Antaisinko tytölle kynsilakkaa?

Olen miettinyt viime aikoina paljon sitä, millaista on olla nimenomaan pojan äiti. Millaisia juttuja teemme, millaisia emme ja teemmekö...


Olen miettinyt viime aikoina paljon sitä, millaista on olla nimenomaan pojan äiti. Millaisia juttuja teemme, millaisia emme ja teemmekö jotain siksi, että lapsi on sukupuoleltaan poika. Jääkö jotain tekemättä? Saako poika tehdä jotain mitä tyttö ei ehkä saisikaan. Ja mä vähän luulen, että saa.

Ajatukseni siitä, että sallin pojalle jotain mitä en tytölle ehkä sallisikaan sai vahvistusta viime viikolla. Olen ollut ihan täpinöissäni Nailmaticin  lasten kynsilakoista ja koska Kaamos on halunnut pienestä pitäen lakata kynsiä värillisiksi, uudet ja turvalliset lakat on mieleeni. En ole edes ajatellut sitä vaihtoehtoa ettenkö antaisi lapselle lakkapulloa käteen, kunnes huomasin Maria Nordinin Instagramissa kommentin, jossa mietittiin lasten kynsilakan käyttöä yhteiskunnan normien syöttämisenä sekä ei niin mukavien toimintamallien opettamisena. Olin hetken ihmeissäni, koska olin ajatellut itse lasten kynsilakat vain ihmisen luonnollisena haluna koristautua ja toteuttaa itseään ulkonäön kautta. Tämä piirre on ollut mulla itselläni vahva aina. 


Nukuttuani yön yli, aloin ajatella asiaa vähän toisesta kulmasta ja yhtäkkiä olin ihan varma, että mikäli mulla olisi tyttö, en antaisi hänen väritellä kynsiään niin vapaasti, mitä pojan annan! Ja tässä tullaan juuri siihen yhteiskunnan normien syöttämiseen, jota tyttären kohdalla varmasti varoisin enemmän. En haluaisi antaa kuvaa, että vain laittautumalla voi olla hyväksytty ja että kauneus on kiinni siitä onko kynnet lakatut. Pojan kohdalla en ole miettinyt tätä puolta ollenkaan, miten tässä näin kävi? Tuntuu jotenkin omituiselle huomata itsessä tällainen piirre, että sallin lapselle jotain helpommin, koska hän on poika. 

Olisi mielenkiintoista nähdä millainen äiti olisin tyttärelle. Saisiko tyttäreni juosta tukka takussa eriparisukissa, kynnet täynnä kynsilakkaa ja kädet leikkitatuointien peitossa. Vai kannustaisinko häntä vaikkapa jääkiekkoa pelaamaan ja jättäisin yhteiset kynsilakkaleikit väliin. Vaikka en ole kieltämässä sukupuolien olemassa oloa tai eroa, en haluaisi olla sukupuolisidonnainen kasvattaja, joten oli ihan hyvä miettiä tätä puolta niinkin pienen asian kuin kynsien lakkauksen kautta. Pienet asiat kun ovat usein isojen asioiden alkuja. Ja kynsilakkaus piristää kaikkia :)


ps. ettette vallan kauhistu, niin NailmaticKids-kynsilakat lähtevät pois kynsistä (ja sormista, pöydästä ja vaatteista) ihan vain saippualla ja vedellä. Kynsilakat saatu maahantuojalta testiin.

5 kommenttia

  1. Mää tein tätä ihan samaa joskus. Sen jälkeen kun jätin ostamatta nukenvaunut Hipulle siksi että se on tyttö, tajusin, että tämä on ihan kreisiä. Ja sen jälkeen on viiletetty megaglitterissä ja vaaleanpunaisesta - kumpikin lapsi siis. Vaikka ajattelinkin ennen lapsia, että "ei meidän lapset vaan koskaan".
    http://emminuorgam.com/2014/10/21/nyt-havettaa/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sit mun oli tosi vaikeaa ostaa se vaaleanpunainen Angry Birds Stella-pikkupyörä muutama vuosi sitten. Sen kanssa yhtäkkiä mietin et onko tää nyt tyttöjen juttu ja yritin käännyttää eri väriin. No pinkki tuli onneksi lopulta kun havahduin omaan hölmöyteeni.

      Poista
  2. Mä koen, että siinä mennään metsään jos tytöltä kielletään koristautuminen koska tämä on tyttö, koska se halu kauneuteen kumpuaa minusta usein yksilötasolta. Itse olen aina ollut todella tarkka vaatteistani ja niin on myös lapsi, joka siis mulla on poika, mutten näe mitään syytä että toimisin toisin pienen tytönkään äitinä. Toki eri asia on se jos lapselta vaaditaan koristautumista koska hän on tyttö, mutta niin kauan kun se tulee lapsesta itsestään niin antaa palaa. Tämä on musta vähän sama juttu kuin että tytöille tuputetaan roolimalliksi Pikku Myytä tai Peppiä. Joo, ne ovat itsenäisiä naisia, mutta kun niistä puuttuu se kaikki kimallus ja upeus. Mikä oikeus meillä aikusilla on kaventaa tyttöys raisummaksi ja dissata toista päätä. Kun feminismissä kuitenkin pitäisi olla kyse aidosta valinnasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nimenomaan ja juuri näin! Esimerkiksi Frozenin Elsassa yhdistyy nämä molemmat puolet, ei turhempi idoli ollenkaan :)

      Poista
  3. Toisaalta minusta sukupuolisensitiiviseen kasvatukseen vähän kuuluukin se, että tyttöä ja poikaa kannustetaan eri asioissa. Ulkoapäin kun sitä viestiä tulee vain yhteen suuntaan, niin kotona on melkein syytäkin sitten tasapainottaa toiseen suuntaan. Ostaa tytölle ne autot ja pojalle ne nuket vaikkei hän edes pyytöisi. Vaikka se onkin ihan älytöntä eikä täydellisessä maailmassa tarvitsisi.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images