Tänään oli Kaamoksen ekaluokan viimeinen koulupäivä. Huomenna on vielä todistusten jako koululla ja sen jälkeen alkaakin 2.5 kuukauden kesäloma.

Mikä oli tärkein taito, mitä opit ekaluokalla, kysyin tänään koulun jälkeen lapselta. " Noo, varmastikin lukutaito" vastasi lapsi ensimmäisenä. Lukutaito oli asia, jonka lapsi luuli oppivansa ensimmäisenä koulupäivänä ja nyt viimein se on ihan sujuvana hallussa, sitä osaa arvostaa.

Mikä lukutaidossa on parasta, kysyin seuraavaksi. " No se kun tykkään lukemisesta ja nyt voin lukea ihan mitä haluan".


Koulun lukuoppien lisäksi meillä on ollut ilo opetella lukemista myös aivan uusien lastenkirjojen avulla. Alkusyksystä lukemistossamme oli WSOY:n Lukupalat -sarja, jota luimme yhdessä. Talvella testasimme sarjakuvamaista lukemista Olga-kirjan parissa, jolloin minä pääsin jo kuuntelijan paikalle. Ja nyt viimeisinä koulupäivinä iltalukemisena on ollut uusin Jukka-Pekka Palviaisen Allu-sarjan kirjoista, Allu ja outo Uolevi. Allun mukana kotiimme on laskeutunut myös lukurauha, sillä tämä kirja on yksi ensimmäisistä täysin itsenäisesti luetuista.  Ja siis hiljaa luetuista, pyysi Kaamos täsmentämään.


Aiemmat Allu-kirjat on meillä ahmittu äänikirjoina, mikä on ollut mukava tapa tutustua alakoululaiseen Alluun. Kirjaan tarttumisessa on kuitenkin etunsa, sillä näin pääsee katselemaan myös Christel Rönnsin kuvitusta, joka rytmittää lukemista kivasti. Kuvien kohdalla on mukava pitää pieni lukutauko ja tutkia hetken aikaa värikkäitä kuvia.

Ensimmäisen lukukierroksen jälkeen pääsin minäkin selville kuka on kirjan nimessä mainittu outo Uolevi, eli Allun äidin nuoruudenihastus Uolevi Nökäräinen.  Toinen lukukierros Allua ja outoa Uolevia meni nimittäin kädet tiukasti kirjassa, mutta äänikirja vieressä puhua pölpöttäen. Tässä onkin vinkki, jota kannattaa juuri lukemaan opettelevan kanssa testata, jos kiinnostus lukemiseen on, mutta sanojen tavaaminen on vielä vähän haastavaa. Kolmannen lukukierroksen jälkeen Kaamos suostui jo sanomaan oman mielipiteensä kirjasta: "viis kautta viis!".

Itsestänikin Allu-kirjat ovat olleet tosi kivoja ja mukaansa tempaavia ja tykkään kun Alluissa löytyy monenlaisia hahmoja, kuten hihitystä herättävä autolla kaahaileva mummo. Kirjojen pituus toimii varmasti parhaiten näin ekaluokan jälkeen, kun lukutaito on kehittynyt ja sanojen hahmottamisen sijaan voi keskittyä paremmin hauskaan kieleen, jossa puhutaan esimerkiksi mustekalasta ilman mustetta ja siskonmakkarakeitosta ilman siskoa.

Näin kesänloman kynnyksellä Allu-kirjoja voikin suositella alakouluikäisille sadepäivien iloksi tai vaikkapa mukaan mökille tai pitkille ajomatkoille. Meillä Allua on luettu lähinnä parvekkeella auringosta nauttien ja kahden kodin välissä bussissa. Allu ja outo Uolevi-kirjan löydät esimerkiksi Suomalaisesta kirjakaupasta hintaan 19.95 €


Vinkki kesälomakirjoja etsiville! Ensi viikolla Facebook-sivuillani starttaa arvonta, josta voit voittaa kivaa kesälukemista lapsille! Käyhän siis tykkäämästä sivusta jo valmiiksi!

Välillä elämä tarjoaa kokemuksia, joita ei ikinä uskoisi tarttuvansa. Yksi niistä on ollut tämän kevään aikana saapunut pyyntö auttaa illallistapahtumassa, jonka päävetonaulana on italialainen Michelin-tähtikokki Pier Giorgio Parini. Roolini teurastamolla 1.6. järjestettävässä illallisessa on ollut pieni, mutta mukavaa vaihtelua päivätyölleni ja olen päässyt jo hieman kiinni italialaiseen ruokakulttuuriin.

Koska tähtikokki-illallinen järjestetään uuden Little Italy festivaalin yhteydessä, pääsin viime viikonloppuna pressilistojeni lisäksi tutustumaan myös italialaiseen ruokaan saadessani pienen testierän festariviikonlopun mauista. Festivaalin järjestelyissä mukana oleva kaverini Simone oli kasannut mulle setin, jossa oli italialaisia perusmakuja kuten tomaattia, artisokan sydämiä, Suomessa tehtyä Vaelsan artesaanipastaa, erittäin voimakasta pecorino-juustoa sekä Peroni-olutta.


Itsehän en ole mikään ruuanlaittoguru, joten pyysin Simonea tuomaan safkani suoraa keittiööni Anikon kotiin :D Onnea on ystävä, joka taitaa ruuanlaiton! Aniko olikin heti valmiina kokkaamaan ja lopulta mulle jäi se itselleni ominaisin rooli eli ruuanlaitoin ihmettely ja syöminen. Anikon kokkaukset herättivät kuitenkin niin paljon ihastelua Instagramissani, joten päädyin nyt kirjoittelemaan ohjeet viikonlopun Italia-safkoihin myös teille!


ANIKON MANSIKKALEIVÄT
Maalaisleipää mansikoilla, mintulla ja pecorino-juustolla

Sekoita oliiviöljystä, hunajasta ja mustapippurista marinadi. Lisää viipaloidut mansikat ja minttu, anna maustua hetki. Lisää marinoidut mansikat maalaisleivälle ja murustele päälle voimakasta italialaista pecorino-juustoa.


ANIKON ITALIAN PASTA
Hunajapaahdettua artisokkaa ja  tomaattikastiketta

Sekoita tomaattisoseeseen suolaa, pippuria, ruskeaa sokeria sekä yrttejä kuten meiramia ja basilikaa. Anna hautua n. 15 minuuttia. Paahda sillä aikaa huuhdeltuja artisokan sydämiä pannulla hunajan kanssa.

Keitä tuorepasta suolatussa vedessä ja tarjoile se tomaattisoseen ja artisokkien kanssa. Rouhi päälle mustapippuria, basilikaa, voimakasta pecorino-juustoa sekä tuoretta sitruunamehua.


Olipa loppujen lopuksi hyvin helppoa ja hyvää! Ja näitä aineksiahan löytyy onneksi lähes jokaisesta ruokakaupasta, poislukien tuo ihan superhyvä pecorino, vähän (aika hiton paljon) paremmat Vaelsan pastat sekä Simonen maahantuoma gourmet-oliiviöljy, joita löytääkin sitten kesäkuun alussa Little Italy festivaaleilta Teurastamolta.