Talvilomalaisen Koli

 mainos: Koli / Visit Karelia Talvi on ollut koko Suomessa ihanan luminen, mutta tällä hetkellä tätä juttua työhuoneeni ikkunasta näkyy vai...

 mainos: Koli / Visit Karelia



Talvi on ollut koko Suomessa ihanan luminen, mutta tällä hetkellä tätä juttua työhuoneeni ikkunasta näkyy vain sulavaa lunta ja jäistä asfalttia. Muutaman viikon takaisia Kolin reissun kuvia katsellessa tulee vähän kaihoisa olo: Jossain päin Suomea lunta vielä riittää ja tykkylumipuut seisovat edelleen lumimäärästä tönkköinä ja talviseikkailuun kutsuvina. Jos hyvin käy, voisimme vielä tämän kevään aikana ehtiä uudelleen Pohjois-Karjalaan nauttimaan talviliikunnasta. Pääsiäisen jälkeinen aika siintää etäisesti haaveena, vielä silloinkin ehtisi viimeisille kevätladuille!

Olen käynyt Kolilla aiemmin vain kesällä, jolloin vietimme kaverini kanssa aikaa oikeastaan vain kansallispuiston alueella ja yövyimme teltassa. Tämän talven Kolin reissu yhdessä 9-vuotiaani kanssa oli hyvin erilainen: Henkilöauton sijaan matkustimme Helsingistä Joensuuhun  puolityhjällä junalla ja jatkoimme Joensuusta matkaa Kolin kylään päivittäin tilattavissa olevalla "kimppataksilla", tosin kimppataksin ainoina matkustajina. Majoituimme Kolilla tällä kertaa teltan sijaan kotoisassa muutaman majoitushuoneen Majatalossa nimeltä Kolin Keidas, missä saimme sekä saunoa upeassa vanhassa puusaunassa että syödä hyvin lähiruoka/luomupainotteisesti. 

Matkustimme aikana, jolloin matkustusrajoituksia ei pandemiatilanteesta huolimatta ollut. Silti hiljaisuuden ja pysähtyneisyyden aisti koko matkan ajan. Junassa oli poikkeuksellisen vähän matkustajia, Kolin kylän ja Joensuun väliä ajavaa Kolin taksipalvelun kimppakyytiä käytti vain meidän kahden kööri, majatalossa oli vain muutama huone varattuna, nekin useamman yön matkailijoille ja etätyöläisille. Kaikki palvelut mitä tarvitsimme olivat käytössä, mutta missään ei ollut upeista ilmoista huolimatta ruuhkaa. 

Ainoa ruuhka, mitä matkan aikana kohtasimme oli tekemisruuhka, mikä johtui matkamme luonteesta. Somesisällön tekijänä minulla oli 2.5 päivää aikaa ottaa selvää mitä Kolilla kannattaa lapsen kanssa tehdä ja miten se onnistuu koronaturvallisesti. Parhaimman käsityksen reissustamme saat tutustumalla @elsa.heiko Instagram-tilini Koli-kohokohtaan, jossa näyttökertoja onkin tullut jo yli 350 000 kappaletta! Talvinen Koli kiinnostaa, eikä syyttä!

Tässä postauksessa jaan muutamia käytännön vinkkejä Kolilla matkaaville lapsiperheille, mutta laajemman käsityksen Kolilla seikkailusta saatte ehdottomasi Instakohokohdan kautta, kannattaa siis tsekata se myös!

Lapsen eka laskettelukerta IKINÄ, Testissä Kolin hiihtokeskus

Meidän perhe on asunut koko lapsen elämän ajan Etelä-Suomessa, jossa lunta ei ole näkynyt viime vuosina nimeksikään, joten talvilajien kokeilu on jäänyt luistelun tasolle. Kaamos alkoi kuitenkin nyt lumien tullessa puhumaan, että häntä kiinnostaisi laskettelu ja nyt Kolin reissun aikana varasimme yhden kokonaisen päivän laskettelun opettelemiseen Kolin hiihtokeskuksessa. Ja koska tunnen lapseni luonteen, koin parhaimmaksi etten itse edes yritä opettaa hänelle alkeita, vaan laskettelu aloitettiin Kolin hiihtokeskuksen hiihtokoulusta 100 minuutin yksityistunnilla.

Meillä kävi hurjan hyvä tuuri ja saimme hiihdonopettajaksi jo 90-luvulta laskettelua opettaneen Reetan, joka sopi mukavuudenhaluiselle ja vähän arallekin lapselle tosi hyvin opettajaksi. Reetta ja Kaamos aloittivat hyvin rauhallisesti lyhyen ja loivan mattohissillisen rinteen valloittamisen ja itse sain laskea sen ajan Kolin muita rinteitä itsekseni. 100 minuuttia oli todella hyvä aika opetukseen ja sen jälkeen perustaidot olivatkin niin hyvin hallussa, että mieli alkoi tekemään vähän isompaan rinteeseen. Kävimme välillä syömässä ja kaakaolla ja jatkoimme vielä hetken opettelurinteessä. Tämän jälkeen halu isompaan rinteeseen oli niin suuri, että päätin jatkaa hiihtokoulua vielä 45 minuuttia, jona aikana Reetta opetti Kaamokselle myös ankkurihissin käytön ja vähän jyrkemmässä rinteessä laskua. 

Kolin isommat rinteet ovat osittain melko jyrkät ja voin kokemuksesta sanoa, että minkä Kolilla oppii, sen muualla taitaa. Tämä on tullut selväksi, sillä Kolilla laskettelun jälkeen olemme käyneet jo kaksi muuta kertaa laskettelemassa lähempänä kotia. Nyt laskettelu sujuu jo tosi kivasti ja lapsi on alkanut puhumaan, että olisi kiva päästä laskemaan myös Kolille uudelleen. Yritetään, ihan viimeistään ensi talvena! Reissumuistojen lisäksi saimme siis myös uuden yhteisen harrastuksen Kolilta!

Tuhat kiitosta siis Kolin hiihtokeskuksen suuntaan! 

Koli, helposti saavutettava klassikkokohde

Kun puhutaan Kolista, puhutaan sekä Kolin kylästä, Kolin kansallispuistosta että vaarasta nimeltä Koli, jossa on kolme huippua: Ukko Koli, Akka Koli ja Paha-Koli. Useimmiten Kolista näkyvät upeat somekuvat on otettu Ukko Kolin huipulta ja kuvista näkyy komeat maisemat aina alas Pielisen järveen saakka. Kuvista voi tulla fiilis, että Ukko-Kolin huippu on vaikeasti saavutettavissa oleva paikka, mutta todellisuudessa sinne pääsee hyvin pienillä ponnisteluilla. Talvisin reitti ei kuitenkaan ole esteetön. 

Ukko-Kolin huipun läheisyydessä on parkkipaikkoja, joihin voi ajaa autolla. Parkkipaikalta lähtee reilun kokoinen näköalahissi, jolla pääsee ihan Kolin luontokeskuksen ja Break Sokos Hotelin eteen. Täsmälleen samaan paikkaan pääsee myös hiihtokeskuksen tuolihissillä, jonne myydään myös yksittäisiä nousuja retkeilijöille. Sokos Hotelin ja luontokeskuksen kulmilta matkaa parhaimmille Ukko-Kolin näköalapaikoille on n. 400 metriä kevyesti nousevaa polkua pitkin. Matkan taittaa kävellen helposti, mutta etenkin vanhemmille matkailijoille suosittelen vuokraamaan luontokeskuksen Retkituvasta liukuesteet kenkiin. 

Jos aikaa on enemmän kuin tunti, kannattaa Kolin huiput kiertää kaikki ja silloin lumikengät ovat varmasti paikallaan. Alhaalla Kolin kylässä niitä vuokraa Koli Active (lumikenkäile hiihtokeskukselle ja nouse hissillä ylös jatkaaksesi reissua) ja ylempänä Kolin Retkitupa luontokeskuksen yhteydessä. 


Syö Kolilla

Jaksamisen kannalta ruokailut ovat olennainen osa mitä tahansa matkaa. Meillä ne sujuivat hyvin niin, että hankin hyvin säilyvää evästä kuten karjalanpiirakoita ja smoothieta evääksi Kolin kylän Salesta ja suunnittelin lämpimät ruokailut etukäteen aktiviteettien sijainnin mukaan. Tutuksi tulivat Kolin Ryynäsen pizzat (heiltä onnistuu hyvin take away ja myös majoitukseen ruuan kuljetus), Break Sokos Hotel Kolin Grill it!:n safkat sekä majoituspaikastamme Kolin Keitaasta ennakkoon tilatut iltaruuat. Näiden lisäksi söimme hiihtokeskuksen rinneravintolassa laskupäivänä. 



Meidän kolme yötä Kolilla vierähtivät vähän liiankin nopeasti ja aivan liikaa jäi kokematta ja näkemättä. Mutta onneksi Kolille pääsee varmasti vielä jossain vaiheessa takaisin, ja silloin on ehdottomasti testattava myös Break Sokos Hotelin kylpylän puoli, lumikenkäily Pohjois-Karjalan maisemissa sekä Satamaravintolan herkut. Noin niinkuin aluksi. 

HUOM: Matkustathan pandemian aikana aina ajankohtaiset matkustussuositukset mielessäsi, muistaen turvavälit, maskit sekä hygienian. 

Ajankohtaiset suositukset löydät THL:n sivuilta.


1 kommenttia

  1. Anonyymi7. maaliskuuta 2021 klo 11.27

    Kaikki kolme huippua on helposti saavutettavissa siitä hotellilta lähtien. Talvella luontokeskuksesta voi vuokrata kunnon liukuesteet kenkiin kiinnitettäväksi. Ilman lumikenkiä pärjää hyvin, sillä polut pysyvät tallattuina. Itse olen usein käynyt talvellakin kaikki huiput tavallisilla kengillä, mutta liukkaus on ollut joskus haastavaa. Siksipä sieltä luontokeskuksessa vuokrataankin niitä kunnon ketjuja kenkiin.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images