ERILAISET SAMANLAISET

Aika hauska sattuma, että kun Kaamos ja Lapsellista-blogin Annan esikoinen Helmi syntyivät, meillä oli lähestulkoon viestikapulan vaihto A...

kaamos ja helmi pop up kemut mainio luona kaamos ja helmi2kaamos helmi kaverukset

Aika hauska sattuma, että kun Kaamos ja Lapsellista-blogin Annan esikoinen Helmi syntyivät, meillä oli lähestulkoon viestikapulan vaihto Annan kanssa Kätilöopistolla. Täsmälleen samaan aikaan olemme me odotelleet taksia synnärin aulassa ja Anna kirjautunut mahansa kanssa samaan paikkaan sisään.


Lapset tapasivat toisensa muutaman viikon ikäisinä ensimmäistä kertaa Koffin puistossa. Siitä lähtien Kaamos ja Helmi ovat tulleet toimeen todella hyvin. Voisi kuvitella että lapset tulevat automaattisesti toimeen toistensa kanssa, mutta sehän ei ole mikään itsestäänselvyys. Nämä kaksi viikon sisään syntynyttä ovat silti aina toimineen myös duona hyvin.


Aluksi kasvu oli täsmälleen samanaikaista. Hyvä etteivät grammat ja sentit täsmänneet kun kaksikko opetteli viikon välein nousemaan tukea vasten ja huristelemaan taaperokärryllä. Myöhemmin persoonat alkoivat muokkautua omiin suuntiinsa ja Kaamos esimerkiksi vielä odottelee pahinta uhmaa Helmin ollessa tulta ja tappuraa lähes päivittäin. Välillä oikein huvittaa kun Anna kertoo Helmistä juttuja, että voiko nämä kaksi ollakaan erilaisempia mutta sitten taas kun lapset leikkivät yhdessä, ei luonne-eroja edes huomaa. Kumpikin lapsista kun on reippaita ja vähän rämäpäisiä oman tiensä kulkijoita, jotka eivät ujostele isossakaan ryhmässä, oli vastassa tuttuja tai tuntemattomia, lapsia tai aikuisia.


Välillä sitä miettii, että kuinka erilaisessa tilanteessa lapset kuitenkin ovat. Kaamos on perheen ainoa lapsi, vähän lellikki ja ihmettelyn aihe, joka matkustaa vanhempiensa kanssa milloin minnekin tapahtumiin ja paikkoihin. Helmi taas jo isosisko ja on jakanut vanhempien huomiota pikkuveljen kanssa jo yli vuoden. Ainoa lapsi legendan mukaan saa kaiken haluamansa ja ainakin vanhemman huomio kotona ollessa on yleensä taattu. Olen kuitenkin ottanut ihan alkumetreistä asenteen, ettei elämä pyöri lapsen ympärillä vaan lapsi elämän. Mitä isommaksi Kaamos kasvaa, sitä tavallisemmalta tämä kaikki tuntuu enkä oikeastaan edes ajattele tosissani toisen lapsen hankintaa. En tiedä jaksaisinko niin totaalista omistautumista toiseen ihmiseen enää toista vauvavuotta. Nyt on hyvä.


Kun sisaruksia ei ole, ovat kaverit tärkeässä roolissa opetellessa sosiaalisia taitoja. Kaaku, kuten Helmi kaveriaan puhuttelee, on kuitenkin ollut pienestä pitäen osa lapsilaumaa ja se kaupungissa asuessa onkin hauskaa: kavereita löytyy kun vaan avaa ulko-oven ja katsoo eteensä. Helmikin asuu nykyään muutaman sadan metrin päässä :)


kaamos ja helmi6


Seuraa blogiani FacebookissaBlogilistalla tai Bloglovinin kautta.

8 kommenttia

  1. Meidän 3v:llä on kaksi päivää ikäeroa kaverinsa kanssa!
    Ystäväni oli viereisessä huoneessa ja lapset treffasivat jo ensimmäisinä elinpäivinään. :)
    Meidän tytöt ovat olleet tosi eri kokoisia ja kehittyneet aika eri tahtiin. Olivat jo synnärillä aika hauskan näköinen pari! Pituuseroa 9cm ja painoeroa n.2kg. =D Ja edelleen melkein 4-vuotiaina pituus- ja painoeroa on suunnilleen saman verran. Ovat aika suloinen kaksikko!

    VastaaPoista
  2. Ihana kirjoitus kuvineen pienten ystävyydestä. Oma poikani (joka muuten kai muutaman päivän ikäerolla Kaamoksen ja Helmin kanssa) on päiväkotiin viime elokuussa mentyään ystävystynyt erään tytön kanssa todella tiiviisti. He ovat hoitajien mukaan kuin paita ja peppu, yhdessä askartelevat, tanssivat, laulavat ja halivat. Viime viikonloppuna olimme ekaa kertaa heillä kyläilemässä ja pääsin itsekin toteamaan, kuinka syvää ja aitoa heidän ystävyys onkaan. Edessä on valitettavasti hirveä sydänsuru, kun ystävä muuttaa Pohjanmaalle ja on enää tämän viikon päiväkodissa. Olen itsekseni sitä asiaa surrut siitä lähtien, kun kuulin muutosta.

    Totta on, kuten kirjoititkin, että jo noinkin pienillä ihmisillä voi synkata keskenään alusta pitäen. Kaikkien kanssa ei leikit suju yhtä hienosti, eikä voi automaattisesti olettaa että kaksi samanikäistä olisi hyvät kaverukset. Meidän naapurin poika on juurikin samanikäinen kuin oma poikani, mutta täysin eri luonteinen (ei kovin sosiaalinen) ja puheenkehityksessä valovuosia jäljessä. Hän on vielä kotihoidossa, eikä muiden kanssa leikkiminen kiinnosta häntä vielä juurikaan.

    VastaaPoista
  3. Voi noita vauveleita<3

    Meillä on neljä nasua joten kavereita on sisaruksissakin, mutta kyllä ne omat kaverit kodin ulkopuolelta ovat hirvittävän tärkeitä! Se vaatii taas täällä meillä päivän vähän vaivaa, että saa järjestetyksi leikit sun muut menot:)

    Myös meillä lauma kulkee mukana sinne minne mennään ja saavat opetella olemaan ihmisiksi. Sanotaanko että ihan fine dining -paikkoihin en kuitenkaan näitä veisi, ihan muiden rauhaa kunnoittaakseni.;)

    VastaaPoista
  4. On varmaan hauskaa päästä seuraamaan lapsia ihan ensipäivistä asti yhdessä!

    VastaaPoista
  5. Voi surkeus. Onhan se varmasti surullinen hetki sitten kun kaveri ei enää tulekaan tarhaan. Mutta onneksi niitä kavereita tulee aina vain lisää ja lisää :)

    VastaaPoista
  6. mäkään en siis ehdoin tahdoin vie lasta paikkaan missä hänet voi kokea häiriöksi, mutta en myöskään peru omia menojani ja kiinnostavia tapahtumia, vaikka näyttelyitä jne sen takia että mulla on lapsi mukana.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images