Tietoa mainostajalle ›

Lähiölooks 00940

raitapaita: H&M +, ruutupaita: Junarose (saatu), farkkushortsit: Lindex, kengät: Vans, ...

raitapaita: H&M +, ruutupaita: Junarose (saatu), farkkushortsit: Lindex, kengät: Vans, korvikset: Uhana Design (saatu) rannekoru: Hipanema

Sain tuossa pari iltaa sitten itselleni pienen kesäkuumeen, joka jatkui vain seuraavan päivän iltaan, mutta vei voimat ja ilon melko tehokkaasti elämästä. Mutta joskus on tosi hyvä riutua pieni tovi, jotta jaksaa taas keskittyä iloisempiin asioihin. Ja riutumisestakin voi ottaa ilon irti ja tehostaa yksinäinen yyhooäiti Kontulasta-fiilistä pukeutumalla lähiöhenkisesti kainaloon asti nostettuihin farkkushortseihin ja ruutupaitaan.

Olen viime aikoina miettinyt paljon sitä, mitä pukeutuminen mulle merkitsee ja onko sillä mitään väliä mitä päällensä laittaa. En ole mikään tyylikameleontti, mutta tyylini muuttuu kyllä päivän ja fiiliksen mukaan aika paljon. Jos edellisenä päivänä olen halunnut olla kukkamekkoinen hippityttö, seuraavan päivän fiilis voi olla ihan muuta ja vaatteilla on kiva tuoda esiin omaa fiilistään. Tyyli voi myös muuttaa fiilistä ja kun oikein huonona päivänä päättää laittaa päälle jotain oikein hyvän mielen vaatetta, yleensä olokin muuttuu paremmaksi. Erityisiä huonojen päivien vaatteita mulla ei kyllä onneksi olekaan, ihan hyvä varmaan :)

En tiedä miksi vaatteet ja tyyli käsitetään jotenkin tosi pinnallisiksi ja turhiksikin jutuiksi, kun kyse on kuitenkin ihan nuoresta asti myös minän rakentamisesta, jonka sietäisi jatkuvan pitkään vanhuuteen saakka. Vai onko ihminen koskaan jotenkin valmis, että nyt olen viimein löytänyt itseni ja kiinnostuksenkohteeni ja en halua muuttua enää ikinä. Minä ainakin haluan muuttua, haluan fiilistellä uusia puolia itsessäni ja tuoda niitä esiin myös ulkonäköni kautta. Kaikilla ei varmasti ole siihen tarvetta, mutta välillä tuntuu, että Suomessa ymmärretään (onneksi!) nuorten halu erottua tyyliltään, mutta tällaisen kolminelosen pitäisi jo aikuistua ja pukeutua hillittyihin merkkivaatteisiin, jotka henkivät sitä tyylin ja minän löytymistä. En usko siihen alkuunkaan, koska me kaikki muutumme joka ikinen päivä ja haluan elää sitä muutosta myös ulkonäköni kautta pienin askelin, trendien seuraamiseen minusta sen sijaan ei kyllä ole. Ja välillä sitä kaipaa muutosta ihan vaan muutoksen vuoksi. Juuri siksi mun hiukseni on kasvanut viimeisen 1.5 vuoden aikana pitkäksi ja olen opetellut käyttämään huulipunaa myös arkena - koska musta tuntuu silloin hyvälle.

Jokainen ihminen, joka pukee päällensä aamuisin vaatteet tekee jonkinlaisia tyylivalintoja ja on myös valinta laittaa päälle ne ensimmäisenä pyykkikasasta löytyneet verkkarit ja yhdistää ne Crocseihin. Siksi on aika turhaa sanoa, että avoimesti tyylistä kiinnostuneet ihmiset olisivat pinnallisempia mitä muut, sillä tyylivalintoja tekevät kaikki. On tottakai ihmisiä joita visuaalisuus ei kiinnosta tuon taivaallista, mutta aika monet harrastavat vaikka nyt puutarhanhoitoa tai maalaamista, jotka vaativat ihan samalla tavalla silmää ja kiinnostusta visuaalisuuteen mitä pukeminen. Meidän mentaliteettiin taitaa vaan kuulua, että on jotenkin suotavampaa istutella kukkasia perennapenkkiin ja todeta niiden olevan nättejä, kuin leikitellä omalla tyylillään ja todeta, että olenpa mä nätti. Koska kauneushan lähtee sisältä, rumat ne vaatteilla koreilee ja kauneuden eteen pitää kärsiä. Ei sen kuuluisikaan olla näin helppoa, hauskaa ja piristävää! 

Eikä tyyliin välttämättä edes liity kaipuu kauneuteen, välillä on ihana olla vaan lähiömutsi takkutukassa ja tennareissa. Eilen oli näin.

3 kommenttia

  1. Toistan jälleen itseäni kun sanon, että näytät upealta ja säteilevältä näissäkin kuvissa! Iho jotenkin hehkuu, onko syynä sitten se huulipuna vai mikä, mutta hyvältä näyttää :)

    VastaaPoista
  2. Näyttääkö kontulalaiset yyhoot kaikki noin hyvältä?
    Tykkään asusta ja näytät kivalta, vaikka toistankin nyt vaan tuota edellistä kommentoijakollegaa :)

    VastaaPoista
  3. Hyvä pointti tuo, ettei tyyli ole pinnallisuutta vaan oman itsen ilmaisua! En oo koskaan osannut ajatella sitä noin, vaan just niin että ulkonäöstä kiinnostuminen on pinnallista. Kiitoksia ajatusten herättelystä :)

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images