Viideskymmeneskahdes kuva! Tehtävä suoritettu! Olemme saaneet otettua kaikkina vuoden 2013 viikoista yhteiskuvan minusta ja Kaamoksesta. Aloitimme pihalla, lopetamme pihalle.

Kuten jo alussa kerroin, 52 viikkoa-projektin tavoitteena ei ollut laadukkaat viikottaiset potretit vaan ylipäätään opetella pyytämään ihmisiä ottamaan yhteiskuvia meistä. Ja vaikka se ei vieläkään tule täysin luonnostaan, on se paljon helpompaa. Ehkä meistä jatkossakin yhteiskuvia otetaan, mutta projektina tämä loppuu nyt tähän. Oli mukava vuosi, enkä halua jatkaa projektia määrittelemättömään tulevaisuuteen, vaikka sitä on toivottu paljon.

Uusi vuosi on kuitenkin alkamassa ja sehän tarkoittaa, että juuri sinä voit aloittaa saman projektin vaikka heti vuoden vaihtuessa! Yksi yhteiskuva viikossa, blogiin tai vaikka omaan arkistoon. Lähdetkö mukaan?

Olisi muutenkin kiva kuulla mitä tykkäätte tällaisista jatkuvista sisällöistä, olisiko jokin muu teemaproekti ensi vuodelle hauska?

Koosteen vuoden 2013 lemppariyhteiskuvista saatte ensi vuonna, siihen saakka: Rauhaa ja rakkautta vuoteen 2014, palaamme silloin asiaan!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Vuosi ihmisen, varsinkin pienen ihmisen elämässä on iso aika. Kävin eilen läpi millaisia sattumuksia vuosi 2013 toikaan eteemme ja aika pitkä listahan niistä tuli.

• Nautimme lumileikeistä naapurin lasten kanssa


• Aloitin yhteiskuvahaasteen blogissa


• Kotiimme tehtiin keittiöremontti


• olimme ensimmäisen remonttiviikon evakossa taiteilijakommuunissa


• join liikaa Camparia Ainon ja Mintun kanssa

• Ostin äkkilähdön Teneriffalle


• Kaamos vihasi lentomatkustamista


• Pidimme ystävänpäiväbileet


• Sain hermopinteen jalkaani


• En pystynyt kävelemään kolmeen kuukauteen

• Kävimme Pietarissa silti


• Ja Tukholmassa


• Ja Tallinnassa

• Tilasin ekaa kertaa pitsaa kotiinkuljetuksella


• Jäin koukkuun kolajuomiin


• Vähensin kirppistelyä

• virvoimme toisen kerran


• Rakastuin Merrell barefootkenkiin


• Naapurimme Kolmen kaverin jäätelötehdas toi meille jätskiä

• Parvekepuutarhuroin koko kesän


• Kävimme Lintsillä


• Luin liian vähän

• Kirjoitin vain yhteen lehteen


• Opettelimme skeittaamaan


• Sain elämäni suurimman mustelman tiputtuani skeittilaudalta

• Sekosimme Ipanaparäppiin


• Osallistuin A Beautiful Body haasteeseen


• kuvani, missä olin pelkät alusvaatteet päällä julkaistiin Ilta-Sanomissa

• Kävimme Pieksämäellä lomailemassa


• Myin pinnasängyn pois

• Kaamos rakastui krokotiileihin


• Olimme mökillä Munkkivuoressa


• hankin elämäni ekan älypuhelimen (ja rikoin sen)

• Ostin uudet rillit


• Aloin käyttämään (lähes) päivittäin huulipunaa


• Saimme uusia ystäviä

• biletimme Hunajaista-login Riikan luona Bellajengillä


• Ajauduin Tampereelle huolestuttavan monta kertaa "ihan muuten vain"


• Hengailimme muuten vain myös kummitädin kanssa

• Sain töitä


• Tein ensimmäisen videopostauksen ikinä


• ihastuin yksipuolisesti - taas


• Hankin unikkoverhon ja unikko lepakkotuolin (josta näette kuvia ensi vuonna)

• Sain aknen takaisin


• Lupauduin tv-ohjelmaan joka alkaa keväällä 2014 (ei mikään äitisarja)


• Rakastuin Stigiin ja näin Stigin!


• Katsoimme cars-elokuvan noin 300 kertaa vuoden sisällä

Kun vuotta 2013 katsoo taaksepäin, taisi se olla aika mielenkiintoinen vuosi! Jos edes puolet noista tapahtumista ja ihanista hetkistä saisi vuodelle 2014, olisimme onnekkaita. Viime vuonna näihin aikoihin en ehkä olisi uskonut mihin kaikkeen seikkailuun pääsemmekään mukaan ja ensi vuosi näyttää jo tammikuun osalta todella mielenkiintoiselle. Toivottavasti pysytte siis mukanamme seuraavanakin vuonna:)

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Sen lisäksi, että olen levennyttänyt peffaani kotisohvalla Silta-sarjaa ja Wallander-leffoja tapittaen, kävimme myös naapurin Mimmin kanssa Ella ja kaverit 2: Paterock -leffan ensi-illassa perjantaina. Olisipa kiva sanoa, että suomalainen lastenleffa on tosi hyvä, mutta tälle on pakko antaa keskinkertaiset pisteet. Puolitoistatuntia kyllä kuluu leppoisasti Timo Parvelan kirjoihin pohjautuvassa leffassa, mutta jotain jäi puuttumaan jos vertaa edelliseen Ella-leffaan mikä oli loistava.

Edellisessä Ella ja kaverit-leffassa tykkäsin kovasti kaverijengin kuvauksesta, mutta tässä uutuudessa pääosassa olikin enemmän opettajat joiden näyttelijät Eero Milonoff ja Armi Toivanen eivät tosin olleet pöllömpiä. Jotain jäi silti uupumaan, eikä leffa yllä edeltäjänsä rinnalle mitenkään.

Koska varsinkin leffan loppu oli hieman outo ja meininki muutenkin söheltävä, kiinnitin huomiota hauskaan puvustukseen. Erityisesti mua nauratti ja ihastutti pyöräilykohtaukset, missä lapsilla oli mitä kamalimmat vanhanaikaiset pyöräilykypärät ja Patella taisi olla Jofan jääkiekkokypärä pyöräillessä. Myös nykyleffoissa lähes pakollinen tuotesijoittelu oli hoidettu ehkä edellistä leffaa kivemmin, Marimekkoa ja Molokidsiä kyllä harjaantunut silmä huomasi löytyvän, mutta se ei ollut ylilyötyä, muutenkin lasten tyylistä oli tehty kivan arkinen ja lapsekas. Visuaalisesti tykkäsin siis kovasti arkisesta mutta jollain tavalla hullunkurisesta ilmeestä ja Paten rokkibiisistä paljon. Ei tässä nyt tähtiä aleta jakamaan, mutta sanotaanko näin että parempiakin leffoja on viime vuosina lapsille tehty.

Leffassa käyminen lapsien kanssa sen sijaan saa aina täydet pisteet, hauskaa hupia!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Lukemisharrastus on muuttunut kuluneen vuoden aikana entistä harvinaisemmaksi herkuksi, mistä olen vähän surullinen. Onneksi tuli lopetettua kehno kirjavuosi hyvällä tavalla lukemalla Tuula Karjalaisen kirjoittama elämänkerta Tove Janssonista, Tee työtä ja rakasta. Tilasin kirjan alunperin joululahjaksi itselleni, mutta luinkin sen jo viikko ennen joulua muutamassa illassa. Nyt olen tylsyyksissäni lukenut kirjaa jo toistamiseen ja se on kyllä todella mielenkiintoisen naisen elämäntarina.

Olen lukenut Tove Janssonista paljon, sillä jo yläaste ja lukioaikana muistan kahlanneeni Muumikirjojen lisäksi kaiken muunkin kirjastostamme löytyvän tuotannon läpi, niin romaanit, novellit kuin elämänkerratkin. Niin, tämähän ei ole tosiaan ensimmäinen elämänkerta vaan koottu taiteilijan syntymästä kuluneen 100-vuotis juhlavuoden kunniaksi.

Vaikka kirjan sisältö olikin osaksi vanhaa tuttua, en tylsistynyt ollenkaan vaan imaisin mukaan entivanhaiseen Helsinkiin taiteilijapiireihin mielelläni. Elämänkerrat ovat muutenkin mielenkiintoisia, mutta etenkin aikanaan vahvasti omantyylisen elämän eläneiden tarinat kiinnostavat kovasti minua. Tunnen olevani kiitollisuudenvelassa näille elämänkertojen rohkeille naisille (muillekin kuin Tove) jotka elivät elämänsä vahvasti itseään kuunnellen, normeista välittämättä ja ovat olleet osana muuttamassa naiskuvaa avarammaksi.

Muistan ihmetelleeni joskus yläasteen lopussa novellikokoelma Nukkekaappia lukiessani miten aikuisten tarinoissa pariskunnat saattoivat olla samaa sukupuolta ja kuinka hurja ajatus se oli kun kirjoittaja oli kuitenkin kaikkien tuntema lastenkirjailija. Elämänkerta avaa myös tätä puolta Tovesta enemmän, kuinka hän uskalsi olla oma itsensä ilman huomioliiveja ja barrikaadeille nousua niin suhteissaan kuin elämäntyylissään muutenkin.

Vuosituhannen alussa näin ensimmäistä kertaa Tove Janssonin alkuperäispilapiirustuksia Tampereen taidemuseossa vieraillessani. Siitä asti olen halunnut tutustua nimenomaan tuohon puoleen Janssonin tuotannossa ja nyt tämä kirja tarjosikin paljon lisätietoa tästä etenkin sota-aikaan sijoittuvasta pilapiirtäjä-vaiheesta. Toki Tee työtä ja rakasta ei ohita Janssonin tunnetuimpia hahmoja, Muumeja, mutta se tarjoaa paljon enemmän mitä muumihistoriikin. Onneksi.

Jos siis loppuvuonna on lukufiilistä, kannattaa koukata kirjakaupan tai kirjaston kautta. Varsinkin jos ei ole lukenut Tove Janssonin elämästä ennen, tarjoaa Tee työtä ja rakasta varmasti hienon tripin menneisyyteen ja uutta näkökulmaa taiteilijasta, jonka haluaisit varmasti tuntea!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Hauskaa, miten blogeissa tuntuu kiertävän samat aiheet lähes päivälleen. Kun joulusta on päästy eteenpäin, lienee aika perehtyä alennusmyyntien tarjontaan ja minäkin olin heti joulupäivänä kärppänä liikenteessä ja tilasin kevääksi muutamat jutut Kaamokselle. Ne esittelen myöhemmin, mutta ajattelin tehdä myös hillityn kokoisen vinkkilistan mistä omasta mielestäni kannattaa nyt kevään vaatteet hankkia edullisesti.

Alla näkyvän kolllaasin kuteet ovat yhtä lukuunottamatta suomalaisista verkkokaupoista peräisin. Alla linkit tuotteisiin!

Osahan meillä noista kuteista löytyy jo valmiina ja ovat kollaasissa puhtaasti siksi, että tykkään niistä niin paljon. Nämä jo kaapista löytyvät jutut ovat Makian (miesten) pipo, millaisia meillä on kaksin kappalein kotona. Alunperin ostin pipon itselleni viime talvena, mutta kappas se ei ollutkaan hyvä mun pallopäähäni ja Kaamos sai sen. Nythän monet muutkin ovat alkaneet käyttämään samaa mallia lapsilla ja on kyllä hyvä leudomman sään lakki. Toinen jo löytyvä juttu on Aarrekidin Rooster-leggarit, mitkä saa nyt tosi hyvästä -40% alesta, vain 16.50 eur.

Lemppari lastenvaatekauppani Kaksi Kuningasta on pistänyt paljon vanhaa sesonkia aleen, mistä suosittelen ehdottomasti nappaamaan ainakin Bobo Chosesin ihania June's lullaby malliston vaatteita. Bobo Choses on mun ehdottomasti ykköslemppari lastenvaatemerkeistä, värit ovat ihania ja printit mukavan artsuja. Odotan jo innolla merkin kevätmallistoa!

Yläosaa etsiville muutama tärppi: Makian raitahuppari ja Reiman untsikka harmaana olisivat mitä mahtavin pari. Jalkaan vielä maailman suloisimmat New Balancen lenkkarit Little Fashion galleryn alesta ja olisi kevätkengätkin hankittu. Harmittelen vain, etten ihan vielä tähän aikaan uskalla tilata kevätlenkkareita, vaikka olen NB:n lastenmalleja käynyt kuumottelemassa jo muutaman kuukauden...

Tässäpä siis omasta mielestäni parhaat löydöt nettikaupoista. Meillekin on jotain pientä tulossa, mutta esittelen sitten myöhemmin millainen alesaalis oikein on!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Ehkä rennoin joulu ikinä! Joulupäivä jatkoi jo lähes viikon jatkunutta kotikökkimistä, joulukahvivieraamme tulivat yöpuvuissa ja itsekin olemme vain olleet pyjamissa koko päivän. Viikon sairastamisesta johtuen vuorokausirytmi on ihan sekaisin, lapsi herää vasta kymmeneltä ja itse olen saanut nukkua yli puolen päivän. Oma flunssani ei ole parantunut vieläkään, mutta alan jo tottumaan siihen, etten voi puhua paljon.

Tälle päivälle olemme katsoneet koko uuden turboetanasarjan, mikä tuli siis Netflixille eilen. Iltaisin kun olemme saaneet pojan nukkumaan olemme aikuisseurassa tuijottaneet Sillan ekaa tuotantokautta maratonina, tälle illalle on vielä 3 jaksoa jäljellä. Olen ihan muutaman vuoden sisällä seonnut dekkareihin sekä kirjoina että tv-sarjoina mutta oikeasti olen niin arkajalka etten uskalla katsoa Siltaa yksin. Eilen istuimme pojan isän kanssa sohvalla ja jouduin aina välillä tarttumaan hihasta kiinni, kun pelotti niin hulluna :D Silti odotan jo innolla tämän iltaista loppuhuipennusta kera kinkkuvoileipien ja barbequekastikkeen!

Jouludrinksuista tutuimmaksi on tullut mustaherukkamehu kunnon köntillä guarana-hunajaa. Energiaa useassa muodossa. Illalla olen tehnyt muutaman rommitotin, mutta kyllä tuo mehu vaan on paljon parempaa ja antaa virtaa flunssapäälle.

Luulenpa, että huomenna on pakko päästä hetkeksi pihalle, sillä tässä alkaa mökkihöperöityä todenteolla. Onneksi jouluperinne antaa luvan kökkiä kotosalla laatikkolautanen nenän alla, mutta ei tätä ihan uuteen vuoteen jaksa :D

Miten teillä on mennyt joulu? Sairaana vai terveenä, perinteisesti vai uusia perinteitä haaliessa?

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Jotkut taistelevat sen yhden oman joulunsa kanssa, kun toiset ottavat sesongista ilon irti ja ottavat lapsiensa kanssa fiiliskuvia meidän muiden iloksi! Mistä näitä naisia tulee?! Retorinen kysymys, niitä tulee ainakin Nova Melina, Bee and Bambi sekä Niinan unelmia blogien takaa. Parempi kysymys olisi kai, mistä energia Nova ja Niina? Ei mulla oo vaan.

Oletteko muuten maistanut noita kuvassa näkyviä Petrisin praliineja? O_M_G. Ne on tosi hyviä. Harmi kun tämän joulun konvehtiretki ei ylettänyt Petrisiin asti, mutta pukki toi onneksi Vivanin luomusuklaata aattoiltani iloksi. Muista pukin tuomista herkuista on pakko mainita luomumarjamehut ja erilaiset luomuhunajat, mistä edelleenkin flunssan kanssa painiva on erittäin kiitollinen.

Nyt taidan kaivautua sohvalle peiton alle ja jatkaa eilen hyvin alkanutta dekkarimaratoniani. Mukavaa joulun jatkoa kaikille!

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Hyvän joulun toivotukset meiltä täältä jouluaskareiden keskeltä!

T: Elsa ja Kaamos

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.

Lits läts kun onkin ankea jouluilma! Olisi hauskaa lopettaa vuosi kivoihin pulkkailukuviin lumihangessa, mutta nähtävästi joudumme tyytymään asfalttipihaan ilman hienouksia, sateenvarjonkin unohdimme kotiin tälle päivälle ja kameran linssiin satoi vettä. Ankeus potenssiin sata! Vielä on yksi viikko jäljellä, joten toivoa kenties on lumen tuloon, vaikka en nyt lähtisi vetoa asiasta lyömään.

Mulla on edelleen ääni pois ja joulumieli kadoksissa sairastelun takia, mutta tälle päivälle on ehditty ottamaan paljon jouluhommia kiinni. Olemme siivonneet sen minkä olemme jaksaneet ja nyt keittiössä häärää toinen tonttu lanttu- ja bataattilaatikoiden parissa. Eilen meinasin saada itkupotkuraivarit Itiksen Citymarketissa kinkkua ostaessa, mutta sekin on nyt siis hankittu. Samoin suurin kauppareissu on tehty ja maku- ja hajuaisti kenties palautumaan päin, joten eiköhän tästä vielä joulu tule. Ainiin, ja joulupukkikin on kiinnitetty ja sain juuri sen minkä halusinkin :)

Viimeinen viikon kuva on siis ensi viikolla. Kuulin juttua, että erään toisen perhebloggaajan mielestä "Elsan alastonkuvia on koko netti täynnä", joten sehän voisi olla aika vinkeä päätös vuodelle ;) Ei ole omaa pyllyä tai rintavakoa tullutkaan vilauteltua tietoisesti hetkeen, haha!

 

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.