Kaupunkilaislapsesta maalaislapseksi

Kuten jo aiemmin kesällä kerroin, on tämä syksy perheessämme muutosten aikaa. Päiväkodista esikouluun vaihtaminen on ollut selvää jo pit...


Kuten jo aiemmin kesällä kerroin, on tämä syksy perheessämme muutosten aikaa. Päiväkodista esikouluun vaihtaminen on ollut selvää jo pitkään, sillä pienessä entisessä päiväkodissa ei eskariryhmää ollut. Sen sijaan, että Kaamos olisi jatkanut vuodeksi toisen helsinkiläispäiväkodin eskariin, päätettiin me vanhemmat tarjota lapselle mahdollisuus pieneen 7 lapsen kyläeskariin maalla isän kodin lähellä. Syitä paikkakunnan vaihdokseen oli useita, suurin se, että lapsi itse viihtyy paremmin maalla kuin kaupungissa ja ennen koulun alkua oli sopiva hetki kokeilla vähän toisenlaista arkea maalla. Muutosta palloteltiin meidän vanhempien välillä pitkään ja erilaisia vaihtoehtoja mietittiin paljon ja monenlaisia kompromisseja on tehty, jotta eskarikuvio ja kummankin vanhemman läsnäolo arjessa olisi sujuvaa. Naurettavaa sanoa, että mietin todella pitkään myös "mitä ihmisetkin ajattelee" siitä, että tämän vuoden lähivanhempi onkin isä eikä äiti. Onneksi päiväkodit olivat mukana mietinnässä ja oikeastaan edellisen päiväkodin johtajan toteamus "ei auta kuin sanoa, että onneksi olkoon" toi fiiliksen, että eskarivalinta oli hyvä juttu.

Ja tällä viikolla eskari viimein alkoi. Mitään teatraalisia muuttokuormia ei maalle tarvinnut tuoda, vaan kaapin pohjalta löytyneet muutamat sopivan kokoiset vaatteet tulivat siinä missä minäkin maalle. Kävi nimittäin niin, että Kaamoksen isä joutui tohtoriopintojensa vuoksi viikoksi Helsinkiin ja minä etätöihin maalle. Etätyömahdollisuus, nelipäiväinen työviikko sekä eskariin tutustuessa todettu "on oppivelvollisuus mutta ei läsnäolopakkoa" mahdollistaa paljon, eikä vanhempien hyvät välitkään haittaa tee. Uskon, että tämä vuosi tulee olemaan tottakai 80km välimatkan verran haasteellinen, mutta toivottavasti samalla antoisa. 

Eskari taas alkoi odotettuun malliin ja kaksi päivää uudessa eskarissa ja päiväkodissa oltuaan Kaamos totesi, että "taidanpa pitää pienen loman". Tänään sitten kerrattiin mikä se oppivelvollisuus on ja mietittiin kuinka monta päivää syyslomaan onkaan. Onneksi illat ovat vielä pitkät ja mun tehdessä poikkeuksellisesti viisi vähän lyhyempää työpäivää olemme saaneet tehdä kaikkia kivoja juttuja iltaisin. Olemme siis kuunnelleet Harry Pottereita Vesa Vierikon lukemana, poimineet marjoja, leiponeet jo kahtena päivänä marjapiirakkaa ja huomenna puukuorman tultua ajattelimme grillata vaahtokarkkeja pihalla. Marjanpoimintaretkellä Kaamos myös huomasi asian mikä erottaa maalaisen kaupunkilaisista, sillä vastaan tulevista autoista heilutettiin kättä ja lenkkeilijät moikkailivat vastaan tullessaan. Pitääkö täällä kaikille sanoa moi, kyseli lapsi ihmeissään, sillä eihän Helsingissä voi joka tyyppiä morjenstaa tai ääni menisi. Totesin, että nyt on syytä kun ollaan tällaisessa pikkukylässä, missä kaikki tuntee toisensa. Seuraavan lenkkeilijän kohdalla lapsi karjasikin MOI niin lujaa, että varmasti sykemittarikin värähti vastaantulijalla epärytmiin. 

11 kommenttia

  1. Kuulostaa tosi hienolta ja ihana kun ootte keksinyt tälläisen vaihtoehdon. �� Peukku ! Terkuin eskaripojan äiti

    VastaaPoista
  2. Kuulostaa ihan mahtavalta! Onnea eskarivuoteen!

    VastaaPoista
  3. Moi taitaa olla nykylasten normitervehdys, hei ei oo enää mitään, tai on vanhuksia varten.

    Pikkukylällä on ihan omat käytösnormit, onhan siinä varmaan opettelemista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moi on ollut itselläni käytössä 35 vuotta, joten ehkä se tarttuu :)

      Poista
    2. Vaikuttaa myös missä päin ollaan. Olen kotoisin Pohjois-Karjalasta eikä siellä ikinä kukaan tervehdi Hei. Lähtiessä pois voidaan huikata Hei tai hei hei. Tavatessa Terve tai Moi.
      Ei niinkään ikään liittyvä juttu.

      Poista
  4. Onnea Kaamoksen esikouluvuodelle! Toivotaan, että kaikki menee hienosti! Terkut mummolta Lohjansaaren mökiltä!

    VastaaPoista
  5. Aivan mahtavaa! Ja vähän oon kade. :)

    VastaaPoista
  6. Saako lapsi nyt mahdollisuuden aloittaa peruskoulun tässä tutussa ja turvallisessa paikassa?

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images