Vähän, mutta parempaa kahvia.

kaupallinen yhteistyö Slurpin kanssa Blogin kirjoittaminen on jännää hommaa. Kotona, töissä ja vapaa-aikanani olen ihan tavallinen...


kaupallinen yhteistyö Slurpin kanssa

Blogin kirjoittaminen on jännää hommaa. Kotona, töissä ja vapaa-aikanani olen ihan tavallinen tyyppi ihan tavallisine heikkouksineen ja vahvuuksineen, mutta somekanavieni seuraajamäärien vuoksi mua kutsutaan myös vaikuttajaksi. Melko mahtipontinen sana, joka saa ajattelemaan omaa vastuuta aivan uudelta kantilta. Vaikuttaahan voi monella tavalla, mutta henkilökohtaisesti ajattelen itse vaikuttamiseni usein musta-valkoisesti hyväksi tai huonoksi. Tottakai haluaisin vaikuttaa positiivisesti ja omien arvojeni mukaisesti, vaikka totuus on, että omat arkipäiväiset valintani ovat usein haparoivia ja vähän sinnepäin meneviä, joskus harkittuja ja joskus niin harkitsemattomia kuin länsimaisella ihmisellä voi vain olla. Välillä maailmantuskaa lisää avokadot aamiaispöydässä, välillä jokin muu.


Kävin viime viikolla Hotelli- ja ravintolamuseossa viettämässä iltaa All food, less waste-illassa (linkin takana video illan puheenvuoroista!), jossa teemana oli ruokahävikin vähentäminen. Söimme illan aikana hävikkiruuasta tehdyn maistelumenun, johon oli yhdistetty ruokakauppojen hävikkituotteita ja esimerkiksi villiyrttejä ja syksyn marjasatoa.  Samalla kun maistelimme tasokkaita annoksia, kuulimme puheenvuoroja suomalaisesta ruokahävikistä ja miten voisimme itse vaikuttaa ruuan hiilijalanjälkeen. Suurimpana yllätyksenä mulle tuli, että kaikesta ruuastamme hävikkiin menee n. 33% joka on ihan järkyttävä määrä ruokaa. Ravintola Nollan Carlos Henriques kertoi tähän liittyvän ihmisten ajatuksen ruuan omistamisesta ja siitä, kuinka ruuan arvo tippuu heti, kun olemme sen ostaneet itsellemme. Harva meistä on valmis heittelemään 20 euron seteleitä roskakoriin, mutta niin vain heitämme vanhentunutta tai jopa tuoretta ruokaa roskiin keskimäärin yhden kolmasosan verran ajattelematta asiaa juurikaan. 

Kuluttajaekonomi ja tietokirjailija Mari Koistinen kertoi illan aikana myös suomalaisesta tavasta kuluttaa kahvia, ja tämä tapa on ollut mulle itsellenikin valitettavan tuttu viime kesään saakka, vieläpä täysin huomaamattani. Koistinen kertoi suomalaisten olevan kahvikansaa, mutta harva tietää miksi kahvin hiilijalanjälki on meillä huomattavan iso. Me nimittäin emme oikeasti juo sitä kahvia, vaan me keitämme isoja annoksia kahvia vain heittääksemme suurimman osan menemään. Koska kahvi on melko halpaa ja sitä myydään isoissa paketeissa, voi kahvinkeittimen ladata täyteen aamulla ja kupin juotuaan jättää kahvin kahvinkeittimen lämpimän levyn päälle tuntikausiksi odottelemaan. Kun seuraavan kerran kaipaamme kahvia, keittimessä on kuitenkin lämmintä lähes paistettua kahvia, jonka heitämme lavuaariin (sehän on vain kahvia!) ja keitämme uuden pannullisen. Vain heittääksemme senkin myöhemmin pois. Kahvin hiilijalanjäljestä saa napsaistua huomattavan ison osan pois ihan sillä, että vaihtaa sähkökeittimen esimerkiksi pressopannuun tai pour over-pannuun (kuvassa) ja oikesti keittää oikean määrän kahvia, jotta hävikkiä ei synny. Simppeliä, mutta jonkun tämäkin piti sanoa ääneen.


Kahvihävikin säätelijänä meidän perheessä toimii myös Slurpin parin viikon välein postilaatikkoon kolahtavat kahvipussukat, joita olen tilannut viime kesästä lähtien. Alkujaan kiinnostuin Slurpin kahvielämyspalvelusta siksi, että kahvikissana minusta on kiinnostavaa tutustua erilaisiin kahveihin ja lähikauppamme kahvihyllyt eivät suoranaisesti notkuneet suomalaisten pienpaahtimoiden vaihtoehtoja. Kuukausien kuluessa olen kuitenkin huomannut säännöllisten pienien pussien vaikuttavuuden myös kahvinjuontitapoihini. Tummien kahvien viikkoina käytän usein vuosia vanhaa Chemexin kolmen kupin keitintä ja vaaleiden paahtojen viikolla tykkään enemmän kesällä Surpin nettikaupasta tilaamastani Harion v60 Pour Over pannusta. Nämä pannut ovat tottakai vaikuttaneet myös siihen energiamäärään, jota käytän kahvin valmistamiseen, sillä kahvi ei enää odottele lämpimällä levyllä tuntikausia. Kun valmistan nykyään kahvia, olen myös entistä tarkempi oikeasta määrästä kahvia, sillä 200 gramman Slurp-pussukasta ei halua hävikkiin muruakaan. 

Harion Pour Over pannusta on tullut meille vähän hassu pakkomielle Kaamoksen isän kanssa, sillä vaikka teknisesti keitin on minun omaisuuttani, oli se koko kesän maalla, jossa mäkin vietin silloin enemmän aikaani. Ja koska kumpikin meistä haluaa käyttää Hariota, kiertää keitin lapsen repussa vuoroviikoin kodista toiseen. Huvittavaksi asian tekee se, että keitinhän on ihan superedullinen ja maksaa suodatinpapereineen kaikkineen Slurpilla vain 18,90 euroa. Hariotaistelustamme on tullut jo vähän vitsi, mutta onneksi meillä kummallakin on myös omat kahvipannumme kotonamme, joten Hariottomallakaan viikolla ei kahvista tarvitse kokonaan luopua. Totuuden nimissä käytän kyllä edelleen myös kapselikahvinkeitintä, mikä ei onneksi ole energiasyöppö sekään. 


Koska vinkit kahvin hiilijalanjäljen pienentämisestä upposivat minuun ja ilokseni huomasin itsenikin olevan jo oikealla tiellä, tässä vielä muistutukseksi lista vastuullisempaan kahvin juontiin. 

  • Valmista kahvia oikea määrä, niin ettei valmista kahvijuomaa tarvitse heittää hävikkiin
  • Mittaa kahvimitalla oikea määrä kahvia 
  • Juo kahvisi heti tai kaada termospulloon. Kahvinkeittimen levyn päällä tuntikausia lämpiävä kahvi on sekä energiaa vievä että pahan makuinen ratkaisu.
  • Vaihda kahvimaito kasvismaidoksi. Omassa kupissani on yleensä vaahdotettua kauramaitoa, mutta myös soijamaito on suosikkini. 
  • Juo niin hyvää kahvia, että pienempi määrä riittää. Kahvia voi myös tuunata esimerkiksi kardemummalla, kanelilla tai jouluisella piparimausteella.
Slurpin parin viikon välein postilaatikkoon toimitettavat vastapaahdetut kahvit voit valita juuri omaan makuusi sopivana. Mulle tulee ihan se pienin 200 gramman pussukka, mutta valittavana olisi ollut myös 400g ja 600g paketit. Koska tykkään itse vaihtelusta, tulee mulle kahvia sekä tumma- että vaaleapaahtoisena ja valmiiksi jauhettuna, Harion Pour Overiin sopivalla karkeudella. Kaikki Slurpin kahvit tulevat suomalaisilta pienpaahtimoilta, lue lisää kahvien sertifikaateista ja kahvin viljelystä Slurpin sivuilta!

ETU: Lukijanani saat ensimmäisen  Slurp-kahvielämystilauksesi 5 euron alennuksella, joten 200 gramman kahvilähetyksen tutustumishinta on vain 4,89 €. Jatkaessasi tilausta maksat jatkossa pussukastasi 9,89 €. Tämä hinta perustuu siihen, että erikoiskahvien viljelijät saavat kahvistaan sitä paremman hinnan, mitä paremmin kahvi pärjää maistelutesteissä ja Slurpin kahvit ovat tottakai niitä kärkipään kahveja.  Tutustumisetu on voimassa vuoden 2018 loppuun saakka. 

3 kommenttia

  1. Jee, mahtavaa, että viet tätä kahvisanomaa eteenpäin! Kuten siellä illassa kerroin, niin tämä kahvin ilmastotaakka oli minullekin yllätys.

    Minut herätti pari vuotta sitten Luonnonvarakeskuksen raportti vuodelta 2015, jossa sanottiin:

    "Erityisesti kahvin kulutuksesta aiheutuva ilmastovaikutus nousee varsin korkeaksi, nykykulutuksessa jopa samaan suuruusluokkaan naudanlihan kanssa. Vegaaniruokavalioissa ja kasvisvoittoisessa ruokavaliossa sen suhteellinen osuus nousee edelleen, koska ruokavalioiden kokonaisilmastovaikutus laskee. On kuitenkin huomattava, että kahvin ilmastovaikutuksen arvo tässä tarkastelussa sisältää myös kotitaloudessa tapahtuvan valmistusvaiheen, kun taas muissa tuotteissa/raaka-aineissa ruoaksi valmistaminen on arvioitu erikseen."

    https://jukuri.luke.fi/bitstream/handle/10024/485742/luke-luobio_12_2015.pdf?sequence=4

    VastaaPoista
  2. Kiinnostava juttu, kiitos! Itseäni on jo kauemmin kiinnostanut kapsekikeitin mutta siinä tulisi aina ne muoviroskat kapseleista. Olisi hienoa jos niihin keksittäisiin muoviton ratkaisu (on kyllä varmaan aika iso haaste).

    VastaaPoista
  3. Musta on vähän jännä ilmiö, että sellaset pitkään käytössä olleet asiat pitää lanseerata uudestaan ja antaa hienompi nimi, että ihmiset tarttuu asiaan.
    Mulla on tollanen irtosuodatin ollut koko sen ajan kun olen yksinäni asunut, eli mitä, viistoista vuotta? En juo kahvia, joten en omista kahvinkeitintä, mutta on kiva tarjota kahvia niille jotka sitä juo. Tuolla irtosuodattimella saa tasan sen verran kahvia kun sitä tulee juotua, eli se yks kupillinen kerrallaan. Ei tule hävikkiä.
    Vaikka joo, ei se ollut mikään motivaattori silloin kun tuon joskus ostin.

    Mutta kiva että tähän kahvinkulutukseenkin on herätty, ja saahan sitä parempaa kahvia kun keittää tasan sen mitä juo :)
    Ja tollanen lasinen... pourover-systeemi on ekologisempi kuin mun muovinen, mutta onpa se muovinenkin ajanut asiansa jo tosi pitkään.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images