Kaupallinen yhteistyö Melli Ecodesignin kanssa Berliinistä on tullut viiden viimeisimmän kesän aikana meille kesäkoti, jonne m...

Kaupallinen yhteistyö Melli Ecodesignin kanssa

Berliinistä on tullut viiden viimeisimmän kesän aikana meille kesäkoti, jonne mennään vähän kuin mökille rentoutumaan. Saksa on Suomesta käsin lähellä, eikä lentoaikaa mene useita tunteja ja fiilis muuttuu kaupunginosaa vaihtaessa. Olemme viettäneet kesälomaa Berliinissä niin entisen Länsi-Berliinin kuin Itä-Berliininkin puolella, tällä kertaa yövyimme Kreuzbergin kaupunginosassa ja hengailimme tottakai omassa kaupunginosassamme paljon. Kreuzbergin tunnusmerkkejä ovat rento meininki, joka puolella näkyvät graffitit, edulliset ja usein vegaanista ruokaa tarjoavat ravintolat, joissa on kiva hengata niin aamupalalla kuin muutenkin.


Ennen matkustin Berliiniin luonnonkosmetiikkavarastojen täyttö mielessä (luonnonkosmetiikka on Saksassa lähes puolet edulisempaa mitä Suomessa), mutta nykyisin keskityn lähinnä vain lomailuun, puistoihin ja syömiseen. Matkatavarat molemmille meille mahtuvat yhteen käsimatkatavaroihin menevän matkalaukkuun ja vaatteita pestään kun on tarvetta (kuvista päätellen ei kuitenkaan tarpeeksi usein!). Matkakavereideni Fannin ja Jounin perheessä meininki oli luonnonkosmetiikkahamstrausta lukuunottamatta sama ja olimme varustaneet itsemme ja lapsemme lähinnä pehmeillä ja helpoilla puuvillavaatteilla matkaan. Huvittavinta oli se, että heti lentokentällä nähdessämme meillä oli täysin sattumalta täsmälleen samat Mellin laatikkotunikat päällä, Fannilla mustana ja mulla uudessa musta-valkoraidassa. Great minds think alike!


Kaamoksen matkakamat olivat niin minimaaliset kuin vain mahdollista, uikkarin lisäksi matkassa oli vain muutama t-paita (simpukka ja keltainen sulka), muutamat mustat shortsit (kuvassa päällä sekä oikein että väärinpäin...) sekä muutama pitkähihainen paita, joista oranssi Mellin paita roikkui usein lanteilla tai kassissa ihan vain varalta. Kun katselin Fannin perheen matkalaukun kokoa, huokaisin kyllä suoraan sanottuna helpotuksesta, ettei kouluikäinen tarvitse enää edes omaa pottaa mukaan :D Sappisaippuan unohtuminen kotiin harmitti kuitenkin hieman, sillä kyllähän noita vaatteita olisi saanut käsipyykillä helpommin puhtaaksi. No onneksi Airbnb-asunnossamme oli pesukone, jota pyöritettiin muutaman päivän välein. Lähes viikon mittainen matka onnistuikin tosi hyvin minimäärällä toimivia vaatteita, jotka kestävät pesua ja pitoa!


Meillä lomailu jatkuu vielä tämän viikon ja palaamme sitten muutamaksi viikoksi takaisin arkeen vain palataksemme lomalle heinäkuussa uudelleen.  Mitään suurempia reissuja ei ole loppulomaksi suunnitteilla, mutta pieniä piipahduksia siellä ja täällä.

Postauksessa näkyviä Melli Ecodesignin vaatteita kannattaa muuten bongailla juuri nyt heidän sivuiltaan, sillä ihanien uutuustuotteiden kuten tuon huipun raitamekon lisäksi myös alepuolella löytyy monenlaista jopa -40% alella! 

F.Y.I: Tiesithän, että kaikki Melli Ecodesignin tuotteet ommellaan laadukkaasta Suomessa neulotusta luomupuuvillasta Jyväskylän Palokassa sijaitsevassa ompelimossa?

0 kommenttia

Tulimme tänään kotiin Berliinistä ja vaikka reissussa sattui ja tapahtui, oli viikko silti tosi ihana. Vaikka aikuisen kaverin kanssa v...


Tulimme tänään kotiin Berliinistä ja vaikka reissussa sattui ja tapahtui, oli viikko silti tosi ihana. Vaikka aikuisen kaverin kanssa viikko kaupunkilomalla voisi olla vähän liikaa, lapsen kanssa tekemisen ja rauhallisen oleiluajan kanssa pitää olla tarkempi. Kolme päivää aamusta iltaan kaupunkia tutkittuani huomasin Kaamoksen olevan melko poikki ja siksi neljäntenä päivänä emme liikkuneet hotellin lähikioskeja ja ravintoloita kauemmaksi. Paitsi siis sinne sairaalaan mun ruokamyrkytyksen takia, mutta sehän ei ollut kovin suunniteltu juttu. Parin extrachillin päivän  jälkeen kaupungin katselu oli taas kivaa ja jaksoimme vielä viimeisenä iltanakin käydä katselemassa uusia kulmia tutusta kaupungista.

Tämä Berliinin matka erosi muista ehkä eniten niin, että mäkin suhtauduin matkaan enemmän lomana. Muutamat edelliset Berliinin reissut on raportoitu blogiin huomattavasti paremmin ja yksityiskohtaisemmin, mutta nyt jätin kamerat hotellihuoneeseen ja keskityin lähinnä tallettamaan muistoja omalle kovalevylleni sekä matkamuistoksi hankkimallamme Fuji Instax Minillä omaan käyttöön.

Vaikka reissu ei ollut järin pitkä ja matkustimme vain kahdeksana päivänä, oli kotiinlähtö silti ihanaa. Lapsesta huomasi, että yksikin matkustuspäivä olisi ollut liikaa ja lopulta Suomessa lentokentältä kotiin ajaessamme matkaväsy purkautui itkuna Ikean kohdalla. Olisi pitänyt päästä Ikeaan syömään lihapullia näes. Kaamos jatkoi kuitenkin suoraa isän luo viettämään viimeistä lomaviikkoaan ja mä kellahdin suoraa kotiin tultuani sänkyyn ja nukuin meikeissä ja piilareissa neljän tunnin päiväunet ja söin pussillisen Katjesin Salzige Heringe - suolakalakarkkeja iltapalaksi. 

Tämä kesäloma oli monessa mielessä poikkeuksellisen aktiivinen ja ehdimme vaikka minne, kansallispuistoista Isojärvi, Liesjärvi sekä Repovesi tuli koettua, Saaristomeren kansallispuiston rajojakin kolkutelteltiin Yyterissä sekä Raumalla ja nyt vielä loppuun tämä viimeisin reissu. Mukavaa on ollut, mutta on kyllä kieltämättä myös kiva aloittaa arki kesän jälkeen, jos ei kovin levänneenä niin ainakin monta kokemusta rikkaampana.

Lentokentällä tuli vielä mieleeni, että voisin jatkossa kirjoitella hieman enemmänkin lapsen kanssa kaksin matkustamisesta, se kun tarjoaa oikeasti hyvin paljon myös aikuiselle ja mulla on tottakai nyt jo yli kuuden vuoden kokemus näistä reissuista kaksin. Jos tähän aiheeseen liittyy sulla jotain kysymyksiä tai toiveita postauksien kulmista, niin huikkaahan kommenttiboksiin!

3 kommenttia

Voihan itku, mikä tuuri mulla on näiden reissujeni kanssa. Kaksi vuotta sitten sain Berliinissä lomaillessa ruokamyrkytyksen ja jouduin ...


Voihan itku, mikä tuuri mulla on näiden reissujeni kanssa. Kaksi vuotta sitten sain Berliinissä lomaillessa ruokamyrkytyksen ja jouduin olemaan useamman päivän heikon olon vuoksi hotellissa. Ja tällä reissulla sain myös ruokamyrkytyksen! Eilen päivällä kävimme jälleen kerran sushilla ja muutaman tunnin päästä vatsassani alkoi tuntumaan ihan supistuksilta tuntuvia kramppeja. Palasimme hotelliin ja kipeät krapit jatkuivat niin, että päätin illalla lähteä Kaamoksen kanssa hakemaan kipulääkettä muutaman U-bahn pysäkin päästä.

U-bahnissa oloni kuitenkin yhtäkkiä muuttui todella heikoksi ja totesin Kaamokselle, että nyt ulos ja istumaan. Istuttuani oksensin heti ja onneksi laiturilla oli paikallinen poliisi, joka soitti ambulanssin ja ensihoitajat paikalle. Ensiavun tullessa n. 10 minuutin kuluttua mun kädet olivat muuttuneet pistelevän tunnottomiksi ja hengitin todella raskaasti hikipisaroiden kirjaimellisesti tippuen otsalta. Olo oli todella huono ja lapsi arvatenkin kauhuissaan tilanteesta.

Onneksi olimme juuri edellisellä viikolla käyttäneet kaveriani Suomessa ensiavussa retkellä sattuneen kaatumisen vuoksi ja olin silloin kertonut, että ensiapu on juuri tällaisia äkillisiä sairastumisia varten ja on paljon ihmisiä, jotka haluavat auttaa. Kolme ensihoitajaa piti tilanteen rauhallisena ja itse yritin kertoa parhaani mukaan lapselle, että apu on nyt tässä - ei mitään hätää enää. Luulin, että ensihoitajat vain antavat mulle jotakin hiilitablettien kaltaista lääkitystä ja ajavat hotelliin takaisin, sillä itselläni ei siinä tilanteessa oikein kulkenut ajatus. Mutta lopulta makasin ambulanssissa ja Kaamoksen katsoessa kauhuissaan tilannetta omalta istuimeltaan ja olimme matkalla sairaalaan. 

Ja täytyy sanoa, että Saksan terveydenhuollosta jäi todella hyvä kuva ihan alusta alkaen. Ystävälliset ensihoitajat huomioivat lapsen hienosti ilman yhteistä kieltä ja Kaamos sai heti ambulanssissa Good Bears Of The Worldin nallen turvakseen. Minä taas pääsin suoraa sairaalan sänkyyn, jossa multa mitattiin verenpaineet ja verensokerit sekä hetken kuluttua sain tipan käteeni. Minun ollessa tiputuksessa sai Kaamos vielä kyniä ja paperia sairaalasänkyni viereen pöydälle ja kun oloni alkoi parantua tiputuksen puolivälissä, retoutui lapsikin sen verran, että alkoi piirtämään mulle parane pian kortteja.

Tiputuksen jälkeen lääkäri kirjoitti mulle reseptin nestemäiseen kipulääkkeeseen ja sairaalasta tilattiin taksi, joten pääsimme vielä yön aikana lähtemään hotelliin. Kello oli yksi yöllä ja olo olosuhteisiin nähden hyvä. Juttelimme vielä hetken tapahtuneesta ennen nukkumaan menemistä ja Kaamos nukahti uuden nallensa kanssa heti. Itsekin nukahdin melko nopeasti ja nyt aamulla olen makoillut sängyssä aistien oloani. Välillä saan pieniä vatsakramppeja, mutta mitään samanlaista kipua kuin eilen ei onneksi ole. Pääsin siis melko vähällä ja loma voi jatkua tästä episodista huolimatta - ja ilman sushia!

8 kommenttia

27 astetta tai jotain sinnepäin, kertaakaan en ole mittarista katsonut lämpöasteita, mutta sanomattakin on selvää, että kyllä täällä tark...


27 astetta tai jotain sinnepäin, kertaakaan en ole mittarista katsonut lämpöasteita, mutta sanomattakin on selvää, että kyllä täällä tarkenee.
Lähdimme Kaamoksen kanssa sunnuntaina Berliiniin viikoksi ja nyt tiistai-iltana uskallan jo kyllä sanoa, että paras reissu tähän saakka. Ja Kaamoksesta on tullut todella hyvää matkustusseuraa kaupunkilomille!

Yleensä kun lähdemme Berliiniin, ei meillä ole mitään ennalta suunniteltua ohjelmaa tiedossa. Tämä reissu teki poikkeuksen, sillä hankin meille liput Lego Discovery Centeriin, sillä ajattelin Lego-hullun lapsen rakastuvan paikkaan, jossa olisi rakentamista, Ninjagotaitojen opettelua, 4D leffa ja vaikka mitä. Onneksi olin hankkinut liput heti ensimmäiselle kokonaiselle lomapäivälle, sillä paikan päälle mentyämme Kaamos kauhistui paikan pimeyttä ja metakkaa niin paljon, että lähti 10 minuutin jälkeen itkien pois koko mestasta. Olipahan sekin suunnitelma koettu ja päästiin itse asiaan eli oleiluun!

Olemme kolme päivää vain hengailleet erilaisissa puistoissa, syöneet hyvää artesaanipitsaa samassa ravintolassa joka ilta, katselleet katutaidetta, syöneet paikallista jäätelöä ainakin viideltä eri jäätelömerkiltä ja käyneet Alexanderplatzilla shoppailemassa. Kaamos on vaatinut lounaaksi joka päivä sushia ja saanut eteensä valtavia annoksia, jotka on mennyt alas hyvällä ruokahalulla, varmaan siksi, että kävelykilometrejä on siunaantunut useampia. Edellisistä reissuistamme poiketen mä en ole vielä edes avannut kameraani, sillä kaikki on kuin aina ennenkin. 

Berliinissä mua kiehtoo rentous, joka ainakin Kreuzberg-Friedrichshainissa tulee vastaan joka hetki. Käsittääkseni Berliini on myös katumuodin mekka, mutta täällä vastaan tulee paljon rentoihin ja värikkäisiin vaatteisiin pukeutuneita perheitä laatikkopyörineen emmekä me kyllä erotu mitenkään porukasta (paitsi ettei meillä ole pyörää). Rakastan erityisesti lämpimiä ja pimeitä iltoja, jolloin emme ole ainoa lapsiperhe ravintolassa. Ravintolasta U-bahnille kävellessä vastaan voi tulla pieni puistokeikka ja kun Kaamos pyytää, että jäätäisiin kuuntelemaan musiikkia vielä hetkeksi, mun tekisi mieli kiljua kuinka ihanaa meillä onkaan yhdessä täällä!

Ja myös lapsi tuntuu nauttivat matkustamisesta todella paljon. Monesti hän on vain huokaillut kuinka ihanaa meillä onkaan ja onpa tämä Berliini ihana kaupunki. Tänään kävimme illalla pyjamahousut jalassa hakemassa hotellihuoneeseen hieman evästä ja sanoin, että huomenna voitaisiin kävellä East Side Gallery eli pisin jäljellä oleva Berliinin muurin pätkä läpi. Kaamos totesi siihen, että "ei tehdä äiti vielä suunnitelmia huomiselle". Niin mun lapsi!

Kuumuudesta johtuen olen tosi iloinen, että tällä kertaa olemme neljn tähden hotellissa, jossa on ilmastointi. Berliinissä ollessa hotellit ovat olleet välillä ties mitä siinä huonossa merkityksessä. Kun on kostuttanut lakanaa kylmään veteen ja nukkunut siihen kietoutuen lattialla, jossa on vähän sänkyä viileämpää, ilmastoinnista kyllä nauttii. Toinen iloinen asia on, ettei esimerkiksi Berliinin liikennöidyin junarata kulje 10 metrin päässä ilmastoimattomasta hotellihuoneesta :D

Tänään Friedrichshainissa puistoillessa tuli kyllä pieni haikeus, kun olemme nyt ensimmäistä kertaa "muurin toisella puolella" yöt, eikä tässä Checkpoint Charlien kulmilla ole kovin hyviä leikkipuistoja näkynyt. Toisaalta joka kesä täsmälleen samassa paikassa on kyllä puuduttavaa, jos kaupunginosakaan ei vaihtuisi.

Tähän postaukseen ei valitettavasti löydy tv-tornia kummempaa kuvitusta, mutta ehkäpä mä loppureissusta tsemppaan ja kuvaan muutaman Berliinin lempimestan teillekin!

8 kommenttia

En ihan tarkkaan muista mikä oli syy, miksi me teimme Kaamoksen kanssa ensimmäisen kesälomareissumme Berliiniin. Kaamos oli silloin...


En ihan tarkkaan muista mikä oli syy, miksi me teimme Kaamoksen kanssa ensimmäisen kesälomareissumme Berliiniin. Kaamos oli silloin 3-vuotias ja mulla oli kokemusta lapsen kanssa ulkomailla matkustamisesta pakollisten Ruotsin ja Viron reissujen lisäksi myös Teneriffalla kaksin lomailusta. Syy Berliiniin lähtöön oli muistaakseni yhdistelmä lyhyttä lentomatkaa, edullista hintatasoa ja sattumaa. Ensi viikolla koittaa meidän kolmas loma Berliinissä ja lähdemme reissuun kaksin jälleen. 

Syyt miksi nyt lähdemme Berliiniin ovat varmasti vähän erit mitä ensimmäisellä kerralla. Hintataso on tottakai yksi kriteeri, viikon loma lentoineen ja öineen neljän tähden hotellissa kustantaa n. 600 euroa yhteensä, mikä on aika jees parhaimpaan turistiaikaan. Muita syitä lähtöön on Berliinin tuttuus, yleensä lämmin (usein jopa liian lämmin) ilma, itäisen Berliinin rentous ja hyvä ruoka. Berliini on myös sopivan kaukana, että mäkin saan otettua etäisyyttä töihini ja keskityttyä vain lomailuun ja Club Maten juomiseen.


Muistan ensimmäiseltä Berliinin reissultamme ihanan vapauden, joka tuli kun kävelimme illalla kaupungilla ja vastaan tuli lapsiperheitä eikä kukaan katsonut pahasti, vaikka lapsi oli mukana kaupungilla ja ravintolassa iltamyöhään. Kun puistot täyttyivät iltapäivisin lapsista ja aikuisista, oli kaikilla kuumuuden takia juomat mukana ja useimmilla vanhemmilla oli yksi olut mukanaan. Älkää käsittäkö väärin, että lähtisin pelkästään leikkipuistokaljojen perässä Berliiniin, mutta onhan se nyt ihanaa kun ei tarvitse miettiä mitä kukakin janojuomastani miettii. 

Ruoka on ollut Berliinin reissuillamme ehkä se tärkein osa reissua ja Itä-Berliinin katukeittiöt ja edulliset ravintolat ovat tulleet tutuiksi. Edelliset reissumme olemme yöpyneet Friedrichainin kaupunginosassa, mutta nyt hotellimme sijaitsee Kreuzbergissa, eli Spreejoen toisella puolella. Viime reissullamme hengasimme aika paljon myös Kreuzbergin puolella, josta löytyi hyviä levypizzapaikkoja ja dönereitä ja kaikenlaisia halloumipitamestoja.

Leikkipuistot ovat yksi tärkeä osa reissujamme ja nyt Kaamoksen ollessa jo 6-vuotias hän pääsee entistä hauskempiin ja taitoa vaativiin leikkipuistoihin. Nyt kun lapsi on isompi, ajattelin käydä myös muutamassa museossa, tosin natsiaikaan liittyvät paikat taidamme edelleen jättää väliin, samoin Berliinin eläintarhan. East side galleryn muurilla käydään tottakai. Josta tuli mieleeni, Kaamoksen kysymys kun kerroin Berliinin matkastamme. "Onkohan ne saaneet sen muurin rakennettua uudelleen, kun se oli rikottu" :D Saksan historiasta kertominen on ollut hieman vaikeaa ja ilmeisesti en ole ihan täsmällisesti kertonut muurin sortumiseen liittyviä seikkoja, kun matkakaveri odottelee muuria takaisin.

Muuten ajattelimme ottaa mahdollisimman rennosti. Olla, oleilla, syödä, juoda, käydä puistoissa ja hengailla. Mainitsinko jo syömisen?

Mutta jos teillä on jotain vinkkejä, mistä esikouluikäinen erityisesti nauttisi niin vinkkejä otetaan tottakai vastaan!

13 kommenttia

Flickr Images