oi mutsi mutsi: helsinki

Melkein kuin New Yorkissa jouluna

30.12.17

Olen uuttanut itseni joulusesongin aikana elokuvilla, jotka pursuavat rakkautta, kuumaa kaakaota, mistelinoksia ja käsi kädessä luistelua talvisessa New Yorkissa. Totuus on kuitenkin ollut lähinnä epätoivoinen alekarkkien hamstraus märkien länttien tippuessa taivaalta - ei rakkautta eikä New Yorkia. Paitsi tänään.

Tulimme eilen Kaamoksen kanssa viimein maalta kaupunkiin ja päätimme ottaa ilon irti niistä riennoista, mitä Helsinki meille tarjoaa. Eli sushista, leffasta ja Rautatientorilla sijaitsevasta Jääpuistosta. Olemme olleet tämän talven luistelematta ollenkaan, kun täällä Etelä-Suomessa lajia pystyy harrastamaan käytännössä vain tekojääradalla, eikä arkisin maalla sellaista herkkua ole ollut tarjolla. Onneksi Helsingistä löytyy useampikin tekojäärata, joten luistelu on sentään vähän helpommin järjestettävissä mitä (kiihkeitä tunteita blogissakin herättänyt) hiihto!

Kaamokselle hankimmekin joululahjaksi uudet luistimet, jotka ovat kätevästi kolmen koon mallia, ja mahtuu ainakin teoreettisesti koosta 34 kokoon 37. Emme kuitenkaan vielä ehtineet terotuttaa uusien luistimien teriä enkä minä (parin vuoden aikomisesta huolimatta) ehtinyt hankkimaan itselleni sopivia luistimia, joten päätettiin käyttää Jääpuistolta alkutalvesta tullut blogietu vastaan ja lainata luistimet suoraan paikan päältä. Vuokrausmahdollisuus Helsingin ytimessä sijaitsevassa jääpuistossa onkin huippujuttu, jota etenkin turistit tuntuivat hyödyntävän paljon. Vaikka sää ei ollut mitenkään loistokas, vaan harmaa ja sateinenkin, oli Jääpuisto ihan täynnä sekä perheitä että turisteja.

Ja pakko sanoa, että talven ensimmäiset luistelut eivät menneet ihan putkeen, vaikka hauskaa olikin. Ja ei, Kaamoksella luistelutaitoa alkoi löytymään melko nopeasti pienen kelkkaharjoittelun jälkeen ja mukana ollut Anna-Mariakin liiteli kuin vanha tekijä, mutta muhun iski tosi voimakas ja polttava jalkakipu. Kivun seurauksena olin siis itse porukan ensimmäinen luistimet naulaan ripustanut. Kipu ei sinäänsä ollut yllätys, sillä olen kärsinyt siitä ihan lapsuudesta lähtien, jolloin pelasin ringetteä ja luistelutreenit olivat välillä yhtä helvettiä jalkatreenistä huolimatta. Luulenkin, että valitettavasti luistelu ei tule olemaan itselleni talvilaji nro1 jatkossakaan, mutta onneksi lapsi pysyi luistimien päällä pitkään ja hartaasti.

Luistelun päälle kävimme vielä kutsusta nauttimassa Cafe Jääpuiston eväistä ja tuhdit voileivät kuuman juoman kanssa maistuivatkin kyllä happihyppelyn jälkeen hyvin. Ja kieltämättä siinä iloisia luistelijoita katsellessa ja syödessä alkoi se jouluelokuvista tuttu fiilis tarttua itseenkin, vaikka ei ihan New Yorkissa oltukaan eikä se luistelukaan onnistunut itselläni kovin hyvin. Monesti hyvä fiilis onkin monen asian summa ja meidän luistelupäivän tunnelmaan kyllä vaikutti paljon orastava uudenvuoden juhlan odotus, luistinradan kaunis ja historiallisesti merkittävä sijainti sekä tietenkin hyvä seura. Ihan joka kerta jäälle mennessä me tuskin Jääpuistoon tulemme, mutta onhan tämä aika must juttu näin joulun ja uuden vuoden aikaan!

Kuvat tallensi Eino Nurmisto/ Tämän kylän homopoika

3 kommenttia

Päivä turkoosissa

6.7.17

Tänään taidettiin tehdä tämänhetkisen yhteiselomme uimisennätys. Pilvinen päivä ei houkutellut luonnonvesiin, joten kun uimaan teki kuitenkin mieli, suuntasimme aamupäivällä Kaamoksen ja Camillan kanssa Allas Sea Poolin uima-altaille ja saunaan. Allas on tosi kiva paikka lapsen kanssa, mutta sinne tulee lähdettyä ihan liian harvoin. Ja sitten kun menee, siellä tulee vietettyä ihan liian kauan aikaa!

Allas Sea Poolin erikoisuus on, että uimalipulla saa lillua altaissa ja saunoissa 10 tunnin ajan ja halutessaan Altaalta voi poistuakin hetkeksi ja palata uimaan vähän myöhemmin saman päivän aikana. Ja juuri näin me teimme. Lilluimme ensin Camillan kanssa aamupäivän altailla ja saateltuamme Camillan Kamppiin kävelimme Kaamoksen kanssa uudelleen uimaan ja saunomaan. Tunnit kuluivat ja ihmiset ympärillämme vaihtuivat meidän treenatessa sukellusta ja kelluntaa. Välillä kipaisimme saunaan ja tutustuimme uusiin kavereihinkin ja jatkoimme harjoituksia, kunnes kello oli kuusi illalla!

Senkään jälkeen Kaamos ei olisi malttanut alueelta pois ja hengasimme vielä pienen tovin aurinkotuoleilla rantahietikolla ruotsinlaivoja katsellen. Lopulta havahduin, että olimme viettäneet altailla kokonaisen työpäivän ruokatunteineen vedessä lilluen ja meidän olisi pakko lähteä pois, että ehtisimme kotiin iltapalalle ennen nukkumista.

Vaikka nyt olo on enemmän kuin väsynyt, olen kyllä tyytyväinen, että muutaman tunnin uimareissusta tulikin koko päivän allashengailu. Vaikka päivä oli viileä ja pilvinen, saatiin viettää ihana kesäpäivä lämmitettyjen altaiden ja upeiden maisemien keskellä. Välillä on vaan niin ihanaa antaa tilanteen viedä, olla kiirehtimättä ja vain olla ja iloita vapaapäivän löysästä ohjelmasta. Suosittelen!

2 kommenttia

Televisio Lifestyle Storen kesäkauppa Helsingissä

21.7.16

Jos omistatte yhtään samanlaisen tyylisilmän kanssani, tässä on liike, jossa haluatte käydä! Televisio Lifestyle Store ei ollut minulle ennestään tuttu juttu, mutta nyt ihmettelen suuresti miten olen saattanut kaupan missata. Televisio kun tuntuu myyvän juuri niitä merkkejä, joista itse tykkään kaikista eniten. Vai mitäs sanotte valikoimasta, josta löytyy muun muassa Lumoania, Excuse My BonBonia, Uhana Designia, Ivana Helsinkiä, Swedish Hasbeensia, MoiMoi:ta... siis KAIKKI lempparini!

Verkkokaupan lisäksi Televisio palvelee kotikonnuillaan Turussa kivijalassa sekä tämän kesän myös meidän helsinkiläisten iloksi Torikortteleissa Summer Pop Upissa. Yhdistävä tekijä liikkeissä on, että valikoimasta löytyy malleja isossa kokoskaalassa ja halutessaan voi hankkia vaikka koko setin kengistä mekkoon ja koruihin samasta paikasta. Turun liikkeestä löytyy kuitenkin enemmän valikoimaa ja etenkin meidän plussakokoisten kannattaakin suunnata Turussa käydessään Televisioon, sillä suurin osa plussakoon tuotteista löytyy sieltä. Tosin kyllä mä löysin Helsingin putiikistakin melko monta sopivaa ihanaa kokonaisuutta.

Oikeastaan koko kaupan ainoa itselleni tuntematon merkki oli MyOlsson, jonka mekkoja kuvissa näkyy sekä henkareissa että punaista ovea vasten. Itseasiassa törmäsin MyOlssonin laiturimekkoon jo kesän alussa steissillä jonkun naisen päällä ja se herätti kiinnostukseni. Mietin kuitenkin, että ääh, taatusti mulle liian pieni mekko, mutta näinpä ei ollutkaan. MyOlssonilla löytyy myös isompia kokoja ja Television valikoimista löytyisi laituria myös koossa 50.

Televisio ei kuitenkaan löytynyt ihan itsestään, vaan sain blogin kautta kutsun tulla piipahtamaan paikan päällä - tyylissäni oli kuulemma paljon samaa mitä valikoimassa ja totta se kyllä oli. Vierailun kunniaksi sain valita yhden suosikkijuttuni kaupan valikoimista ja ehkäpä arvaattekin mitä mukaani lähti? Vinkiksi, että onnellinen hymy paljastaa.

Vierailuuni littyen olisi tulossa myös pieni koruarvonta, mutta jätetäänpä se loppuviikon iloksi :)

2 kommenttia

Jädelinolla

19.7.16

Nyt näyttäisi vähän siltä, että kesän ulkomaan matkat jäävät väliin ja tämä kesä vietetään tiukasti Helsingissä. Mutta eipä se mitään, sillä täällähän on vaikka kuinka paljon tekemistä ja kokemista kun vähän käyttää mielikuvitusta. Hauskoja paikkoja kyllä löytyy ja kun pienistäkin jutuista tekee ison numeron, ei jää Helsingin kätketytkään aarteet huomiomatta.

Eilen piipahdettiin kesän ensimmäistä kertaa Jädelinossa, joka on paikallinen artesaanijäätelöä tekevä yritys Kalasatamassa, Teurastamon ravintoloiden ja hengauspaikkojen yhteydessä. Jädelino tekee jätskinsä ihan tuolla paikan päällä ja paikallisuuden kiva juttu on, että jätskeissä on kaupan jätskejä enemmän makua, mutta vähemmän sokeria. Kesän eka jädelinotötterö sisälsi Kaamoksella mansikkasorbettia sekä keksijäätelöä, jotka maistuivat tottakai hyvin.

Jädelinosta saa myös paikallisen Cafetoria roasteryn kahveja, joista itse nappasin yllätys yllätys lattea. Olen maitokahvikissa ja vaikka tykkään nykyisin kotona tehdä suodatinkahveja, maistuu hyvästä kahvista tehty latte yleensä kahvilassa käydessä. Melkein nolottaa kuinka yli-ihanan urbaanilta kaupunkilaiselta kuulostankaan, mutta vain melkein. Ruokanainen nimittäin on fiiliksissä hyvästä ruuasta ja juomasta, vaikka ei niin sen laittamisesta itse perustaisikaan. Ja hyvä kahvi nyt vaan on yksi elämäni parhaista asioista.

Teurastamon alue on kiva paikka myös muuten viettää aikaa, sillä siellä voi myös vain istuskella, loikoilla riippumatoissa ja vaikka grillata omia eväitä ison kaikille avoimen yhteisgrillin äärellä. Tosin maanantait ei ehkä ole ihan sieltä parhaasta päästä vierailla Teurastamolla, sillä useimmat ravintolat ovat silloin kiinni. Ajattelimme kuitenkin Anna-Marian kanssa ottaa nyt alueen tarkempaan syyniin ja käydä joku (aurinkoinen) torstai testaamassa Torstaimarketin, joka tarjoaa ainakin ruokaa, musiikkia, juomaa, kojuja, työpajoja ja varmasti muutakin viihdykettä.

Jos siis etsitte kivaa tekemistä poikkeaminen Jädelinoon kannattaa varmasti.

4 kommenttia

Myrskyisän sään mökkimatkailua Rastilassa

19.6.16

Meillä oli Terhin kanssa huippu suunnitelma viedä pojat telttailemaan tänä viikonloppuna merimatkan päässä sijaitsevaan pikkusaareen. Suunnitelma hyvä, toteutus ei niinkään. Helsingissä alkoi loppuviikosta sadesäät, jotka alkoivat säätiedotusten perusteella muuttumaan lähes myrskyksi lauantaina ja vaikka me Terhin kanssa ollaan aika sissejä, kahden pikkupojan roudaaminen myrskyksi saareen ei kuulostanut enää hyvälle jutulle ollenkaan. Olimme jo hetken luopua koko retkisuunnitelmasta, kunnes keksin varasuunnitelman, mikä osottautuikin loppujen lopuksi ihan huipuksi vaihtoehdoksi.

Sain taannoin Rastila Campingista kutsun tulemaan tutustumaan heidän mökkeihinsä, mutta en ollut edes ehtinyt vastaamaan myöntävästi kutsuun. Perjantain alkaessa harmaana ja sateisena otin puhelimen käteen ja soitin leirintäalueelle, että josko tarjous olisi vielä voimassa, täältä olisi tulossa viiden hengen joukkue jos vaan yösija löytyy. Ja mikä tuuri, ainakin yksi kuuden hengen saunallinen mökki oli vapaana, joten vaihdoimme telttailun mökkeilyyn ja suuntasimme Rastilaan. Huvittavaa asiassa on se, että Rastila on ihan naapurilähiössämme muutaman kilometrin päässä. Tällä ilmalla lyhyt matka ei kuitenkaan haitannut.

Eihän me todellakaan mökkiin jääty, vaan kamat purettuamme suunnistimme vesisateen saattelemina ihan leirintäalueen aidan takana sijaitsevalle Rastilan uimarannalle. En muista minkä vaatemerkin slogan on, että ei ole huonoa säätä, on vain huonoja vaatteita. Emme kyllä olleet edes varustutuneet kovin kummoisesti, mutta niin vain rannalla tuli aikaa vietettyä veneiden uiton, kahlauksen ja yleisen myrskyfiilistelyn merkeissä. Terhillä ja mulla on yhteinen luonteenpiirre innostua käytännössä ihan kaikesta ja vaikka Rastilan ja vastapäisen Puotilan rannat ovat meille tuttuja, mikään ei estänyt fiilistelemästä kuinka mahtavaa oli nauttia kunnon myräkästä ihan metroradan vieressä. Fiilistelimme tottakai myös Metsien kätkemä-ohjelmaa ja Terhi oli virkannut meille nuo fanimyssytkin ensimmäisen jakson inspiroimana :D

Ulkoilun jälkeen lämmitettiin tottakai sauna ja tehtiin kaikenlaista herkkuruokaa. Lasten nukkumaan menon oli vähän ongelmallinen, koska leikit olisi jatkunut varmasti puolille öin ilman nukuttamista. Kun kerrossängystä alkoi kuulumaan tuhinaa, uskalsimme korkata muutaman bissen ja laittaa popit soimaan. Myrsyisässä, mutta valoisassa kesäyössä mietimme minne uusiin paikkoihin voisimme yhdessä mennä ja kävinpä mä Terhin miehen kanssa etsimässä yhden geokätkönkin leirintäalueen takaa klo 00.20.

Aamulla Rastilassa asuva ystäväni Maria piipahti vielä mökissä aamukahvilla ja saimme idean jatkaa päivää leirintäalueella vielä mökin luovutuksen jälkeenkin. Ilma ei ollut kovin paljon parempi, tosin vettä ei satanut sunnuntaina lauantain malliin, mutta tuuli ja viima oli melkoinen. Saimme kuitenkin grillin syttymään ja lounaan kokattua ennen viimeistä piipahdusta rannalla ja kotiinlähtöä.