UNIKOULUA AIKUISELLE?

Näin pimeimpään talviaikaan  tuntuu, että on koko ajan vähän väsynyt. Öisin uni on katkonaista, ja välillä herään paniikissa että onko jo aa...

elsa kaksplus sampo


Näin pimeimpään talviaikaan  tuntuu, että on koko ajan vähän väsynyt. Öisin uni on katkonaista, ja välillä herään paniikissa että onko jo aamu ja joudun keskeyttämään unet tarkistaakseni kännystä kelloa. Kun viimein herää aamuun on yhtä pimeää kuin yöllä ja päivää ei tunnu saavan käyntiin ilman kirkasvalolampun valoa ja isoa kuppia kahvia. Päivän valoisat hetket ovat nekin hämäriä ja varsinkin kun täällä Helsingissä ei ole ollut alkutalvesta lunta, on yleisilme todella harmaa. Iltapäivällä kun lapsen hakee päiväkodista on aivan sama pimeys kuin aamulla. Todella masentavaa. Kirjoitin kuukausi takaperin siitä kuinka tappaa syysväsymys, mutta edes omilla vinkeillä ei aina pötkitä pitkälle.


Meitä haastateltiin viime kuun Kaksplussaan uniasioista, osa olikin bongannut jutun. Jutun lopussa kerroin meillä olevan tärkeää, että iltarutiinit ovat samat ja valmistavat levolliseen uneen. Se mitä en kertonut oli, että itselläni ei todellakaan ole mitään iltarutiineja ellei oteta lukuun netissä lojumista ja kirjoittamista, kunnes tuntuu että pää tipahtaa näppäimistön päälle. Olen syksyn mittaan addiktoitunut vielä sokerittomiin kolajuomiin ja yleensä alkuillasta kun väsy on pahimmillaan, juon siis Pepsi maxia tai Coca-Cola zeroa, mikä tuo positiivisen pirteystilan hetkeksi, mutta vaikuttaa nukkumaanmenoaikoihin aika paljon.


elsa3 kaksplus sampo


Nyt olen muutaman viikon yrittänyt unikouluttaa itseäni, sillä kyllä ne rutiinit tekevät itsellekin hyvää. Aloitin uudella ergonomisella tyynyllä ja jatkoin kahvin juonnin lopettamisella iltaviiden jälkeen. Kokista on tosiaan tullut juotua alkuillasta, mutta senkin saisi kyllä lopettaa. Vaikka rakastan lukemista, en ole aikoihin lukenut illalla kirjaa, vaan plaraan nettiä vielä tabletillakin peiton alla. Nyt olen päättänyt, että netissä lojuminen saa riittää, teen ihan tarpeeksi tutkimuksia internetissä työaikoinani. Alan lukemaan kirjoja rauhottuakseni unille. Olkoon lukeminen tyynyn uusimisen ja kofeiinin vähentämisen lisäksi se kolmas askel. Heti huomenna.


Vaikka askeleita otetaan eteenpäin, otetaan niitä myös taaksepäin. Työkuvioiden muuttuessa almanakan täyttyminen on ollut yllättävän radikaali muutos entiseen ja kun vedän parikin päivää minuuttiaikataululla nukahdan yhtäkkiä pystyyn. Näin kävi esimerkiksi eilen, kun sain viimein napsautettua läppärin luukun kiinni, seuraava havainto minusta oli 3 tuntia kuola poskella päiväunilla. Pappa toi pojan myöhemmin illalla ja kukahan täällä sitten virkeänä kirjoittelee tätä juttua? Taidan jättää julkaisun kuitenkin aamuun, tuskin täällä muita yökukkujia hereillä olisi?


elsa kaamos kaksplus sampo


Onko teillä ideoita aikuisen omaan unikouluun? Maltatteko itse nukkumaan ajoissa ja millaisin iltarutiinein? Nyt voisi vinkki jos toinenkin tehdä terää! Lapsi, työt ja harrastukset kärsivät kaikki siitä ettei tämä daami saa öisin tarpeeksi unta, vaikka selkeästi olisi sen tarpeessa.


Postauksen kuvat on otettu alunperin Kaksplussan unijuttuun, mutta ko. kuvia ei ole julkaistu missään. Kuvat otti  taitavista henkilö- ja muotikuvistaan tunnettu valokuvaaja Sampo Korhonen.


Ps: Bella-blogien joulukalenteriin oli tälle aamulle lisätty tarjous Unikulman 2kpl tyynysetistä. Tämä tiedoksi muille uniongelmien kanssa painiville! Oma tyynyni on myös Unikulmasta ja vaikka se ei unirutiineja itsestään muuta, on se jo parissa viikossa parantanut niskan ja hartiaseudun jäykkyyttä huomattavasti.


Seuraa blogiani FacebookissaBlogilistalla tai Bloglovinin kautta.

17 kommenttia

  1. Ei mullakaan varsinaisesti mitään rutiineja ole, nukkumaan täytyy vain yrittää mennnä työvuorosta riippuen niin, että ehtisi nukkua sen 8h. vähemmän nukkuessa väsymyksen kyllä huomaa... iltasella tulee kanssa oltua netissä tai kudottua katsoen sarjoja,kutominen on kyllä itsellä ainakin rentouttavaa. Ja kahvia ei kyllä parane juoda enää illalla, huomaa heti ne harvat kerrat kun juo ja sitten on virkeä kuin mikä. cokiksella kieltämättä sama vaikutus, sisältäähän sekin kofeiiniä - samasta syystä sitä ei olisi hyvä lapsillekaan juottaa... =)

    VastaaPoista
  2. Se auttaa, että menee nukkumaan suunnilleen samaan aikaan joka ilta, ja ei käytä tietokonetta enää noin tuntia ennen nukkuma-aikaa. Mä meen joka ilta nukkumaan suunnilleen yhdeltätoista ja herään sit kun herään, yleensä aina virkeänä. Oon alkanut myös menemään nukkumaan joskus tätä aiemminkin ja heräämään ennen muuta perhettä, kun sen oman ajan voi ottaa aamullakin. Mä huomaan että mulla päivä lähtee paremmin käyntiin kun saan heräillä ja tehdä jotain omia juttuja ennen kuin äidin velvollisuudet lähtevät käyntiin.

    VastaaPoista
  3. Tuntuu, että ympärillä kaikki ihmiset valittelevat samaa. Aina väsyttää ja yöt ovat katkonaisia ja kellon kyttääminen alkaa jo heti puoliltaöin. Aamulla, kun kello sitten oikeasti herättää kuudelta, saatan olla jo hereillä, mutta kummallisessa horroksessa, joka kestää pitkälle päivään.

    Eipä tähän taida olla muuta selitystä kuin pimeys. Aivot eivät saa riittävää viestiä päivän ja yön erosta? Pakko vaan sinnitellä tuttujen rutiinien tahdissa, kun ei muutakaan vaihtoehtoa ole. Eiköhän se taas kevääksi helpota :D

    VastaaPoista
  4. Itsellä toimii nimenomaan ne rutiinit. Joka ilta samaan aikaan nukkumaan (poislukien viikonloput), nopeasti kroppa ja mieli tottuu rytmiin ja alkaa jo vaatia sitä unta tiettyyn kellon aikaan. Yleensä iltaisin luen vielä sängyssä hetken, hyvin nopeasti rupee silmäluomet painamaan ja uni tuleekin nopeasti ;)

    Viikonloppuisin onkin sitten hankalmpi pysyä hereillä enää iltakymmenen jälkeen, mutta sehän onkin sitten asia erikseen :)

    VastaaPoista
  5. Ei kolajuomia, kahvia tai teetä enää illalla. Ei raskasta ateriaa illalla. Liikunta viimeistään pari tuntia ennen suunniteltua nukkumaanmenoa. Tietokone (tai tabletti) ronskisti kiinni sitten, kun netissä surffailu on vain sitä roikkumista ja facebookin etusivun jatkuvaa päivittämistä ;) ei sähkövermeitä sänkyyn, vaan tosiaan hetki kirjan lukemista. Päiväunet tekee itsellä lähes poikkeuksetta sen, että illalla unen saanti venyy ja venyy. Yritänkin vältellä niitä viimeiseen asti ja jos ei yksinkertaisesti pysy silmät auki, niin katson etten ainakaan nuku niitä enää neljän, viiden jälkeen ja pyrin aina laittamaan kellon herättämään niiltäkin.

    Kuulostaapas tiukkapipoiselta :D

    VastaaPoista
  6. Mä olen ollut sen verran tylsä tapaus, että olen mennyt vuosia samaan aikaan nukkumaan ja heräillyt samaan aikaan. Oli arki tai pyhä. Ja sitten olen saanut tosi paljon kuittailua siitä, että olen tylsä ihminen, kun menen aina ajoissa sänkyyn. Mut tosin mun ero muihin on, että juuri koskaan ole väsynyt, vaikka olenkin kahden pienen lapsen äiti. Ne ihmiset, jotka mun lähipiirissä valittaa liian huonosti/vähän nukutuista öistä, menevät tosi nukkumaan tosi epäsäännöllisesti ja eivätkä omaa säännöllisiä unirutiineja. Mut tosin elävät sitten "jännää" elämää, toisin kun minä tylsimys ja pirteä ihminen.

    Toinen asia mitä jaksan huokailen on, että mieheni vanhemmat eivät ymmärrä laisinkaan säännöllistä päivärytmiä, joka meidän lapsilla on. Ruokailut, päiväunet ja ulkoilut aina kutakuinkin samaan aikaan ja iltaisin yöunille samaan aikaan. Se on kuulemma tosi omituista elämää. :) Mut ainakin meillä lapset jaksavat parhaiten, kun saavat unensa ja ruokansa säännöllisesti ja ovat lähes aina myös hyväntuulisia, kun eivät ole nälkäisiä tai väsyneitä.

    VastaaPoista
  7. Juu, meillä lapsi ei onneksi juo kokista kun juon sitä salaa siltä :D Mut kyllä, 8h pitäsisi saada unta muttei kyl aina saa.

    VastaaPoista
  8. Mulla kans lähtisi päivä paremmin käyntiin omalla ajalla, mutta en vain ehdi mitenkään saamaan aikaa aamulla. Sit se on noi illat, niinkuin eilen. Ja yöt.

    VastaaPoista
  9. Ja se kellon kyttääminen yöllä on kaikista pahinta, kun valo herättää. Mutta pakko se on muka katsoa, kun näyttää ihan aamulle eli on pilkkopimeää.

    VastaaPoista
  10. Mun pitääkin panostaa rutiineihin, sen kyllä tiesinkin.

    VastaaPoista
  11. Juuri tuollaista tiukkapipoa tarvisin kotiini kyttäämään mun unta. Kaikki mitä sanoit on totta ja olen tiedostanut asian jo vuosia sitten, en vain saa itseäni tuohon moodiin kovin helposti :/

    VastaaPoista
  12. Meillä lapsella on paljon säännöllisempi rytmi mitä mulla. Mutta elämäntyylikin vaikuttaa, olen itse iloinen että oma lapsi voi nukkua päikyt milloin missäkin, syödä vaikka vähän aikaisemmin jos lähdetään kylään ja nukkumisenkin suhteen ei ole ihan tunnista kiinni. Se sopii meille, mutta tämä mun oma univaje ei sovi kyllä kenellekään.

    VastaaPoista
  13. Ai on muitakin kahvia kittaavia Pepsi max addikteja jotka on hereillä, kun pitäisi nukkua? Mun uniongelmat alkoi kesäkuussa, kun tuo iskias iski (vaivaa muuten edelleen, hieman vähemmät, mutta silti... magneettikuvauksessa ilmeni lysähtänyt alin nikama...). En oikeastaan edes tiedä liittyiskö noihin lääkkeisiin (iskias+reumalääkkeet, molemmat aloitin silloin kesäkuussa uudet), mutta uni ei vaan tule. Ei päivällä eikä yöllä. Nukun max.4-5h vrk ja se ei kyllä riitä! Unen vähyyden huomaa esim. silmäpusseista (tadaa!), mutta myös painon noususta, makean himosta ja ihon huononemisesta!
    Asiaa ei varmasti auta ne 3 MAXIkupillista kahvia jotka juon päivässä, aamulla ja iltapäivällä ja sitten se iltainen Pepsi maxin kittaaminen!!
    Kovasti olen myös ajatellut, että pitäisi vaan mennä sinne sänkyyn ja tosiaan lukea vaikka kirjaa vaikkei uni tulisikaan, koska se olisi lepoa silti, aivan eri asia kuin telkkari/tietokone!

    VastaaPoista
  14. Mulla on aika selvät iltarutiinit. Lasten nukkumaan menon jälkeen hengaan kyllä koneella, mutta yleensä viimeistään puoli kymmeneltä menen suihkuun, sitten tekemään minulle ja miehelleni iltapaa. Iltapalan syömme yhdessä, sitten vielä kymppiuutiset ja hammaspesun kautta nukkumaan :D. Kuulostaa vähän 'hassulta' omaankin korvaan, mutta näin meillä mennään lähes joka ilta ja kyllä uni tulee hyvin ja jos lapset ei herätä, niin nukun kuin tukki aamuun asti.

    VastaaPoista
  15. Samat ongelmat. Mulla ei vaan rutiinitkaan tunnu auttavan, mutta mä olenkin kai jo ihan kunnolla uniongelmainen (koska mun uniongelmat toistuvat vähän väliä). Viimeisin tilanne on se, että jos menenkin ajoissa sänkyyn, saatan kirjan avulla nukahtaa puolessa tunnissa, mutta herään vartin tai puolen tunnin jälkeen ja valvon tunteja. Aamuyöstä heräilen jatkuvasti (joskus myös lapsen takia) ja saatan silloinkin valvoa ja joutua ottamaan kirjan käteen. Joskus kun uniongelmaa ei ole, en edes saa luettua paria sivua kirjasta kun jo nukahdan - nyt on saattanut mennä kokonainen kirja yössä. Vä-syt-tää! Mäkin saatan välillä nukahtaa vaikka istuvilteni sohvalle päivällä, vaikka yleensä en päikkäreitä uskallakaan nukkua.

    Ja joo, pitäisi taas jo olla sängyssä, mutta suoraan sanottuna alkaa ottaa kupoliin se tuntikausien sängyssä makaaminenkin. Empatiaa kuitenkin täältä, uniongelmat on pyllystä!

    VastaaPoista
  16. Moni ei tykkää, että neuvoo lääkkeitä tai sen suuntaista asioihin, jotka hoitusivat "ryhdistymällä", mutta aina se rutiinien alku ja niihin totuttelukaan ei ole helppoa. Melatoniini voi olla apu, ajattelin varsinkin tuota kellon katsomiseen heräilyä, josko siihen auttaisi? On sulla monta heräämistä, jos jo puoliltaöin alkaa ja uni jää tosi katkonaiseksi ja lepo huonoksi.

    Itselläni ongelma (ollut aina) on nukahtaminen ja melatoniini auttaa aika paljon ja yöllä en heräile montaa kertaa (yhden tai joskus kaksi), tosin isoin ongelma on nimenomaan nukahtaminen. Melatoniinia voisi ehkä kokeilla, kun sitä saa ostaa apteekista ilman reseptiä pienen satsin ja saa siihen reseptinkin, jos vaikuttaa, että tarvitsisi jatkuvaan käyttöön pimeään vuodenaikaan, mutta semmoisesta kannattaisi tietysti puhua sitten jo jonkun lääkärin kanssa.

    VastaaPoista
  17. Mä en nyt muuta sano, kuin että upeita kuvia!

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images