Asfalttiprinssi

On aika suppeakatseista sanoa, ettei kaupunkiympäristö tarjoa lapselle yhtä hienoja elämyksiä kuin maaseutu. Asfaltti on osa kaupunkiluontoa...

On aika suppeakatseista sanoa, ettei kaupunkiympäristö tarjoa lapselle yhtä hienoja elämyksiä kuin maaseutu. Asfaltti on osa kaupunkiluontoa, puiden ja puistojen lisäksi. Löytyy portaita, katuliiduilla on hauska piirtää suoraan maahan ja sen kaikista harmaimman rakennustyömaankin takaa löytyy värikäs keidas hiekkalaatikkoineen ja riippukeinuineen. Kalasatamassa voi ihailla laillisia graffiteja ja skeittarit tuntuvat lyhentyvän vuosi vuodelta. Asfaltin lisäksi olemme löytäneet tänä kesänä mahtavan hiekkarannan ja käyneet ulkokirpputoreilla. Uutisissakin sanottiin juuri, että Helsingin asukaslähtöinen kaupunkikulttuuri elää voimakasta nousukautta, joten tapahtumia riittää niin kauan kuin innostustakin.

Emme silti ota paineita - kaikkeen ei tarvitse osallistua. Monesti kierrämme vain omaa pihaa ja kuovimme maata. Tai sairastamme, kuten tänään.

15 kommenttia

  1. En ole koskaan kuullut, että kukaan olisi sanonut maaseudun tuovan lapselle enemmän elämyksiä. Kapungissahan riittää vaikka mitä tekemistä, maaseudulla se saattaa olla melko yksitoikkoista. Me asumme maalla, mutta käymme kaupungissa usein, koska sieltä löytyy niin eri tekemiset.

    Kasvattaa lapsensa parhaimmalla tavalla, paikasta riippumatta :)

    VastaaPoista
  2. Mä oon maalta kotoisin olevana kuullut monestikin kuinka ylivoimaisen hieno paikka maaseutu on kaupunkiin nähden ja kuinka kaupunkilaislapset kärsivät betonilähiöittensä pihoissa eikä koskaan ole nähneet edes lehmää. Se on ennakkoluulo, mitä varsinkin vanhemmat maalla asuvat viljelevät edelleenkin.

    Ja tällä ei siis ollut kasvatuksen kanssa mitään tekemistä :)

    VastaaPoista
  3. Itse on maalta kotoisin, siis ihan maatilalta, ja äitini lempimantra oli (ja on edelleen) että voi niitä lapsiparkoja kun joutuvat siellä isoissa kaupungeissa kerrostalossa asumaan, eihän siellä ole mitään tekemistä. Olin jo lapsena tosi kateellinen kaupunkilaislapsille, joilla oli pihalla aina leikkikavereita ja kaupat ja kioskit lähellä.

    VastaaPoista
  4. Tämä kolahti!
    Nimim. ilmeisen ahdasmielinen pikkukaupungin vehreän omakotitaloalueen asukas joka ei ikinä voisi muuttaa isoon kaupunkiin koska ne on niin karuja ja tylyjä paikkoja

    VastaaPoista
  5. Kyllä maaseutua kehutaan, mutta ei kaupunkiympäristö ole sen huonompi tai parempi. Itse kaipaan kaupunkiin, enkä saa täällä maalla paljoakaan tehtyä. Lapset tosin tykkää, kun on lääniä juosta eestaas isolla pihalla. Mä mieluummin istuisin vaikka parvekkeella kaffekupin kanssa. (tarvinneeko kertoa, että olen aina asunut keskellä kaupunkia ennen tänne muuttoa?)

    VastaaPoista
  6. No ei se asfaltti varsinaisesti kaupunkiLUONTOa ole, vaikkakin kaupunkiympäristöä. Ja kyllä nuo kuvat esteetikon silmää särkee. Mutta kuka viihtyy missäkin, se toki sallitaan.

    VastaaPoista
  7. sanasta sanaan juuri näin. mäkin oon maalaistalosta.

    VastaaPoista
  8. No jokainen tietenkin miten tykkää, kaupunki ei kyllä Suomessa ole mikään asfalttiviidakko oikeastaan missään. Kaikkialta löytyy vihreää ja vehreää, meiltäkin kun katsoo ikkunasta ulos.

    VastaaPoista
  9. Mä kaipaan oikeastaan nyt ydinkeskustaan, mutta pakko myöntää et täällä on paremmat maastot täällä syrjemmässä olla.

    VastaaPoista
  10. Esteettisiä silmiäkin on erilaisia, minulle esimerkiksi tuo Suvilahti on yksi Helsingin kauneimmista paikoista.

    VastaaPoista
  11. Mekin käytiin just viis päivää kuuntelemassa kuinka maalla on niin mukavaa ja pojalla lääniä telmiä pihalla (joka siis apaut yhtä iso kuin meidän vehreä sisäpiha, erotuksena ihan vieressä joki johon voi hukkua) ja kun ei kerrostalossa pääse rappusiakaan kiipeämään, viimeisimpään mies sitten että meidän kerrostalosta niitä löytyy kyllä viiden kerroksellisen verran ;D

    VastaaPoista
  12. Mä voin ihan kokemuksesta sanoa, että maalla ei ole yhtään sen enempää lääniä missä telmiä mitä kaupungissakaan. Ainakin meidän piha on aika hemmetin iso verrattuna vaikka mun lapsuudenkodin maalaistalon pihaan. Mulla on välillä sellanen fiilis, että osa "maalla on lapselle paremmat oltavat" ihmisistä ei ymmärrä sitä, että kaupungissakin kasvaa tasapainoisia ja terveitä lapsia, joilla on kavereita (omalla pihalla! samassa talossa jopa!), luontoa ja turvallisuutta ympärillään.

    VastaaPoista
  13. nää on kai lähinnä näitä yks tykkää äidist, toinen tyttärest -asioita. riippuu äidistä ja tyttärestä :D olen kuullut itse yhden tuttavan suusta tuon "maalla on lapsille järkevämpää tekemistä" -lausahduksen.

    itehän olen supermaalta eli maatilalta syrjäkyliltä mutta asunut puolet elämästäni kaupungissa (josta puolet ytimessä ja puolet lähiössä). sekä maalla että kaupungissa voi olla tylsää tai kivaa, riippuu paikasta ja kekseliäisyydestä. mä osaan olla tylsä äiti ihan missä vaan :D mun koulukas valittaa nykyään, että täällä kotilähiössä on tylsää (ja on siinä aika usein oikeassa...), haikailee ydinkeskustaan, jossa kaikki on lähempänä kuin puolen tunnin automatkan ja hirveen lähtötsombailun päässä, tai sitten maalle, jossa voi vaan kävellä pihalle tutkimaan luontoa, kasvihuoneelle, kalalle, traktorilla mettään jne. mökillä ja toisessa mummolassa viihtyy, toinen (pikkukaupunki) mummola on kuulemma tylsä, kun on vaan iso piha eikä muuta. serkkula puolimaalla on kiva, kun on pihalla uima-altaat ja trampat.

    mulle on hlökoht helpompaa lasten ulkoiluttaminen maalla, senkun potkaisee ovesta pihalle ja kävelee kahvikuppi kourassa perästä. täällä kerrostaloalueella pitää lähteä erikseen eli känny ja avaimet mukaan olkalaukkuun ja dogprooffaus (eli makkarin, vessan ovien sulku ja muu kämpän koiraturvallisuuden tsekkaus) tehtävä vaikka lähtis ihan tohon kertsin pihalle vaan. ja sit tää junnais näitä samoja puistoja ja huudeja ihan kyllästymiseen asti. että lähtiskö vihreeseen vai siniseen puistoon vai jumboon, jihuu. tänään aateltiin lähtee villisti ikeaan, vittu!

    VastaaPoista
  14. niijja tähän vielä täsmennyksenä, etten kyl mikään eloisa ollut kalliossa asuessakaan. alkoi tympäistä sahaaminen sanomatalon kahvilan ja ruoholahden välillä kusenhajuisella metrolla. mä vaan oon niin mielikuvitukseton.

    VastaaPoista
  15. Joo, pappanikin on asunut samassa maalaiskylässä 75 vuotta, tai no asuivat kai Forssa-cityssä vähän aikaa välissä, joten sen näkökulmat nyt on mitä on. Aina saa kuunnella kuinka maalla on niin mukavaa ja paskassa kasvanut pottukin parempaa, ja ette te siellä kaupungissa kaupasta saa näin hyvää kuin täällä omasta maasta ja täällä 60-neliöinen kaksio maksaa 50 000 € jadajadajada... No, ei kuitenkaan kiinnosta :D Ja tosiaan sen lisäksi että meidän pihassa (plus että voidaan käydä myös naapureiden pihoissa ja leikkipuistoissa lähellä) on saman verran lääniä kun niillä niin ei oo sitä jokea johon hukkua kuten siellä ;) Että se siitä maalla voi juoksennella vapaasti... Mutta hyvähän se on muille kertoa ja neuvoa kuin ei oo itsellä kuin yhden sortin kokemusta. Itse olen asunut kaupungissa ja ihan keskellä metsää maalla ja koen itseni ihan päteväksi päättämään missä haluan asua ja elää ja lapseni kasvattaa, mutta pappaani ei saa ymmärtämään ja hän varmaan suree sitä päivittäin kun me joudutaan täällä olemaan. Argh.

    Ja repeilinpä jokunen viikko sitten kun joku linkkasi facebookiin vauva.fi-keskustelun, jossa joku kyseli antaako muut lastensa leikkiä kerrostalossa asuvien lasten kanssa :O

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images