Tietoa mainostajalle ›

Eineksillä someen, miksipä ei?

 Yhteistyössä Saarioinen ja Suomen Blogimedia Tämä nykyisyys on aika jännä, sillä tuntuu, e...


 Yhteistyössä Saarioinen ja Suomen Blogimedia

Tämä nykyisyys on aika jännä, sillä tuntuu, että kaikilla on oma ruokavalio, jota noudattaa. Muistan lapsuudesta, että juuri kenelläkään ei ollut mitään erityisruokavaliota ja kun juhliin mietittiin tarjoilua, ainoa kenelle muistettiin tehdä omat sapuskat oli laktoosia välttelevä tätini. Siis oikeasti, silloin tehtiin osalle vieraita omia ruokia, kun nyt tuntuu ihan itsestäänselvältä, että kemuihin tehdään laktoositonta ja kasvisruokaa kaikille. Nykyään hankaluutta tuottaa lähinnä ruokavalioiden laaja skaala, eikä tällainen ruuan laittoa ja leivontaa kevyesti vieroksuva oikein osaa tehdä safkaa, joka sopisi kaikille. Viimeksi Kaamoksen synttäreillä harmittelin, etten osannut ottaa huomioon kaikkia ruokavalioita yrityksestä huolimatta oikein.

Erilaisten ruokavalioiden esiinmarssin mukana sosiaalinen media on täyttynyt myös mitä kauneimmista ja hienoimmista annoksista ja tuntuu, että ihmiset tekevät vaan haastavampia ja terveellisempiä annoksia ja ruokalajeja. Vaivalla laitetut ruoka-annokset ovat tosi upeita ja vaikka niitä onkin mukava ihailla, ainakin mulla ne ovat kaukana siitä totuudesta millaista ruokaa me arkena syödään. Instafeediin ei kuitenkaan tee mieli iskeä kuvaa Saarioisten pinaattilätyistä ja valmispuolukkahillosta, koska se ei vaan näytä somessa hyvälle, vaikka maistuukin meille oikein hyvin.

Einekset taitaakin olla ainoa "ruokavalio", jota ei mielellään esitellä missään. Vaikka hei, tuskin kukaan kuvittelee, että pinaattilettujen ostaja syö pelkästään muiden äitien tekemää ruokaa? Onhan se eines silti vähän piiloteltava ja ehkä tuomittavakin juttu, kun pienellä vaivalla tekisin tuonkin itse. Eineksillä ei oikein kuulu täydelliseen ruokavaliojengiin, ainakaan somessa.




Einekset ovat kuitenkin meille se juttu, jolla mahdollistetaan moni muu juttu. Kun kaapista löytyy valmissalaattia ja valmislaatikkoa on töiden ja päiväkodin jälkeinen arkiruoka nopeasti valmis ja ruuan jälkeen voi lähteä vielä vaikkapa retkelle, uimahalliin tai leffaan. Toki voisin myös viettää aikaa keittiössä kokkaillen, mutta se ei suoraan sanottuna ole mulle kovinkaan mielekästä hommaa. Mieluummin menen vaikka metsään kävelemään. Tämä ei tarkoita, että syömme vain eineksiä enkä kokkaisi ollenkaan, vaan monesti einekset ovat pieni osa sitä joka päiväistä kokkailua.

Mua suoraan sanottuna ärsyttää, että etenkin äideille asetellaan vielä nykyäänkin kodin hengettären viittaa, ja jossa naisen arvo mitataan sillä kuinka paljon on kiinnostunut kokkaamaan, siivoamaan, sisustamaan ja höösäämään kotona. Tiedän kyllä kuinka helppoa pinaattilettujen itse tekeminen olisi ja osaan kyllä tehdä niitä, mutta mua ei aina vaan kiinnosta käyttää aikaani sellaiseen. Sama homma, etten ole kiinnostunut tuoremakkaran tekemisestä, vaan ostan raakachorizoni Saarioisilta ja se riittää. En myöskään hapata jogurtteja itse ja karjalanpiirakoita leivon kerran vuodessa silloin kun inspis iskee, kumpiakin kuluu eineksinä kuitenkin viikoittain.


Kuvituksena jutussa on pieniä paljastuksia milloin meillä eineksiä syödään. Salaattikuvan takaa löytyy tilanne, jossa olin lähdössä nopealla aikataululla työpalaveriin, Suvisalaattia ja chorizoja (Saarioisten chorizot on ihan kesälemppari!) syötiin viikonloppuna valkosipuli-munakoisojen ja vihannesten kanssa ja pari päivää sitten junassa oli mukana peruseväs, eli riisipiirakat. Kaikki hyviä ja tilanteeseen sopivia ruokia, joilla saatiin taas vähän extra-aikaa arkeen.

6 kommenttia

  1. Kotiäitinä sitä kuvittelis olevan aikaa kokkailuun, mutta voi mihin se kaikki aika valuukaan?? Jos aikoo käydä päivän aikana jossain, on melkein pakko hyödyntää välillä eineksiä. Muuten on kokoajan kiire ruokaa laittamaan :D lapsilla on luonnollisesti HETI huutava nälkä, kun sisälle päästään tai ruoasta tulee puhe, joten välillä turvaudun eineksiin. Toki välillä teen isomman määrän päivällistä, jota voidaan syödä seuraavana päivänä, mutta jännä juttu, miten se ruoka tuntuu joka kerta hupenevan loppuun!?

    Meidän einessuosikkeja on pinaattiletut, pinaattikeitto (pakaste) ja kalapuikot. Jotain näistä syödään melkeinpä viikottain. Myös pakaste kasvispihvejä tulee tehtyä erityisesti itselle ja toki peruna-sipulisekoitus menee usein esim. pikaiseen kinkkukiusaukseen.

    Töissä ollessani turvaudun kerran tai pari viikossa "äitien tekemään", jos on sen verran kiire, ettei ehdi lounaalle lähteä. Kun einesateriaa täydentää runsailla kasviksilla ja raejuustolla, on se mielestäni varsin kelpo ateria!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Musta on ihan kiva kokata, mutta yleensä se arkiruoka on nopeaa ja helppoa, jotain puolivalmista yhdistettynä itse tehtyyn ja esim noi salaatit on niin hyviä!

      Poista
  2. Makkaran tilalle voisi kyllä yrittää keksiä jotain muuta.
    Makkara on aika yök. Pilaa muuten hyvän lautasellisen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hmmm.... nää on varmaan makuasioita? Mun mielestä noi Saarioisten raakamakkarat on hyviä, mutta ei me toki niitä päivittäin syödä :)

      Poista
  3. Mä oon tietyllä tapaa einesvastarintainen, mutta välillä oikaisen ja nappaan kaupasta sen maksalaatikon. Pari vuotta sitten meillä oli vesivahinko eikä keittiö ollut täysin käytössä. Einekset oli helppoja. Tykkäsin erityisesti Kokkikartanon ruuista, paitsi maksalaatikosta, jonka vain Saarioinen saa näemmä maistumaan 😂

    Puolivalmisteita käytetään jonkin verran eli pakastevihanneksia ja perunasipulisekotusta. Yritän vältellä einesten ostamista jo hinnankin vuoksi. Siksi olen pyrkinyt tekemään pakastimeen rasiallisen jotain laatikkoa aina, kun kokkaan sitä muutenkin ruuaksi.

    Mä vahvasti uskon, että minun ja monen muun asenteet eineksiin johtuu ns. entisajan eineksistä, joihin oli ympätty vaikka mitä. Nykyään noissa tuntuu olevan aika vähän lisäaineita ja lihakin on laadukasta.

    VastaaPoista
  4. Meillä myös yhdistellään eineksiä/pakasteita ja itse tehtyä usein. Jos ajatellaan suuremmassa mittakaavassa, niin kumpi on lapselle tärkeämpää ja kumpaa muistellaan aikuisena. Sitä, että äiti oli läsnä ja yhdessä tehtiin kivoja juttuja vai sitä, että minunpa äiti teki kaiken ruoan aina itse. Haki vedenkin kaivosta, kun hanasta tuleva on "einestä"! :D

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images