Vitsillä sisään: Luulin nuorempana, että Pro bono tarkoittaa ironista heittoa kun tehdään hyväntekeväisyyttä vähän niinkuin U2-bändin Bono, eli aika hiton paljon. Vähän tyyliin "muina Bonoina tässä".

Mutta ei. Latinankielestä peräisin oleva käsite pro bono publico on lyhentynyt jo termin käytön alussa pro bonoksi, joka tarkoittaa vapaasti suomennettuna "yhteiseen hyvään" ja termiä on käytetty erityisesti juristien vähäosaisien hyväksi tehdystä vapaaehtoistyöstä termin syntyseuduilla.

Sittemmin termi on laajentunut kattamaan monenlaisia hyväntekeväisyysprojekteja, jossa jonkun tietyn alan ammattilaiset käyttävät ammattitaitoaan hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyyteen ei liity oman edun tavoitteleminen, eikä se ole liiketoimintaa vaan tähtää yhteiseen hyvään, kuten esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen tai heikommassa asemassa olevien ihmisten auttamiseen.  Hyväntekeväisyys ei tähtää yrityksen liikevoiton kasvattamiseen, vaikka yritys itsessään antaisikin osan voitostaan hyväntekeväisyyteen. Hyväntekeväisyyttä ei myöskään ole esimerkiksi pienyrittäjien tuotteiden ostaminen, vaikka yritysten tukeminen erityisesti tänä keväänä on hyvin tärkeä tapa varmistaa lempipalveluidemme säilyminen.

Pro bono työ on kuitenkin uinut mainosmaailmaan, missä me kaupalliset bloggaajat, vaikuttajat, instaajat ja muut myös työskentelemme. Hyviä esimerkkejä pro bono työstä on mainostoimistojen kohdentamat työtunnit hyväntekeväisyysjärjestöjen markkinointi/viestintätyöhön. Mainostoimistoiden pro bono projektit palvelevat hyväntekeväisyysjärjestöjen lisäksi myös mainostoimistoa itseään, sillä projekteissa joissa ei laskua lähetetä, saa usein olla tavanomaista luovempi ja parhaassa tapauksessa tuloksena on kampanja, joka herättää myös maksavien asiakkaiden huomion. Oma hyöty ei kuitenkaan ole pro bono työn ydin, ydin on HYVÄNTEKEVÄISYYS.

Ja tässä on syy, miksi olen ihan avoimesti ihmetellyt Instassa ja blogeissa leviävää pro bono yhteistöiden leviämistä kevään aikana. Ainakin omaan sometyöhöni on aina kuulunut hyvien vinkkien jakaminen ja "ansaittu media" eli tiedotteiden/näytteiden kautta saatujen uusien tuotteiden/aiheiden esittely ilman laskuttamista. Tottakai haluan suositella lemppari sisustuskauppaani tai ravintolaani, jos siellä käyn, etenkin jos takana on pieni yritys. Someyhteistöiden merkkaaminen on kuitenkin tehty harvinaisen selkeäksi ja jos lempikauppani antaa minulle tuotteen merkkaan sen nostossa saaduksi. Jos taas yritys pyytää minulta juttua/nostoa tai tarjoan sitä itse sovitusti, merkkaan sen kaupalliseksi yhteistyöksi saadessani siitä jonkin korvauksen, olkoonkin se tuhansia euroja rahaa tai nätti paita. Kaupallista toimijaa nostaessani ei kuitenkaan ole käynyt mielessäkään käyttää sanaa pro bono, joka viittaisi minun tekevän hyväntekeväisyyttä, mitä voittoa tavoittelevan yrityksen boostaaminen ei yleensä koskaan ole. Yrittäjän tukemista se tottakai on ja sehän on jo lähtökohtaisesti tosi hieno juttu.

Ja vaikka oikeastaan yksikään viime kuukausina näkemäni "pro bono yhteistyö" ei oikeastaan ole ollut hyväntekeväisyyttä ja pahimmillaan termillä on nostettu monen miljoonan liikevaihdolla porskuttavaa vaatefirmaa, se ei tarkoita etteikö vaikuttajat voisi tehdä pro bono yhteistyötä. Tai etteikö nämä jo tehdyt yhteistyöt olisi olleet yrityksille mieleisiä ja tärkeitä. Koronasta kärsivät tällä hetkellä kuitenkin eniten kaikkein köyhimmät ja erityisesti kehitysmaiden tytöt, joita voi tukea esimerkiksi Planin, World Visionin ja Unicefin kautta. Suomessa markkinointiapua ja/tai somesisältöjeesiä tarvitsevat varmasti Hope, Pelastakaa lapset ja luulenpa, että myös Suomen veripalvelu ottaa ilolla vastaan muistutuksia verenluovuttamisen tärkeydestä. Myös luontopuolelta löytyy paljon toimijoita, joille näkyvyys ja lahjoitukset ovat nyt todella tärkeitä ja jotka ottavat ilolla vapaaehtoistyötä vastaan myös sometyöntekijöiltä.

Eikä yrittäjien "tukemista" todellakaan tarvitse lopettaa. Jos kuitenkin pro bono yhteistyö ja tavaraan vaihdettu kaupallinen yhteistyö eivät oikeasti eroa mitenkään toisistaan, suosittelen somevaikuttajaa kyseenalaistamaan onko keissi alunperinkään pro bono puplico, yhteiseen hyvään tehty hyväntekeväisyyskamppis. Ja miettimään miksi pro bono sanaa ylipäätään käytetään.

Somero ei paikkakuntana sano monellekaan matkailijalle mitään, mutta on ehdottomasti luontoretkeilijälle vähintäänkin päiväreissun arvoinen paikka, etenkin jos asut Etelä-Suomessa Helsingin, Turun tai Tampereen lähellä. Someron sijainti on nimittäin näiden kolmen kaupungin leikkauspisteessä, n. 85-100 km päässä kaikista. Tässä postauksessa esittelen kolme retkikohdetta Somerolta: Iso-Valkeen, Häntälän notkot sekä Metsäkoivulan luontopolkuineen.

Iso-Valkee

Meille läheisin on entisen Somerniemen kunnan puolella sijaitseva Iso-Valkeen järvi ja sitä kiertävä luontopolku. Iso-Valkee sijaitsee n. 25 km Someron keskustasta ja on todella kirkasvetinen järvi. Järveä kiertää arviolta viitisen kilometria pitkä, osin melko haastavakin luontopolku luonto-opastauluineen, ja polun varrelta löytyy kaksi laavua polttopuineen sekä ainakin kaksi muuta nuotiopaikkaa. Haastavaksi polun tekee sen läheinen sijainti rantaviivan kanssa, polku on osin hyvin rantaan päin viettävä ja siksi toinen jalka on usein toista jalkaa alempana ja hieman vinossa. Tämä voi vaikeuttaa etenemistä esimerkiksi lapsilla ja niillä, joiden jaloissa ei ole paljon voimaa. "Peruskuntoiselle" reitti sopii kuitenkin hyvin.

Iso-Valkeeta ympäröivä metsä on kangasmetsää, josta kesäisin ja syksyisin saa poimia marjoja ja sieniä. Järvessä voi myös uida, vaikka mitään virallista uimapaikkaa tai pukukoppeja sieltä ei löydäkään. Järven ympärillä käy usein viikonloppuisin kuhina, kun retkeilijät kiertävät luontopolkua ja usein kesäisin paikalla on myös sukeltajia, joita kirkasvetinen järvi kiinnostaa. Viime kerralla huomasin myös riippumattoretkeilijöiden löytäneen alueen.


Iso-Valkee järven rannasta löytyy myös Someron kaupungin omistama saunatupa, jota voi vuokrata. Puolipaikallisena tiedän saunatuvan varauksien olevan kuitenkin kesäisin yleensä täynnä, mutta olen kuullut hyvää Somerniemen ja Someron välissä sijaitsevasta Hovimäen leirintäalueesta, josta saunavuoroja retkipäivän illaksi kannattaa kysellä. Siellä voi tottakai myös yöpyä, mikäli haluaa nukkua muualla kuin laavulla tai teltassa.

Sasta x Scandinavian Outdoor Aava+ vaatemalliston kuvat on muuten otettu Iso-Valkeen luontopolulla ja järvellä.

Häntälän notkot

Metsäkoivula

Perinteistä metsämaisemaa etsivälle n. vartin ajomatkan päästä Someron keskustasta sijaitsee Metsäkoivulan luontopolku. Se on metsää, jossa maisema vaihtuu lampimaisemasta jyrkänteisiin. Muistini mukaan Metsäkoivulan polku oli merkitty paikan päällä n. 4km pituiseksi, mutta fiilispohjalta se tuntui kyllä ainakin viimeksi pidemmältä. Metsäkoivulan polulta voi poiketa lyhyemmälle Hirvenpolulle, joka vie alemmas jyrkänteiden ja Särkjärven väliin ja palaa Metsäkoivulan polulle. Tämäkin reitti on ns. peruskuntoiselle sopiva, mutta vaatii retkeilijältä ainakin tasa-painoa ja kykenemistä nousemaan muutamia metrejä silloin tällöin.


Metsäkoivulan polulla sijaitsee peri-suomalaisesti nimetty Pontikkapuro, jonka läheisyyteen, kallioiden suojaan on rakennettu hyvin instagram-kelpoinen mökin mallinen tulentekopaikka. Tulentekopaikka on rakennettu paikallisten luontoharrastajien toimesta mm alueelta löytyneistä tuulen kaatamista puista. Harmikseni tammikuinen hämäryys kuvissa ei ihan tuo oikeutta Metsäkoivulan luonnolle, joka tähän aikaan vuodesta on tottakai paljon vehreämpi ja kutsuvampi.

Elsa

Kuvat:
Iso-Valkee ja Häntälän notkot, Maarit Vaahteranoksa
Metsäkoivula, minä itse.

Edellisessä postauksessa kerroinkin retkeilyvaateprojektista, missä olen ollut viime syksystä saakka mukana. Sastan ja Scandinavian Outdoorin Aava + retkeilyvaatteet ovat saaneet sen jälkeen paljon huomiota, joten mennään nyt suoraan D-mitoitetun retkeilyvaatemalliston yksityiskohtiin ja minun kokemuksiin vaatteista.

Tällä hetkellä Aava+ retkeilyvaatteita löytyy kokoskaalassa D38-D50. D-mitoitus tarkoittaa sitä, että kaavoituksessa on otettu huomioon leveämmät vartalotyypit, joten esimerkiksi koko D38 eroaa peruskoon 38 vaatteista mm. leveämmällä lantion ja reiden mitalla. Kaikki D-mitoitetut vaatteet eivät siis ole ns. plussakokoisia, joiksi itse miellän koot 46 alkaen. Usein D-mitoitus mielletään suunnatun vain lihaville, mutta yhtä lailla siitä voivat hyötyä esimerkiksi lihaksikkaat urheilijat. Aava+ mallisto ei siis palvele vain niitä isokokoisia naisia, jotka eivät ole ennen löytäneet kokoaan retkeilyvaatteista, vaan myös niitä, joille perusmitoitus ei sovi.

Mistä materiaaleista Sasta Aava + vaatteet on tehty?

Vaatteet on tehty kierrätetystä polyesterista sekä luomupuuvillasta, mikä on Sastan vaatteissa hyvin yleinen materiaalikombo. Housujen takaosaan on lisätty pieni kaitale elastaania sisältävää stretch-kangasta istuvuuden parantamiseksi. Materiaalit ovat siis sekä kestäviä, hengittäviä että järkevästi tuotettuja. Polyesteri on retkeilyvaatteissa hyvä ja kestävä kuitu, mutta olen iloinen ettei muovin määrää ole tarvinnut lisätä pallollemme näiden vaatteiden vuoksi, vaan pystyimme tekemään vaatteet kierrätetystä muovista tehdystä polyesterista. Myös luomupuuvilla toimii vaatteissa erinomaisesti ja on mm. alkuperältään tavanomaista puuvillaa helpompi jäljittää. Aava+ malliston vaattet on ommeltu lähialuetuotantona Latviassa.

Jotta vaatteet toimisivat luonnossa paremmin ja hylkisivät vettä ja likaa, on ne pinnotettu Nikwaxin vahakäsittelyllä. Tämä käsittely pysyy vaatteissa n kolmisen pesukertaa, jonka jälkeen vahauksen voi itse uusia. Vahauksesta voisinkin tehdä vaikka tutoriaalin sitten kun sen aika joskus tulevaisuudessa koittaa!

Minkä malliselle vartalolle Sasta Aava+ vaatteet sopivat?

Malliltaan Sasta Aava+ vaatteet ovat niin yksinkertaisia kuin mahdollista. Yksinkertaisuus ei kuitenkaan tarkoita toimimattomuutta, vaan nimenomaan monipuolistaa käyttöä. Simppeli laatikkomallinen takki toimii hyvin ympäri vuoden, sitä voi käyttää niin metsässä kuin kaupungillakin farkkujen ja lenkkareiden kanssa. Itse olen käyttänyt takkia niin kevätretkellä kuin laskettelurinteessäkin. Talvella alle puetaan kerroksittain vaatetta, kesällä pärjäät vähemmällä. Laatikkomaisuus tekee takista kivan sekä leveälanteiselle että isorintaiselle.


Housut sen sijaan olivat huomattavasti haastavampi suunnitella ja niiden puutteen takiahan alunperin otinkin Sastaan yhteyttä. Joustamattomia retkeilytarkoituksiin suunniteltuja ulkoiluhousuja ei ole ollut plussakoossa olemassakaan ja niissä yksi malli ei yksinkertaisesti edes voi palvella kaikkia vartalotyyppejä, ei edes Aava + malli. Puhuimme pitkään Sastalla nimenomaan erilaisten vartalotyyppien haasteesta housujen suunnittelussa. Housuthan usein ovat sekä väärän mittaiset että levyiset, liian pienet tai isot vyötäröstä sekä lantiosta ja se joka sopii minulle ei taatusti sovi ystävälleni.

Jotta Aava+ housuista saatiin kuitenkin mahdollisimman monen tarpeisiin sopivat, kiinnitimme heti alusta lähtien huomiota vyötäröön ja Sastan suunnittelija on tehnyt mielestäni tosi hyvää työtä ideointimme pohjalta. Housujen vyötärössä on leveät kuminauhat, jotka antavat joustoa molempiin suuntiin. Omppuvartaloisella kuminauhat antavat periksi, joten vyötäröön tulee hieman lisätilaa ja päärynällä kumpparit taas pitävät vyötärön hieman kapeampana. Kapeampivyötäröisiä varten housuissa on vyönlenkit, jolla vyötäröä voi vielä kuroa kiinni lisää tarvittaessa. Vyötärökaistaleen alapuolella housuissa on stretchkangaspala, joka antaa tarvittaessa vielä lisätilaa lantiolle. Oma ehdoton vaatimukseni housuihin oli nappikiinnitys, jotta housut pysyvät kiinni myös kyykkäillessä. Nepparit nimittäin ovat vihon viimeinen keksintö plussakokoisen housuissa :D


Housujen lahkeet ovat pitkähköt, mutta niissä ei ole minkäänlaisia tarrotuksia tai muita säätöjä, jotta ne on helppo lyhentää sopivan pituiseksi. Itse olen 168cm pitkä ja koon 48 housut ovat mulle aika reilun pituiset, mutta jäävät toiveideni mukaan nätisti vaelluskengän päälle, joten en koe itselläni olevan tarvetta lyhentämiseen. Mikäli lyhentämistarvetta olisi, olisi lahkeet helppo lyhentää kotona tai  ompelijalla. Yksi mahdollisuus on myös lähettää housut Nurmekseen Sastan omaan korjauspalveluun, jossa voi myös lyhennyttää hihoja, vaihtaa kuluneita tarrotuksia, paikata vaatetta tai vaikka kavennuttaa vyötäröä. Itse olen testannut ompelupalvelua kerran anorakkini kanssa ja voin suositella sitä hyvillä mielin.

Lisää kokoja tulevaisuudessa

Vaikka maailma on pullollaan vaatteita, on muutama juttu puuttunut ainakin pohjoismaisten isokokoisten naisten vaatekaapista. Hyvä retkeilyyn suunniteltu asu, joka ottaisi huomioon luonnossa liikkujan tarpeet. Toki ulkoiluvaatteita löytyy nykyään monessa koossa, mutta itselläni ostoslistalla ovat roikkuneet jo pitkään etenkin pluskoon retkeilyhousut. Sellaiset, joissa uskaltaa kyykkiä, tehdä tulta ja liikkua, jossa on kunnolla taskuja ja rento leikkaus. Ja jotka ovat oikeasti suunniteltu isokokoiselle naiselle.

Muistan neljän vuoden takaa, kuinka kävin sovittelemassa retkeilyhousuja kaupassa ja yhdetkään housut eivät istuneet. Myyjä kantoi sovituskoppiin vinon pinon housuja, joista vain yhdet, noin 30 cm liian pitkät ja aivan liian leveät miesten housut mahtuivat vyötäröstä kiinni. Sanomattakin on selvää, etten ostanut täysin vartalolleni istumattomia housuja itselleni vain siksi, että nappi meni kiinni. Harmitus oli sen verran kova, että purskahdin kaupan ulkopuolella itkuun, tuntui että koko retkeilyharrastus ei kuulunut minulle, koska jouduin jatkuvasti tekemään kompromisseja vaatteiden suhteen.


Viime syksynä otin asiakseni kartoittaa josko tilanne retkeilyvaatteiden osalta olisi vuosien aikana muuttunut. Ja kun ei ollut, päätin meilata suoraan sinne, mistä retkeilyvaatteeni ostaisin. Siis 50 vuotta retkeilyvaatteita tehneelle Sastalle Nurmekseen. Valitsin Sastan kohteekseni ihan siksi, että olin nuorempana käyttänyt heidän vaatteita ja suomalainen Latviassa vaatteita ommelluttava Sasta tuntui yritykseltä, johon oikeasti voisin saada yhteyden.

Ja näin kävi. Pitkään ja polveilevaan meiliini reagoitiin heti ja Kirsi Sastalta soitti minulle samalta istumalta kiinnostuksestaan tuottaa Sastalle D-mitoitettu naisten retkeilymallisto, jonka suunnittelussa voisin olla mukana. Sen jälkeen olen saanut hyppiä riemusta useampaan kertaan. Ensin pelkän vihreän valon näyttäminen tuntui lottovoitolta ja suunnittelupalaveri mallimestarin ja vaatesuunnittelijan kanssa se vasta mukavaa olikin, kun sai heitellä omia toiveitaan ilmaan kursailematta toiveissa ollenkaan. Paras puhelu kuitenkin oli se, kun tammikuussa Kirsi soitti ja kertoi Aava-nimisen takin ja housujen löytyvän suomalaisen retkeilykaupan pioneerin, Scandinavian Outdoorin 50-vuotis juhlamallistosta jo muutaman kuukauden päästä. Itse kun olin ajatellut, että valmiit tuotteet olisi mahdollista saada päälle ihan aikaisintaan 2021, mikä olisi ollut se tavanomainen aikajänne uuden tuotteen lanseerauksessa.

Mutta tosiaan, koska Scandinavian Outdoor sattui juhlimaan 50-vuotistaivaltaan juuri oikeaan aikaan ja Sastalla oli tarjota heille heti valmiiksi ideoitu täysin uutta kohderyhmää palveleva retkeilypuku, tapahtui kaikki huomattavasti nopeampaa, mitä olin uskaltanut edes toivoa. Ja jo maaliskuussa minulla oli käytössäni testiasun yläosa, jonka avulla pystyin testaamaan esimerkiksi kankaan toimivuutta sekä pakkasessa ja lumessa että lämpimämmissäkin olosuhteissa. Huomattavasti haastavammaksi vaatekappaleeksi jo alunperinkin ajattelemani housut saapuivat minulle ensin aivan liian isona ja lopulta sain omat, tämän postauksen kuvissakin näkyvät housut vain vuorokautta ennen mallistokuvien ottoa. Mutta hei, ne tulivat ja ovat ainakin omalle kropalleni todella toimivat!


Jotta postauksesta ei tulisi aivan liian pitkä ja polveileva, päätän raporttini tältä erää tähän ja toivon teidän tottakai käyvän tutustumassa Sastan Aava W+ malliston takkiin ja housuihin Scandinavian Outdoorin sivuilla. Jossa ne muuten ovat nyt aika hyvässä Klubitarjouksessakin! Omaa kokoa etsiessä kannattaa myös huomata, että kokotaulukosta löytyy vaatteiden mitat, sillä halusin verkkokauppaostoksen teosta mahdollisimman helppoa. Vinkiksi annan vielä, että housujen vyötärö antaa jonkin verran periksi kuminauhan seka takakappaleen yläosan stretch-osan vuoksi, joten sen mitan ei välttämättä tarvitse olla ihan yksi yhteen oman vyötärönmittasi kanssa sopiakseen. Itselläni käytössä on koon 50 takki ja koon 48 housut.

Palaan kuitenkin pian uuden postauksen kanssa, jolloin esittelen tarkemmin vaatteiden yksityiskohtia, materiaalia ja kerron myös tuotannosta enemmän!

Elsa

Kuvat: Maarit Vaahteranoksa