yhteistyössä EkoPharma professional ja kauneushoitola Hilla

Pitkään blogiani lukeneet muistavat varmaan ekokosmetiikkainnostukseni, mikä mureni pala palalta kun en löytänyt iholleni sopivia tuotteita ja tuntui, että sain jokaisesta tuotteesta epämieluisia reaktioita. Viime talvena puhjennut akne sai lopullisesti mut pois kasvoille tarkoitetusta ekokosmetiikasta ja nyt on pyyhkinyt itseasiassa aika hyvin ihonkin kanssa, kiitos hormonaalisen aknelääkityksen (Diane Nova) ja säännöllisen ihon hoidon. Siksi lienenkin vähän hullu, sillä nakkasin tänään kaikki vanhat ihonhoitotuotteet laatikkoihin ja siirryin takaisin luonnonkosmetiikkaan.

Miksi näin? Tästä tulee aika pitkä juttu, joten otahan hyvä asento tietokoneen ääressä jos ihonhoitoasiat kiinnostavat. Muutettuamme toimistomme uuteen osoitteeseen, tutustuin suomalaisen EkoPharma Professional-ihonhoitosarjan kouluttajaan Soileen jonka toimisto sijaitsee siis omaa duunipaikkaani vastapäätä. Olemme nyt muutaman kuukauden Soilen kanssa silloin tällöin jutelleet ihonhoidosta ja kuinka samoilla linjoilla olimme siitä, millainen ihonhoitosarjan pitäisi olla. Haluan ihoni olevan hyväkuntoinen, eikä vain näyttävän hyväkuntoiselle ja erityisesti synteettisessä kosmetiikassa yleiset kalvomuodostajat haluaisin pois iholtani. Kosteusvoiteet (L300) tuntuivat toimivan ihollani hyvin, mutta esimerkiksi Vichyn putsarista mulle jäi aina sellainen olo, kuin olisin tehnyt itselleni kuoren ihoon. Siitä tunteesta haluan eroon.

Soile oli kertonut mulle paljon lahtelaisen perheyrityksen hyvin siedetystä kosmetiikkasarjasta EkoPharma Professionalista, jota myytäisiin vain kosmetologeilla. Tuotteet ovat suunniteltu suomalaisen ihon tarpeisiin ja niissä vaikuttavina aineina on suomalaiset luomumarjat ja joista puuttui monia allergisoivia ainesosia, mitä ulkomaalaiset luonnonkosmetiikkasarjat sisältävät. En ollut koskaan tullut ajatelleeksikaan, että siitepölyallergikko voi saada helposti oireita myös kosmetiikasta missä käytetään tiettyjä yrttejä tai mykiökasvin kuten kamomillan osia raaka-aineina. Pikkuhiljaa innostuin ehdotuksesta, että testaisin puoli vuotta EkoPharmaa, vain ja ainoastaan EkoPharmaa ja tutkisin blogissani miten ihoni reagoi kun taustalla on se akne ja ne luonnonkosmetiikasta saadut epämieluisat reaktiot.

Ja tässä sitä ollaan, kaikki kosmetiikka muutamaa poikkeusta (kerron myöhemmin mitä) lukuunottamatta on siis poistettu peilikaapista ja tilalle on tullut melkoinen röykkiö suomalaista ammattilais-luonnonkosmetiikkaa. Kävin päivällä kauneushoitola Hillassa Hietalahdessa ja Hillan omistaja Minna teki mulle sekä ihonpuhdistuksen että tsekkasi mitkä tuotteet iholleni sopisivat parhaiten. Ymmärsin vasta kosmetologin luona miksi on hyvä, että tuotteita ei voi vain tilata netistä. Olisin nimittäin tilannut ihan väärät tuotteet iholleni, jota ei ole koskaan aiemmin kunnolla analysoitu. Melkoinen facepalm-tilanne muuten huomata, että on käyttänyt aivan erilaisia tuotteita ihonhoidossa, mitä olisi pitänyt.

EkoPharma on kehitetty alun perin herkän ihon hoitoon ja sen takana on AnnI Linnavirta, entinen sairaanhoitaja ja nykyisin siis kosmetiikka-alan moniosaaja. Tuotteet tehdään tällä hetkellä Lahdessa, mutta tuotantolaitos on muuttamassa syksyllä Helsinkiin, vain muutaman kilometrin päähän kodistani! Luomumarjat, mitä tuotteissa käytetään ovat myös suomalaisia, esimerkiksi mustaherkukka on Korialta, melkoista lähikosmetiikkaa siis. Mulle luvattiin, että pääsisin tulevaisuudessa myös tutustumaan tuotantotiloihin sekä vierailemaan halutessani siellä marjatilallakin, mikä kuulostaa tosi mielenkiintoiselle. Eihän minulla ole mitään tietoa miten se kaikki marjoista saatava hyvä näihin tuotteisiin oikein laitetaan. Kuitenkin kun INCI-listoja lukee, ymmärtää ettei EkoPharman tuotteissa marjat ole vain markkinointitemppu vaan niitä todellakin löytyy tuotteista paljon. Se onkin tärkeää, koska vaikka testausjakso onkin itselleni ilmainen, en haluaisi jatkossa pistää rahojani kosmetiikkaan missä mainoksissa isoimmin hypetetty raaka-aine olisikin INCI-listan viimeisenä ja tuotteessa vain markkina-arvon takia. Tiedättehän, on tyrniseerumeita ja tyrniseerumeita, se paljonko vaikuttavaa ainetta on merkitsee aika paljon.

Hillassa mulle siis tehtiin ihonpuhdistus ja analyysi, jonka perusteella mulla onkin kuivuuteen taipuvainen sekaiho. Ei siis rasvainen iho ollenkaan, vaikka kovasti niin luulin. Sen lisäksi ihostani löytyi merkkejä couperosasta, eli verisuonien katkeilusta! En ollut edes ajatellut omistavani couperosa-ihoa, ja oletin saavani EkoPharman akne-iholle soveltuvaa sarjaa testiin. Sen sijaan mulle löytyikin kombo, missä yhdistyy kosteuttava sarja ja cuperosa-sarja. Oikeastaan kaikki muu paitsi kosteuttava puhdistusgeeli on herkälle couperosaiholle. Minna laati mulle myös tarkan hoito-ohjelman mihin kuuluu päivittäin:

• Kosteuttava puhdistusgeeli vadelmauutteella


• Herkän ihon kasvovesi mustaherukkauutteella


• C-max couperose hoitovoide mustaherukan siemenöljyllä


• C-max couperosa hoitoseerumi mustaherukkauutteella


• C-max herkän ihon silmänympärysvoide

• Herkän ihon kuorinta mustaherukkauutteella


• Herkän ja couperosaihon naamio mustaherukkauutteella

Sekä Soile että Minna varoittelivat, että iho saattaa reagoida negatiivisesti aluksi tuotteisiin jonkin verran, mutta kun ihosta on saatu edellisten tuotteiden kalvomuodostajat veks ja iho pystyy taas ottamaan vastaan tehoaineita sekä entistä paremmin myös hengittämään, tilanteen pitäisi raueta. Tuotteissa on kuitenkin sama, mikä lääkkeissäkin eli reseptiä voidaan tarvittaessa muuttaa. Kaikki kun ei sovi kaikille, vaikka sarja on yleisesti hyvin siedetty ja kehitettykin herkälle iholle.

Kyllä kuulkaa jännittää. Toivon todellakin, ettei tälläinen suora hyppy uuteen sarjaan ilman totuttelua aiheuta paljon esimerkiksi näppyjä ja että ihoni tykkäisi näistä tuotteista. Tässä on sekin puoli, että saan blogin kautta aika usein testattavia ihonhoitojuttuja ja nyt olen tosiaan jäävännyt itseni täysin kaikista muista sarjoista puoleksi vuodeksi, eli vaikka iho reagoisi kuinka, olen lupautunut koekaniinina etsimään kosmetologini kanssa pulmiin ratkaisun EkoPharman tuotteista. Ei siis pelastavia apteekkituotteita eikä muutakaan, itseasiassa aurinkorasvanikin on EkoPharmaa!

Mulla jäi niin paljon tästä jutusta pois kiinnostavia juttuja, mutta palataan viimeistään ensi kuussa siihen miten iho on ottanut EkoPharma Professional-tuotteet vastaan. Toivon parasta, mutta valmistaudun pahimpaan ;) Onneksi Hillasta luvattiin, että saan soittaa aina kun jotain kysymyksiä tulee ja tarkoituksena on saada - ei hyväkuntoisen näköinen iho vaan hyväkuntoinen iho kotimaisilla luomumarjoilla!

Onko teistä jo joku testannut EkoPharmaa?

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

mekko: Lindex, sukkikset: Norlyn, huivi: Becksöndergaard, lenkkarit: Karhu

Viime viikko meni pukeutumisen osalta aika perusmeiningillä, aamuisin kiireellä ylös ja jotain ensimmäiseksi käteen sattuvaa päälle. Viikot ennen lomaa taitavat olla aina tällaisia.

Sain hetki sitten pakkomielteen Karhun mintunvihreistä kukkaisista muumilenkkareista ja yritän nyt päästä siitä yli käyttämällä noita lähes saman sävyisiä Karhuja päivästä toiseen. Vaikka uskon monien "pakko saada" juttujen kohdalla, että pelkkä ihailu kaukaa riittää, näiden kohdalla en vain saa iskostettua päähäni sitä, että kukkalenkkarit ei todellakaan ole elintärkeä juttu.

Tälle viikolle mulla alkaakin työt vasta tiistaina ja olen buukannut tälle maanantaille kosmetologiajan. Olin ihan varma aluksi, etten ole koskaan käynyt kosmetologilla iho-ongelmien takia, mutta muistin sitten lähes 20 vuotta sitten käyneeni toteamassa, että akneiho vaan paheni kosmetologilla. Nyt lienee ihan hyvä aika tsekata kosmetologi uudelleen, ties vaikka olisi aineet ja metodit kehittyneet 20 vuodessa ;)

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

 Meillä on joka kesäinen perinne lähteä Helsinki Prideen juhlimaan ystäviemme kanssa. Tämä vuosi ei tehnyt poikkeusta, vaikka aluksi ajattelin että tämä vuosi jäisi väliin lauantaille osuneen tapahtumasuman takia. Päätettiin sitten kuitenkin, että lähdetään Prideen, ettei hyvä putki katkeaisi ;)

Kävimme Senaatintorilla ennen marssia fiilistelemässä tunnelmaa joka on vuosi vuoden jälkeen railakkaampi. Kaamoksen pappa muisteli vuosien takaisia prideja, kuinka vähän siellä osallistujia olikaan ja mikä on tilanne nyt...ajat ovat onneksi muuttuneet ja vielä kun päättäjämmekin sen huomaisivat. (Mies kuvassa ei muuten ole Kaamoksen pappa vaan Aleksi)

Lapselle olen selittänyt juhlat rakkauden juhlana, että kaikki saavat tykätä kenestä haluavat. Meillä on aika paljon seksuaalivähemmistöihin kuuluvia ihmisiä lähipiirissä, mutta eihän sellaiset asiat lasta ihmetytä vielä millään tavalla. Oikeastaan toivon ettei ihmetyttäisi koskaan. Mua nyppii ajatus, että lapsen kanssa Prideen meneminen (tai vaikka pojalla kynsilakan käyttö hänen niin halutessaan) tulkitaan joissain piireissä "homoksi kasvattamisena". En tietenkään itse usko, että kasvatuksella on mitään merkitystä sukupuoliseen suuntautumiseen, mutta toivon parin kymmenen vuoden päästä vähemmistöillä olevan helpomaa, että on ihan normaalia olla mitä sitten ikinä onkaan.

Lapsia ei kasvateta homoiksi tai heteroiksi, lapsia kasvatetaan suvaitsevaisiksi tai suvaitsemattomiksi.

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Iltaisin kun ei nukuta, tulee välillä surffailtua nettikaupoissa etsiskellen... ei mitään. Yksi lempparipaikoistani on Folksy, missä on vietetty yksi jos toinenkin uneton yön tunti ihaillen milloin mitäkin. Vain pari henkaria on tarttunut haaviin, mutta hienoja juttuja on kyllä Folksyssä paljon. Tässä muutamia lemppareitani.

Meillä Red hand gangin henkarit ovat käytössä korutelineenä ja toisessa on milloin mitäkin. Tomaattikuvioiset lasinaluset olisi himolistalla ihan kärkipäässä, mutta olen jo ymmärtänyt ettei meillä käytetä lasinalusua. Pitäisiköhän kokeilla? Liberty-kankaiset pussukat on aivan ihania, mutta pussukoita en ainakaan tarvitse! Laserleikatut timantit taas ovat ihanan värisiä, ehkä sitten kun kyllästyn suomalaisiin puutimantteihini. Syksyksi tarvitsen kyllä kashmir/mohair huivin.... en edes uskalla etsiä kuinka monta ihanaa löytäisin Folksystä.

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Etsitpä tietoa Tallinnasta mistä tahansa lähteestä, nykyään on yksi kohde yli muiden mitä suositellaan: Kalamaja. Kalamaja sijaitsee Pohjois-Tallinnassa, mutta ei siis missään nevadassa, vaan pari sporapysäkkiä satamasta Pohjoiseen. 1 ja 2 ratikalla pääsee ja kun hyppää pois Telliskivi-pysäkillä on aika ytimessä.

Kalamaja onkin ihana paikka, mikäli tykkää kaikenlaisesta vanhasta ja ränsistyneestä ja kuulemani mukaan trenditietoiset ihmiset ovat löytäneet nyt Kalasataman asuinpaikakseen. Oikeastaan luulen, että taiteilijat ja muut vähemmän formaalit tyypit ovat löytäneet Kalamajan ja tehneet siitä läsnäolollaan trendikkään.

Heti Telliskiven pysäkillä alkaa syyhyttämään. Menisikö torille vai Boheem kohvikiin syömään. Ensin kuitenkin torille, missä myydään kaikenlaista antiikkiesineistä vihanneksiin, marjoihin, käsitöihin ja ihaniin venäläisiin mummomekkoihin ja yöpukuihin. Mä toki satsasin mekkoon ja yöpukuun, sillä mitä mummompi, sen parempi.

Torin jälkeen kävelin vielä Telliskivi 60:ssa sijaitsevalle "design ostarille", missä oli kaikkea mitä olisin halunnut kotiin. Lasten luomupuuvillavaatteita, käsin neulottuja yksivärisiä nuttuja, virolaista luonnonkosmetiikkaa, retrohuonekaluja, paikallisien suunnittelijoiden tuotteita, siis juuri kaikkea sitä mitä himoitsen ja mihin mulla on paha hamstrausgeeni. Sitten olikin pakko mennä syömään, joten samassa osoitteessa sijaitseva F-hoone oli luonnollinen ja hemmetin hyvä valinta. Melkein itkin sitä maailman parasta vuohenjuustosalaattia, missä oli paahdettua paprikaa, vuohenjuustoa ja kanaa. Joku sanoi, että vähän harmittaa että suomalaiset ovat löytäneet F-hooneen, että toivottavasti hintataso ei nouse. Musta se, että jotain ravintolaa suositaan on taas hyvä juttu, share the love!

Tallinnassa olisi muuten Patti Smith heinäkuussa, mutta valitettavasti väärä aika ja olemme silloin Berliinissä. No well, jatketaan. Illalla hengaillin uudelleen Kalamajan alueella tutustuen mm. Tallinnan poliisiasemaan, minne turisteja pyydetään menemään jos esimerkiksi iPhone sattuisi lähtemään laukun pohjalta varkaan taskuun. Poliisiaseman jälkeen kävelin vielä Boheem kohvikiin syömään salaatin ja bruchettaa. Aika hyvänkokoiset annokset, odotin nimittäin jotain pientä känttypalaa salaatin kylkeen, mutta jotain muuta sain.

Nämä oli varmaan ne perusmestat, missä Kalamajassa käydään. Hierojani suositteli ruokapaikaksi ja shoppailuun vielä yhden pysäkin päässä olevaa Kamahousea, mutta se oli valitettavasti kiinni. Ensi kerralla sitten :)

Loppuun vinkki: jos teiltä varastetaan jotakin Tallinnassa, teidän ei oikeasti tarvitse mennä poliisiasemalle tekemään rikosilmoitusta, vaan sen voi tehdä myös Suomessa netin kautta. Alla olevassa lipareessa on tiedot sekä myös Tallinnan poliisiaseman osoite. Hain ihan ite poliisiasemalta tuon, taksilla...

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Olen iloinen kun kirpparilta löytyi tällainen vanha 70-lukulainen aarre. Koko on 130 cm, mutta veikkaan ettei mene kuin vuosi, kun on ihan hyvä! Tykkään kyllä näistä vanhoista hyvinä pysyneistä vaatteista paljon ja toivoisin kyllä tekeväni enemmänkin pilkkupaidan kaltaisia löytöjä. Kuten monesti olen sanonutkin, pelkkiin menneisiin vuosikymmeniin en lämpene, mutta yhdistettynä milloin mihinkin toimivat hyvin.

Oikeastaan kaavailin tästä pridepaitaa ensi lauantaiksi, mutta on se valitettavasti liian iso. Eikä tuo marssi-ilmakaan ole kovin kummoinen, joten voi olla ettei mennä koko marssille, vaikka nyt juuri pitäisi. Tämän päiväinen äänestys tasa-arvoisesta avioliittolaista (tai oikeammin sitä vastaan) sai taas sellainen kummastuksen aikaiseksi, että kumosimme Tämän kylän homopojan kanssa parit lasit viiniä iltapäivällä ihan vain ihmetykseen.

Tässä taas asiasta kukkaruukkuun :)

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

villajakku ja t-paita: 2nd hand, shortsit: Lindex, laukku: Vila, sukkikset: Norlyn, koru MoiMoi (saatu), kengät: Ethletic

Mulla oli viime talvena kirpparilla fiilis, että harmaalle pehmeälle villajakulle tulisi vielä käyttöä. Heti ei ollut made in Finland- villajakun aika, mutta nyt viileällä kelillä se on ollut ihan mahtava! Kaivoin hattuhyllystä tälle kesälle vähälle käytölle jääneen Coston Pure Waste-denimistä tehdyn kipparihatun ja olo on aika kotoisa. Juuri samankaltainen kokonaisuus päällä hengailin opiskeluaikana eräänkin kesän, silloinen lippikseni taisi olla vain tummansininen ja jakku joku muutamaa kokoa pienempi. Merihenkinen kokonaisuus, vain ankkurinapit puuttuvat!

Sukkahousuissa on muuten uutta lempiväriäni violettia. Pistin juuri eilen tilaukseen myös uuden läppärin mahduttavan työlaukun ja sekin on violetti. Puhumattakaan siitä Marc by Marc Jacobsin läppärikotelosta (jota pomoni ei tule ikinä saamaan takaisin) joka  on myös violetti, niin kuin muuten uudet Birkenstock Arizona-sandaalitkin. Muistan, kuinka joskus lapsena väitettiin, että jos tykkää violetista niin silloin on vauvakuume. Ei ole. Sitä paitsi eikö Teletappien Tiivi-Taavi ollut violetti ja hänen väitettiin olevan gay? Ehkä violettivillitykseni liittyy vauvakuumetta enemmän pride-viikkoon? Tai sitten vain tykkään siitä syvän turkoosin ja mintun vihreän lisäksi tällä hetkellä eniten. Lempivärini on kuitenkin aina sininen.

Onko teillä muuten värihullaantumisia? Vai taaperratteko aina samoissa tutuissa ja hyväksi havaituissa väreissä?

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Kela ja Bella-blogit kampanja

Sain melkoisen kylmänhien otsalleni, kun meiliini tuli pyyntö tehdä yhteistyötä Kelan kanssa. Pahinta asiassa oli, että minun toivottiin kirjoittavan kuinka helppoa Kelan kanssa asioiminen on. Helppoa? Samana päivänä kun kaikki hakurumbat loppuivat ja lapsiperheen tuet juoksivat niinkuin pitääkin, huokaisin syvään helpotuksesta. Ennen tähän autuaaseen tilanteeseen pääsyä olin jopa saanut kirjeen, missä todettiin ettei lapseni asu kanssani samassa osoitteessa. Nyt asia naurattaa, mutta silloin kolme vuotta sitten mietin, että olisiko vain helpompi olla hakematta niitä tukia, selvästikään mun taidot eivät olleet luotu Kelan asiointia varten.

En kuitenkaan ole ollut ainoa, jolla tukien hakeminen on tuottanut hankaluuksia ja meidän kansalaisten tarpeisiin tehty Kela onkin uusinut viime vuosina aktiivisesti palveluitaan, jotta tukien hakeminen olisi mahdollisimman yksinkertaista ja sen voisi tehdä helposti kotoa käsin. Onko Kela Kerttu jo tuttu? Tiesitkö että Suomi24:llä on Kela Kertulla oma foorumi, minne voi lähettää kysymyksiä koskien lapsiperheiden tukia? Että Kela-Kerttu löytyy myös Facebookista? Tiesitkö, että Kelan hakupapereita uudistetaan jatkuvasti helpommin täytettäviksi ja että asioiminen netissä on tehty mahdollisimman helpoksi toukokuussa uudistetun asiointipalvelun kautta? Tiesitkö, että Kela haluaa, että kaikki tukiin oikeutetut hakisivat oikeasti tukensa ja siksi markkinoivat palvelujaan asiakkaille, esimerkiksi tässä blogissa?

Ehkä tiesit, mutta minä en tiennyt. Tutustuin Kelan uuteen asiointipalveluun ja todellakin, nyt omalta etusivulta näkee ihan kaikki: maksetut tuet, seuraavien tukien maksupäivät, vireillä olevat hakemukset, niiden arvioidun käsittelyajan. Ihan siis kaiken, helposti, samalta sivulta!

• Hakea Kelan etuuksia
  
  
  
  • Lapsiperheet voivat hakea kaikki tukensa verkossa
  
  
  
  


• Lähettää hakemukseen tarvittavat liitteet, kun olet skannannut tai kuvannut ne (ainoastaan elatussopimusta tai tuomioistuimen päätöstä ei voi lähettää verkossa).
  
  
  
  • Myös raskaus- ja jälkitarkastustodistuksen voi lähettää verkossa. Näin alkuperäisen voi pitää itsellään. Se pitää säilyttää vähintään 3 vuoden ajan.
  
  
  • Tarvittavista liitteistä voi esimerkiksi napata kuvan kännykän kameralla.
  
  
  
  


• Ilmoittaa muutoksista ja lakkauttaa tuen
  
  
  
  • Esim. muutokset yksityisessä lastenhoidon tuessa kesällä.
  
  
  
  


• Muuttaa tilinumeroa


• Tarkistaa, onko hakemuksesi ratkaistu ja paljonko etuutta maksetaan


• Tarkastella vanhoja päätöksiä edellisten kahden vuoden ajalta
  
  
  
  • Näitä saattaa tarvita mm. vuorotteluvapaan hakemista varten jne.
  
  
  
  


• Tarkistaa maksutiedot ja -päivät
  
  
  
  • Ei turhaa jonotusta puhelinpalveluun!
  
  
  
  


• Vaihtaa päätöksien ja kirjeiden kielen (suomi/ruotsi)


• Toimittaa valtakirjan perheen yhteisten asioiden hoitamisen helpottamiseksi
  
  
  
  • Lapsiperhe-etuuksissa puolisot kyselevät usein toistensa asioista erityisesti lastenhoidon tukiin liittyen, jolloin asioinnin helpottamiseksi on järkevää toimittaa valtakirja.
  
  
  
  

Vaikka olen jo mammailutukeni nostanut ja siirtynyt aika päiviä sitten työelämään, tulee mulle vieläkin tilanteita, missä tarvitsen tietoa Kelalta. Viimeksi väitin kivenkovaan, että kun Kaamoksen huoltajuus muuttui yksinhuoltajuudesta yhteishuoltajuudeksi, lapsilisästä otetaan yksinhuoltajalisä pois. Vasta lastenvalvoja sai mut uskomaan, että yksinhuoltajalisä kuuluu aina vanhemmalle, jonka luona lapsi virallisesti asuu jos vanhemmat eivät asu samassa osoitteessa. Olisinpa voinut tarkistaa asian Kela Kertulta, mutta en ollut kuullutkaan moisesta palvelusta! Siksi halusinkin olla mukana jakamassa tietoa Kelan uudistuneista palveluista, sillä olisin itsekin halunnut varsinkin vauvavuotena tietäväni asioinnin olevan nykyään, no jos ei helppoa niin ainakin moninkertaisesti helpompaa!

 Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Melko paljon olisi mielenkiintoisia paikkoja suositeltavana Tallinnasta, mikä sai kyllä kahden yön reissulla ihan uudet kasvot. Lähdin hieman soitellen sotaan, sillä tein laivavarauksen ms Finlandialle muutamaa päivää ennen juhannusta, vaikka alkuperäinen tarkoitus oli lähteä koko porukan voimin Kokemäelle jussiksi. Sain kuitenkin Eckerölineltä kesätervehdyksen laivalippujen muodossa juuri juhannusviikolla, joten sehän oli kuin merkki että nyt tarvitaan hieman lomaa ja yksinoloa.

Laivalla mulla oli mennen tullen oma hytti, mikä tulikin tarpeeseen. Nukuin molemmat lahden ylitykset vällyjen alla ihan vain puhdasta arkiväsymystäni pois ja jaksoin sitten Tallinnassa kierrellä vähän siellä ja täällä. Ensimmäinen etappi oli käydä syömässä ja painua siitä viinilasillisen jälkeen kampaajalle. Suosittelen Sushihousea herkullisien sushien ja nopean palvelun takia, eikä hintakaan ole paha. n. 8 eurolla saa jo ison lautasellisen erilaisia herkkupaloja mahan täytteeksi. Eckerölinen ja Viking Linen satamasta katsottuna lähin Sushi house sijaitsee Rotermannin korttelissa, ihan vanhankaupungin ja keskustan tuntumassa.

Kampaajaksi valitsin ihan fiilispohjalta kauneussalonki Cherien, mikä olikin aivan ihana paikka! Vastaanotossa istui suomea puhuva omistajatar, joka kommunikoi kampaajani kanssa ja pääsimme helposti yhteisymmärrykseen asiasta, leikkaus ja raidat maksoivat yhteensä 50 euroa. Ainoastaan hiusmallista meillä tuli hieman vääntöä, kun kampaajani olisi halunnut leikata eteenpäin pitenevän polkan ja musta se malli on jo aika nähty. Ei kuitenkaan kieltäytynyt tavallisesta polkasta, mihin olinkin oikein tyytyväinen.

Kampaajan jälkeen kipaisin vielä nopeasti Rotermannin Reedessa tsekkaamassa eikö ne edelleenkään haluaisi myydä mulle Henrik Vibskovn reppua esim viidellä kympillä. Eivät halunneet :D Reede on kyllä kiva kauppa, mikä myy merkkivaatteita kuten se Henrik Vibskov ja Vans, Herschel, Cheap Monday ja The Quiet Life.

Tästä lähdinkin jo majapaikkaani, mistä kirjoitin eilen! Lisää Tallinnan menovinkkejä on tulossa vielä tällä viikolla, joten jos olette pienen lomamatkan tarpeessa, kannattaa tsekkailla viimeistään loppuviikosta loput Tallinna suositukset. Mukana on myös hyvä vinkki siitä miten toimit jos sinulta varastetaan jotakin Tallinnassa...Krhm. No siihen seuraavalla kerralla!

Ps. Onko noissa yllä olevissa suosituksissa jonkun teistä suosikkeja?

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.