesta oppimisesta, että edes se kynän käyttö olisi tuttua. Ennen kannustussuunnitelmani valmistumista asiaan löytyi kuitenkin ratkaisu hyvin yllättävästä paikasta, nimittäin ravintolasta! Ennen pääsiäistä pääsimme Perheet safkaa-päivänä ravintolaan syömään ja tuolloin ravintolat olivat varautuneet lapsivieraisiin pienillä Oppi&ilo puuhavihkoilla, jotka mekin otettiin pöytään. Ja arvatkaapa mitä? Kaamos innostui ensimmäistä kertaa oikein kunnolla kynähommiin, kun sai mielekkäitä pulmia ja tehtäviä eteensä! Siinä jäi minulta ruuasta nauttiminenkin täysin toissijaiseksi ilon aiheeksi, kun olin niin täpinöissäni lapsen yhtäkkisestä ja omaehtoisesta kynäilystä. Ja niin oli lapsikin!


Sen päivän jälkeen lähdimme reissuun ja löysin matkan varrelta kaupasta Oppi&ilon Puuhapinkka puuhakortit, jossa oli 100 erilaista kynää vaativaa tehtäväkorttia, jotka olivat vieläpä poispyyhittävää mallia. Ja kylläpä meni matka vikkelästi, saman päivän aikana tehtiin yhdessä kaikki sata (!) 4-6-vuotiaille suunnattua tehtävää: sokkeloita, yhdistelytehtäviä, erilaisuuksien etsimistä ja vaikka mitä. Olen vieläkin ihan ihmeissäni miten helposti lapsen saikaan tarttumaan kynään, kun tekeminen oli oikeasti mietittyä ja tarpeeksi haastavaakin. Ja miksen tiennyt näistä aiemmin?

Lapsimessuilla käydessä se tärkein juttu olikin löytää lisää näitä huippuja joka päivä käytössä olleita Oppi&ilon puuhakortteja sekä myös uusia tusseja, sillä ensimmäisen puuhakorttipakan mukana tullut tussikin ehti jo loppua, niin paljon näitä tehtiin. Onneksi sekä varatussit että uudet pakat löydettiin ja kevään aikana näitä Kaamoksen iälle sopivia pakkoja on ehditty hankkimaan melko monia. On Tekemisen riemua pakkaa ja kirjaimiin liittyvä Kirjainkivaa-pakkaa sekä muotoihin ja piirtämiseen kannustava Muodonmuutos-pakka. Ja mikä kivointa, pakat ovat olleet niiden löytymisestä saakka päivittäisessä käytössä ja lapsen oppimisessa on tullut yhtäkkiä tosi iso spurtti. Kuukaudessa on opeteltu kirjoittamaan niin oma kuin äidinkin nimi ja piirtämään monenlaista, vaikka kynän asennon kanssa vielä harjoittelua riittää.


Huomasin myös yhden kiinnostavan jutun Kaamoksen taidoissa, joka oli jäänyt multa jotenkin ihan huomaamatta. Vaikka kirjaimet ja kynä ei ole kiinnostanut, on hän ihan hitsin hyvä matemaattisissa tehtävissä ja laskuissa! Ja kaikki Oppi&ilon laskemiseen liittyvät tehtävät ovat olleet tosi hyviä ja lasta kannustavia ja niissä on riittänyt myös sopivasti haastetta, etenkin 6-8-vuotiaiden pakkojen kanssa. Kuten Kaamos asian hetki sitten ilmaisi " Oppi ja Ilo, kymmenen pistettä".

Tämän kokemuksen jälkeen ehdotin Oppi&ilolle, josko voisin saada tänne blogiini alennuskoodia pyyhittäviin puuhakorttipakkoihin, sillä olen varma, että näistä ja muista Oppi&ilo tuotteista ei voi olla muuta kuin hyötyä kaikille lapsille. Ja etenkin niille lapsille, jotka tarvitsevat kannustusta oppimisensa tueksi. Näitä puuhakortteja löytyy vieläpä ihan kaiken ikäisille lapsille, vauvapakoista aina 12-vuotiaaseen saakka.

Joten! Tässä olisi siis vain kolmen päivän ajan voimassa oleva -25% alekoodi Oppi&ilon kaikkiin pyyhittäviin puuhakortteihin! Alekoodi on vähän vaikea CCGTTVKC, mutta onpahan alekoodin kirjoittajallekin tarkkuutta vaativaa hommaa. Alekoodi on voimassa perjantaihin 29.5. saakka ja alennus lisätään automaattisesti koodin syötettyä tilauksen loppusummaan. Kolmen tuotteen ostajalle postikulut ovat aina ilmaiset!

Kuten kirjoituksestakin toivottavasti huokuu, on nämä pyyhittävät puuhakortit olleet meille todellinen lottovoitto ja auttanut tosi paljon lapsen oppimisessa, nimensä mukaisesti ilon kautta. Näitä ei voi kuin suositella ihan kaikille!

KAIKKI PYYHITTÄVÄT PUUHAKORTIT LÖYDÄT TÄÄLTÄ!

2 kommenttia

kaupallinen yhteistyö Raiskin kanssa Saatoin viime viikolla kylmyydestä kankeana todeta, että vuosi takaperin Kaamos jo ui...

kaupallinen yhteistyö Raiskin kanssa

Saatoin viime viikolla kylmyydestä kankeana todeta, että vuosi takaperin Kaamos jo ui ja nyt ei taatusti lähde talviturkki ennen juhannusta. Vaan vielä mitä, muutama vähän lämpimämpi päivä ja sieltähän ne uimahalut tulivat heti esiin, joten ei muuta kuin rannalle! Itsekin yritin hieman kesäisempää linjaa shortsieni kanssa, mutta yläkropan suojaksi laitoin viime kesäisen Raiskin D-mitoituksellisen Brattle-tuulitakin. 

Takki oli viime kesänä paljon päällä juuri tällaisina aurinkoisina mutta viileinä päivinä rannalla, mökillä ja muutenkin liikkuessa. Se on helppo ottaa mukaan kangaskassiin varalta, sillä ei paina juuri mitään ja menee ohuen materiaalinsa vuoksi tosi pieneen tilaan. Takki on herättänyt monesti kyselyitä ja olen monet kerrat joutunut toteamaan, että valitettavasti takkia ei enää ole myynnissä. Mutta nyt ilokseni sain kuulla, että Raiskilla oltiin kollattu läpi edellisten vuosien viimeiset myyntikappaleet ja Brattlea oli löytynyt niin perusmalliston kuin plussamalliston puoleltakin. Viimeiset Brattlet löytyy nyt siis Raiskin ale-osastolta uskomattomaan 35.90 euron hintaan.  Aletuotteita löytyy lisää myös toukokuun tarjoukset sivulta, joten kannattaa tsekata kumpikin alesivu läpi!

Raiskin vaatteita paljon käyttävänä tiedän, että tämän merkin kohdalla laatu on aina korkealla ja kun hinnat ovat nyt hyvin matalalla, kannattaa ehdottomasti hankkia tarvittavat ulkoilukamat alesta. Siksi teinkin pienen inspiskollaasin omista suosikeista, jotka ovat juuri nyt alessa. Erityisesti suosittelen tsekkaamaan alesta takit, sillä esimerkiksi kollaasin alakulmassa näkyvä Aurikel-takki on ihan loistava joka vuodenajan kuoritakki ja löytyy siis itseltänikin. Toimii niin viileissä kesäilloissa kuin pakkasillakin, silloin tottakai kerrospuettuna. Myös kollaasissa näkyvät Pine D Short - housut ansaitsevat kehut, sillä joustavissa ja vedenpitävissä ulkoiluhousuissa on sopivan lyhyt lahje, eivätkä ne siksi jää kenkien alle rispaantumaan, kuten valitettavan usein mun kuorihousuille on käynyt. Itse taas himoitsen tuota neon korallia Meridan D-takkia, ei todellakaan tarpeeseen vaan turhamaisuutaan - väri on aivan ihana!


Rannassa hengaillessa tuli kyllä olo, että ihan kohta on päästävä itsekin talviturkista eroon tai vähintään pidemmälle suppausretkelle nauttimaan vedestä ja auringosta. Olisikohan se kesä nyt oikeasti täällä? Ainakin nyt tuntuu tosi paljon siltä!

kuvat: Anna-Maria / Secret Wardrobe

6 kommenttia

En tiedä teistä, mutta mulla tekisi aina jäätelöä ostaessa mieli hankkia useampaa kuin yhtä makua. Etenkin jos jätskialtaasta löytyy v...

En tiedä teistä, mutta mulla tekisi aina jäätelöä ostaessa mieli hankkia useampaa kuin yhtä makua. Etenkin jos jätskialtaasta löytyy vähän erikoisempia makuja. Yleensä pakettien koosta johtuen (ja terveyssyistä) päädyn kuitenkin vain yhteen purkilliseen, mutta nyt kun bongasin lähikaupasta ihan minipurkkeja hassunkuuloisia jätskejä, ehdotin Kaamokselle jos ostettaisiin ne kaikki ja tehtäisiin pieni makutesti lähipuistossa.

Mukaan päätyi espoolaisen Caminiton jäätelötehtaan Tötterön aika jännä-sarjan jätskejä, joita nähtävästi myydään vain S-ketjun kaupoissa. Maut olivat hauskoja ja herkullisen kuuloisia, inkiväärijätskistä olen haaveillut jo pitkään ja raparperi-mansikka on ikuisesti ihana yhdistelmä. Mukaan tuli myös vadelma-chili-salmiakki makuyhdistelmää sekä piparminttu-lakritsia.


Purkit auki ja menoksi! Kaamos maistui kuuliaisesti jokaista jäätelöä, mutta totesi ettei voi syödä kuin raparperi-mansikkaa. Se oli oikeastaan myös oma suosikkini, vaikka suhtaudunkin jäätelöasioissa vegaanisiin vaihtoehtoihin hienoisella epävarmuudella - kermaisuus kun jäätelössä ei ole paha juttu ollenkaan. Pienen palasen raparperi-mansikkaa maistettuani totesin, että jos näitä purkkeja vielä ostan, ostan vain tätä. Selkeä voittaja siis tämä!

Porukan oudoimmaksi julistan piparminttu-lakritsin. Piparminttuhan on aivan ihana maku, harmi vaan että melko moni hammastahnatehtailija on huomannut saman ja jäätelö ei maistunut oikeastaan muulle kuin kermaiselle hammastahnalle. Kaamos totesi, että tämä jätski on sellainen iltajäätelö ennen hampaidenpesua, joten samoissa makumielikuvissa liikuimme - ei jatkoon.

Jos piparmintussa oli melko tuju maku, olisi taas karamellisoitu inkivääri kaivannut itseensä enemmänkin potkua. RA-KAS-TAN inkiväärinamuja ja mun oma inkiväärijäätelö olisi ehdottomasti tätä jädeä polttavampi. Tässä inkiväärin kullä maistoi, mutta fiilis jäi melko tylsäksi, joten tätäkään jätskiä tuskin tarvitsee ostaa sen enempää.

Mutta jos voittaja oli vegaaninen, myös toinen suosikkimme oli samaa sorttia. Tai suosikkini, sillä vadelma-chili-salmiakki sai Kaamoksen karvat nousemaan pystyyn ja pieni määrä jätskiä riitti hänelle hyvin. Minä taas söin tämän purkillisen ihan mielelläni loppuun saakka, vadelma-chili yhdistelmä oli niin herkku etten oikeastaan edes kaivannut salmiakin potkua lisäksi, mutta ihan kiva lisä se silti oli.

Olipa kyllä hauskaa kokeilla pitkästä aikaa ihan uusia makuyhdistelmiä, vaikka tuskinpa me näihin montaa kertaa kesän aikana uudelleen sorrutaan. Mitähän sitä seuraavaksi testaisi, ehkä makukokikset, Arnoldsin koko donitsivalikoiman tai ehkä minisipsipussit?

2 kommenttia

kaupallinen yhteistyö Deliciestin kanssa Aurinko yllätti suomalaiset! Tänään taisi olla virallisesti kesän ensimmäinen ...

kaupallinen yhteistyö Deliciestin kanssa

Aurinko yllätti suomalaiset! Tänään taisi olla virallisesti kesän ensimmäinen päivä ainakin Helsingissä, kun vihdoin ja viimein paistoi aurinko niin lämpimästi, että takin sai heittää suosiolla pois. Auringon vaikutuksen huomasi kyllä heti, koko keskusta oli täynnä iloisia ihmisiä aurinkolaseissaan ja mekin viihdyimme puistossa lähes kahdeksaan saakka illalla pelaten pelejä ja vain nauttien auringosta ja hyvästä fiiliksestä. Kävi vielä niin hienosti, että Espalla esiintyi Marimekon muotinäytöksen yhteydessä Vesala ja saatiin kesäkeikkailukin aloitettua melkein vahingossa. 

Päivällä etäpäivää kotona viettäessä mulla kävi oven takana lähetti, joka toi Deliciestiltä vähän uusia juttuja testattavaksi ja paketin mukana tuli läjä superherkkujamme Maiskuja uusissa mauissa. Nämä rahkavälipalapatukat ovat juttu, jota syömme etenkin Viron reissuilla ja niiden vironkielinen nimi kohuke viittaakin pääraaka-aineeseen kohupiimiin eli maitorahkaan. Ja toisin kuin Suomenlahden tällä puolella usein on tapana, nämä rahkaherkut eivät ole mitään 0% rasvaa sisältäviä fitnessruokia vaan näissä on energiaa ihan koko puistoilupäiväksi. Myös makean nälkä on poissa hetkessä.

En tiedä onko muilla yhtä lämpimät tunteet Viron herkkuja kohtaan, mutta itse olen ihan hulluna etenkin virolaisiin maitotuotteisiin kuten rasvaisiin juustoihin, kohukepatukoihin, jäätelöihin ja tottakai myös kaikkiin mahdollisiin kermaleivoksiin. Suklaata siellä valitettavasti osata tehdä muuta kuin näiden maitorahkapatukoiden päälle, mutta onneksi edes näihin. Ja onneksi näitä patukoita saa nykyään muualtakin kuin virolaisista ruokakaupoista, esimerkiksi meitä lähin K-kauppa on näitä myynyt jo tovin. Perinteisten makujen kuten vanilja ja suklaa lisäksi Maiskuista löytyy nyt myös uudempia makuyhdistelmiä kuten créme brulee ja cookies. Näihin en ole Virossa törmännyt, vaikka ratsasin kyllä kevään Viron matkalla useamman kaupan maitotuotehyllyt kohukeostoksieni lomassa. 

Kohukkeisiin vihkiytynyt kaksihenkinen raatimme totesi, että kumpikin uutuusmauista pääsee heittämällä jatkoon, mutta cookie ihan himpun paremmilla arvosanoilla. 

ps. Jos otat Maiskuja piknikherkuiksi kannattaa ne pakata kylmäkallen kanssa lähekkäin, sillä nämä ovat parhaita kylmänä!

1 kommenttia

Eilen juhlittiin Punavuori Gourmet-blogistakin tutun kaverini Anikon uuden Ihan ulkona -ruokakirjan julkkareita Bier Bieri...


Eilen juhlittiin Punavuori Gourmet-blogistakin tutun kaverini Anikon uuden Ihan ulkona -ruokakirjan julkkareita Bier Bierissä. Päivä oli itselleni melko kaaosmainen, mutta onneksi ehdin nappaamaan Kaamoksen mukaani ja piipahtamaan melko nopeasti kilistelemässä kirjalle Donut Islandin bissellä.

Ihan ulkona on Anikolle jo ties monesko kirja (ennestään Aniko on kirjoittanut ainakin kaksi tietokirjaa oluesta), mutta samalla ensimmäinen reseptikirja. Aniko puhuikin juhlissaan moneen otteeseen, kuinka vapauttavaa oli tehdä juuri sellainen kirja kuin itsestä tuntui tarkistamatta tietokirjatyyliin faktoja ja vain fiilistellä sisällön kanssa.

Ja sisältöä riittää. Väittäisin etten ole koko elämäni aikana tehnyt niin montaa erilaista ruokaa, mitä tässä kirjassa on reseptejä. Ihan ulkona-kirjan tausta-ajatus on reseptit urbaaniin kokkailuun, eli puistopiknikeille, Ravintolapäivään, ramen-iltaan ja niin edelleen. Nopealla vilkaisulla myös tällainen ei-niin-kokenut kokkailija löytää kirjasta monet hyvät ja helpot reseptit ja värikäs kirja tuo jo ihan itsessään iloa ja inspiraatiota elämään. Haastankin ainakin yhtä "kokkailuintoisen" Anna-Marian testaamaan näitä reseptejä kesällä picnicillä, tuo sä juomat niin mä teen ainakin sen ihanan vesimeloni-halloumisalaatin!

Tarina, miten Aniko löysi elämääni on muuten ihan hauska. Törmäsin tyyppiin ensin Ivana Helsingin instagramtägien kautta ja ihastuin hänen instafeediinsä. joka oli boheemi, värikäs ja samalla mukavan arkinen. Instan kautta huomasin Anikon silloisen aamuohjelman eli Santsikupin Radio Helsingissä ja aloin kuuntelemaan sitä. Samalla kehuin Anna-Marialle kuinka kiva ohjelma onkaan, kun siinä yhdistyy niin moni diggailemani juttu ja pölhöön tapaani lähetin sitten Anikolle faniviestiä Instan kautta ja vähän sen jälkeen tavattiin ihan sattumalta Brewdogissa. Ja onpa ollut kiva tutustua tyyppiin, joka on just oikealla tavalla välitön ja rento, julkkareissakin Anikolla oli mukana omat lapset , joten ei tarvinnut paljon anteeksi pyydellä omaakaan seuralaista.

Ja niin kuin Anikokin, on tämä kirja ihanan värikäs ja rento ja varmasti herkullinenkin. Nytpä siis vaan kokkaamaan!

0 kommenttia

Flickr Images