Kamalan ihana päivä - Lasten mindfulness

Meillä on illalla tapa, että kun kömmimme nukkumaan, teemme joka ilta pienen listan siitä mikä päivän aikana oli kivaa. Ruoka oli hyvää ja ...

Meillä on illalla tapa, että kun kömmimme nukkumaan, teemme joka ilta pienen listan siitä mikä päivän aikana oli kivaa. Ruoka oli hyvää ja päiväkodissa kirpputorin leikkiminen oli kivaa. Usein lopetan listan siihen, että oli kivaa olla juuri sinun äiti. Että olisipa ollut kamalaa jos vatsassa olisikin ollut joku muu. Se naurattaa aina, kun mietimme mitä tekisin, jos siellä olisikin ollut vaikka joku täysin tuntematon vauva!

Sain hetki sitten Elina Kauppilalta kirjan, joka avasi silmäni. Hei, mehän ollaan harjoitettu iltaisin mindfulnessia! Elinan uusi kirja Kamalan ihana päivä - Lasten mindfulness on kuin suoraan suunnattu +4-vuotiaan lapsen vanhemmille ja iltarutiinimme kuin yksi kirjan harjoituksista.


Elina Kauppila on tunne- ja vuorovaikutuskouluttaja ja erikoistunut nimenomaan lapsiperhearkeen. Kirjan sadussa tutustutaan Meiniin, lapseen joka haluaisi syödä aamupalaksi jäätelöä. Toisaalta puurokin tuntuu kivalta, kun huomaa kuinka sen päälle laitetut marjat poksahtelevat jännästi, kun niitä litistää kielellä. Vaatteiden päälle laittaminen on tylsää ja äidin ääni kiristyy odotellessa. Meiniäkin harmittaa ja äiti keksii, että heillä on kylässä kiukkueläin. Kun yhdestä kiukkueläimestä päästään, löytyy muita kiukun aiheita, mutta niistäkin selvitään, kun äiti osaa sanoittaa Meinin tunteet oikein. Illalla sängyssä on mukava luetella päivän ihania asioita. 

Jo pelkästään satu antoi itselleni uusia toimintamalleja arkeen. Tunteiden sanoitus jää itsellä monesti siihen, että totean huomaavani kiukun, mutta en saa sitä oikein puserrettua lapsesta pois, vaan lopulta kiukustun itsekin. Eihän arki tietenkään mene kuin sadussa ja siksi kirjan lopusta löytyvät 21 yhdessä tehtävää ja helppoa mindfulness- harjoitusta yksityiskohtaisine ohjeineen tuli tarpeeseen. Olen nyt satunnaisesti tehnyt harjoituksia Kaamoksen kanssa ja erityisesti eläinharjoitukset ovat olleet lapsen mieleen. Kiukkueläinharjoitus on kyllä minulle ykkönen, mutta kun koiran ravistus-harjoituksessa kuvittelemme olevamme märkiä koiria, joiden pitää ravistaa turkki kuivaksi, huomaan myös omien päivän aikana tulleiden kehon jännitysten katoavan. Myös värien, äänien ja tuoksujen huomioiminen harjoitusten avulla on rentouttavaa ja aisteja herättelevää.  Itsekin huomaan harjoitusten aikana kerrankin keskittyväni asioihin, kuten ulkoa kantautuviin ääniin ja tuoksuihin, enkä pidä niitä itsestäänselvyyksinä. Parasta on kuitenkin se tietoinen läsnäolo, johon mindfulnessin idea tiivistyy.


Koska teen nykyään viestintähommia myös Ipanaiselle, en malta olla kertomatta Mindfulnessia lapsille kurssista, joka järjestetään 22.5. Hakaniemen myymälässä. Sen nimittäin pohjautuu tähän loistavaan kirjaan ja kurssivetäjänä toimii tottakai Elina Kauppila itse! Kurssilla on vielä paikkoja, joten kannattaa ilmottautua mukaan, jos mindfulnessin käyttö lapsiperhearjessa kiinnostaa. 

Kirjaa taas suosittelen ihan jokaiselle pienen lapsen vanhemmalle jo ihan siksi, että Suomessa aiemmin julkaistut lasten mindfulness-kirjat taitavat olla vähän isommille lapsille suunnattu. Meillä on muutama muukin lasten mindfulnessia käsittelevä teos, mutta tässä kirjassa tuodaan esiin tosi hyvin juuri leikki-ikäisten huomioiminen: satu on tarpeeksi lyhyt ja hienosti kuvitettu ja harjoitukset eivät vaadi lapselta erityistä namaste-mielialaa. Tosin meillä paras aika harjoituksille on ollut kuitenkin illalla, jolloin väsy jo hieman hiipii raajoihin ja päivän energisin aika jäänyt taakse. Silloin on muutenkin mukavaa viettää aikaa yhdessä ja huomioida lasta edes se suositeltu varttitunti ihan rauhassa. Tämän kirjan parissa se on ihanaa.

7 kommenttia

  1. Kiitos kirjan esittelystä! Menee ostoslistalle:)

    VastaaPoista
  2. Mindfulness - näitä uusia sanoja ja käsitteitä tupsahtelee esiin aika ajoin, kun puhutaan ihmisten henkisestä hyvinvoinnista ja sosiaalisesta kanssakäymisestä ihmisten välillä. Eikä siinä mitään, jos uusi sana ja käsite vie itsetuntemusta eteenpäin, niin hyvä on.

    Pohjimmiltaan kaikessa on kysymys ihmiskäsityksestä ja maailmankatsomuksesta, mutta ah, ne ovat niin tavattoman raskaita juttuja.

    Illalla kannattaa aina muistella päivän hyviä juttuja ja myös sitä, mitä kaunista näki päivän aikana. Kauneutta voi nähdä yllättävissä paikoissa, mutta sitä ei aina helposti huomaa.
    Hyvä nukahtamiskeino on ajatella päivän tapahtumat lopusta alkuun eli väärinpäin. Voi kokeilla joskus, jos ei meinaa saada unenpäästä kiinni.

    VastaaPoista
  3. Kiitos kirjavinkistä! Meillä on myös 2,5-vuotiaan kanssa tapana käydä läpi päivän kivoja tapahtumia illalla nukkumaan mennessä. Toimii siis pienemmilläkin :)

    Erityisesti kiinnostuin tuosta kiukkueläimestä, kun usein se kiukun syyn etsiminen ei yrityksistä huolimatta tuota tulosta. Toimisikohan jo meidän pienen kanssa..?

    //MiiaK

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tiedätkö, mä luulen et tää mun +4v ikäsuositus on aika subjektiivinen, sillä ei Kaamos puhunut 2.5 vuotiaana oikein mitään. Ja ainakin nuo harjoitukset ovat sellaisia, joita voit testata ja tutustuttaa ja jatkaa vaikka intensiivisemmin isompana. Kiukkueläinkin voi olla juttu, joka nimenomaan vain paranee iän mittaan. Kannattaa kokeilla, kirjathan ei vanhene vaan jos nyt ei toimi niin vuoden päästä uudelleen!

      Poista
  4. Näin päiväkotityöntekijänä mielenkiinnolla kyselen, ovatko nuo harjoitteet sellaisia, joita voisi päiväkodissakin hyödyntää?

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images