Tietoa mainostajalle ›

Vanhemmat rasismia vastaan : lähiöasumista

Terveisiä Itä-Helsingistä, täältä pahamaineisesta pääkaupungin ongelmapesäkkeestä. Rasisminvasta...


Terveisiä Itä-Helsingistä, täältä pahamaineisesta pääkaupungin ongelmapesäkkeestä. Rasisminvastaisen viikon, sekä bloggaajaporukalla ideoimamme Vanhemmat rasismia vastaan teeman vuoksi hieman asiaa siitä, miltä tuntuu asua lähiössä, jossa asuu monia eri kansalaisuuksia. Olemme asuneet nykyisessä kodissamme yli neljä vuotta ja naaapurissamme on koko ajan asunut paljon maahanmuuttajaperheitä. Lähikaupassamme palvelee maahanmuuttaja, lähikioskia pitää maahanmuuttaja, päiväkodissa on töissä monia maahanmuuttajia ja päiväkotiryhmissä on maahanmuuttajataustaisia lapsia. Tämän hetken uutisoinnin perusteella pitäisi varmaankin ihmetellä miten me ylipäätään olemme hengissä.

Tässä tulee nyt faktaaa: Maahanmuuttajat ovat ihmisiä kuten me suomalaisetkin. Meillä suomalaisilla on erilaisia tapoja ja kiinnostuksenkohteita, niin myös maahanmuuttajilla. Maahanmuuttajia tulee monista eri maista, ei vain kriisimaista. Henkilökemiat eivät ole kiinni etnisestä taustasta.

Ongelmia maahanmuuttajien kanssa samassa taloyhtiössä asumisessa: 

Monet saman kansalaisuuden omaavat ihmiset pukeutuvat samalla tavalla. Siinä missä suomalaisella on päällä Marimekon raitapaita ja farkut, pukeutuu musliminainen pitkään mekkoon ja hijabiin ja ensi alkuun ihmisiä on vaikea erottaa toisistaan. Moikkailen siis kaikkia hijabiin pukeutuneita naisia lähihoodeilla, koska en ole varma asutaanko me samassa talossa. En sanoisi tätä silti suureksi ongelmaksi, koska tervehtiminen on kohteliasta. 

Toinen ongelma on, että samaan lähiöön hakeutuu usein samasta maasta olevia ihmisiä, joita yhdistää esimerkiksi sama musiikkimaku, ruokakulttuuri, uskonto ja niin edelleen. Yhtenäiseen ryhmään on hankala tutustua, mutta tutustumista helpottaa tieto, että vaikka he puhuvat keskenään julkisesti äidinkieltään, iso osa puhuu myös suomea. Neljän vuoden kokemuksella olen huomannut, että pommi-iskujen sijaan naapurini suunnittelevat kauppalistoja ja esimerkiksi kouluun hakemista.

Kolmas ongelma, joka on se isoin näistä on rasismiin tottuminen ja sen omaksuminen osaksi identiteettiä. Jos sinulle on pienestä asti puhuttu rasistisesti, se tarttuu. On melko valaisevaa nähdä murrosikäisen somalitytön huutavan häneen rasistisesti suhtautuvalle venäläisnaiselle, että opettelisit puhumaan suomea tai menisit sinne mistä tulitkin. Sitä jää miettimään, mistä tämä tyttö on nämä sanat oppinut - väitän ettei omilta vanhemmiltaan. 

Neljäs ongelma on suomalaisten ennakkoluuloisuus. Ihan tosissaan ihmiset luulevat, että maahanmuuttajat tuovat mukanaan minareetit ja rukouskutsut kaikuvat tunnin välein. Eivät tuo. Monet maahanmuuttajista ovat kuten suomalaisetkin: tapauskovaisia. Uskonto voi olla näkyvämmin esillä esimerkiksi pukeutumisessa, mutta päivittäisissä kohtaamisissa se ei monesti näy. Hijab on kuin rippiristi, monilla käytössä mutta ei välttämättä kerro kantajastaan mitään uskonnollista, kulttuurista ennemminkin. Kun suomalaisilla on ennakkoluuloja, joita he eivät haluakaan kumota, tulee tietyistä alueista maahanmuuttajavoittoisia ja leimaantumisen pelossa osa suomalaisia muuttaa myös pois näiltä alueilta. Tämän takia koen, että sen lisäksi että lähiöasuminen on mukavaa, on meillä hyvä syy asua täällä. Leimaantumisen pelon sijaan mä voin omalla esimerkillä kumota ennakkoluuloja, fakta kuitenkin on, että meillä ei ole ollut mitään ongelmaa ulkomaalaistaustaisten ihmisten kanssa. Päin vastoin, viimeksi viime viikolla lapsi sai naapurin kongolaisperheen pojan uimahousut lainaaan, kun omat olivat jääneet isän luo. Näin arkista se yhteiselo oikeasti on. 

En kiistä, etteikö maahanmuuttoon liittyisi ongelmia. Tottakai niitä on, paljonkin. Mutta itsessään maahanmuuttajat ovat yhtä heterogeeninen ryhmä kuin äidit, koiran omistajat tai yksityisautoilijat. Kaukaa katsoessa on yhtä helppoa olla rasistinen tai solidaarinen, senpä takia toivotankin sekä ennakkoluuloiset että suvaitsevaiset ihmiset tervetulleeksi lähiöön, olemaan ja elämään. Tutustumaan niihin ihmisiin, joista monella on mielipide mutta paljon harvemmalla arkisia kokemuksia. Itä-Helsinki says welcome.

Jos et vielä uskalla tänne saaakka, liity edes facebookryhmäämme.


12 kommenttia

  1. Tää on niin yksinkertaista, mutta tuntuu olevan vaikeaa: jos voitaisiin olla tekemättä yleistyksiä ihmisryhmistä, niin päästäisiin jo pitkälle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä niin tiedän, että tällaisen kirjoituksen jälkeen mutistaan, että olen sokea maahanmuuton ongelmille. En ole. Mutta en ole sokea myöskään sille, että suurimmalla osalla "ei rasisti vaan realisti" möyhääjistä ei ole minkäänlaista kosketuspintaa maahanmuuttajiin. Sama homma monilla suvaitsevaisiksi itsensä mieltävilla, siellä nimbyily on melko tuttu ilmiö. Tervetuloa vaan lähiöön kaikki.

      Poista
  2. Jokainen, joka asuu pääkaupunkiseudulla, on väistämättä saanut jonkinlaisen kosketuksen mamuihin. Yleiset kulkuvälineet ovat täynnä mamuja, eri näköisiä ja eri värisiä mamuja. Helsingin keskustassa ei voi olla törmäämättä mamujen nuorisoryhmiin, ja aikuisten nuorten miesten mamuryhmiin. Huivipäisiä naisia pitkine hameineen näkee kaikkialla. Kosketuspinnasta ei ole puutetta.

    Mielestäni presidentti Niinistön puhe vuodenvaihteessa oli hieno. Puhe oli realistinen ja luulen, että kansan enemmistö yhtyy Niinistön ajatuksiin.

    Niinistö huomioi realistisesti Suomen rajalliset taloudelliset mahdollisuudet auttaa. Suomihan on elänyt jo pitkään velaksi eikä talous vieläkään osoita kunnolla nousun merkkejä. Tilanne on huono talousrintamalla.

    Talouden huonoon tilanteeseen vedoten Niinistö totesi, että emme voi auttaa kuin kaikkein suurimmassa hädässä olevia. Parempaa elämää, "hyvää elämää" etsiviä emme tässä tilanteessa voi auttaa.

    Ongelma on tällä hetkellä mielestäni siinä, että ns. suvakit olisivat valmiita hyväksymään kenet tahansa suomalaisten elätiksi ja sulkevat kummallisesti silmänsä siltä, että kaikkein suurimmassa hädässä olevat, kaikkein köyhimmät, kaikkein haavoittuneimmat ovat edelleen pakolaisleireillä tai omissa maissain maan sisäisinä pakolaisina jossain taivasalla tai hökkeleissä, teltoissa ilman terveydenhuoltoa ja riittävää ravintoa. Heillä ei ole rahaa eikä mahdollisuuksia lähteä etsimään "hyvää elämää".

    Mielestäni Niinistön puhe kannattaisi ottaa suurennuslasin alle - siitä on hyvä lähteä liikkeelle, jos yrittää luoda yhteisymmärrystä suomalaisten kesken mamukysymyksissä.

    Realismia mamuasioissa kannattava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvin kirjoitit Elsa! Kun elää arkea monikulttuurisessa ympäristössä, oppii monenlaista.

      Anonyymi, olet oikeassa, presidentti Niinistön puhe oli oikein vaikuttava, mutta tässä Elsa kirjoitti naapureistaan, jotka eivät taida olla näitä elintasomatkaajia vaan aikanaan Suomeen tulleita ja turvapaikan syystä saaneita, heidän lapsiaan, lapsenlapsiaan ja ihan vaan muuten tänne esim. työn tai opiskelun perässä muuttaneita, en tiedä.

      He eivät ole mitenkään syyllisiä maailman tämänhetkiseen tilanteeseen tai ihmisten vaeltamiseen sen enempää kuin mekään. Toivottavasti onnistumme kaikki yhdessä auttamaan niitä, jotka apua tarvitsevat ihan ulkonäköön tai muuhun katsomatta.

      En muuten ollut tajunnut, että suvakkien ajatellaan hyväksyvän kaiken. Olen ajatellut itse olevani sellainen suvakki, mutta en taida ollakaan, koska en hyväksy terrosismia enkä rasisimia.

      Poista
    2. Se, että näkee ihmisiä ei tarkoita, että on heidän kanssaan tekemisissä. Se, että asuu maahanmuuttajavoittoisessa lähiössä on ihan eri asia kuin se, että näkee ruskeita bussikuskeja ja maahanmuuttajia steissillä. Kaupungilla kaikki ihmiset ovat jollain tavalla anonyymejä: bisnesmiehiä, kotiäitejä, maahanmuuttajia, koululaisia. Se, että näkee ei ole sama asia kuin elää yhdessä, tuntee nimeltä, on tekemisissä ja oppii ymmärtämään, joutuu neuvomaan ja ylipäätään TUTUSTUU maahanmuuttajiin. Tutustumisessa on se mielenkiintoinen puoli, että siinä joutuu haastamaan itsensä ja omat ajatusmallinsa, ohi kävellessä ei joudu.

      Poista
  3. Ehkäpä tässä on hivenen sellaista pääkaupunkiseudulle syntyneen ja maalta tulleen ajatusmaailman välistä eroavaisuutta. Ainahan stadissa on turisteja sentään pyörinyt, mutta muutos parinkymmenen viime vuoden aikana ollut suuri. Ei nykyään oikeastaan pelkällä katselukontaktilla olla yhteydessä mamuihin, jossain yhteydessä kaikki joutuvat tekemisiin mamujen kanssa muutenkin. Pelkistät suotta vähän liikaa.

    Mutta kyllä tietysti alueellisia eroja on paljon. On jo selvästi mamupainotteisia lähiöitä Suomessakin. Eikä se ole hyvä asia. Suomessa sentään käsittääkseni poliisi vielä uskaltaa mennä/ menee normaalisti kaikkiin lähiöihin, mikä ei tilanne enää joka puolella ole esim. Ranskassa tai Ruotsissa. Tuskin suvakitkaan ihailevat tällaisia ongelma-alueita, vaikka en kyllä suvakkien ajatusmaailmaa oikeastaan tunne.

    Joitakin sellaisia perusasioita olisi hyvä pitää mielessä, aina. Esim.
    - kohtuus kaikessa.
    - liika on aina liikaa.
    - kuka maksaa?
    - mikä on valtion rahatilanne?
    - mistä olet valmis leikkaamaan? lapsilisistä? asumistuesta? eläkkeistä? muusta?
    - raha ei kasva puussa.

    www.velkakello.fi

    Realistisesti mamuasioihin suhtautuvat eivät ole rasisteja.
    Kyllä teidän, suvakkien, on etsittävä rasisteja jostain muualta.

    Realismia mamuasioissa kannattava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Varmaan ihan jokainen ihminen Suomessa on huomannut, että maahanmuuttajien määrä on parissa kymmenessä vuodessa lisääntynyt, oli maalta tai kaupungista?

      Mä en myöskään ole sitä mieltä, että olisi hyvä, että maahanmuuttajat asuvat keskenään lähiöissään ja se on oikeasti meille ihan pätevä syy asua missä asumme.

      Jos puhutaan rasismista, mukaan ei liity vain tämänhetkinen pakolaiskriisi vaan ihan jo niiden Suomessa vuosia asuneiden/ syntyneiden kohtaama rasismi. Rasismiin ja rasistisiin ajatuksiin ei auta velkakellolinkit, valtion velka ei ole peruste rasismille. On hyvä huomata, että solidaaariset ihmiset eivät aja takaa sitä, että maahanmuutto olisi hallitsematonta, vaan sitä että ihmisiä kohdeltaisiin tasavertaisesti ihmisinä. Suvaitsevaisuuteen ja solidaarisuuteen liittyy vahvasti se, että jokainen ihminen on saman arvoinen, rasismista ja solidaarisuudesta voidaan puhua myös pakolaiskriisistä irrallaan. Tämä juttuni ei ottanut nyt kantaa pakolaiskriisiin tai avun tarjoamiseen, vain siihen että maahanmuuttajien kanssa eläminen ei ole sen ihmeempää kuin suomalastenkaan ja ennakkoluulot syntyvät usein silloin, kun ihmisiä ei henkilökohtaisesti tunne eikä haluakaan tutustua.

      Poista
  4. Ennakkoluulot ovat ihan eri asia kuin rasismi.

    Ennakkoluulot ovat normaali ihmisten käyttäytymiseen liittyvä seikka. Yleensä kaikkia muutoksia ja uudistuksia kohtaan tunnetaan jonkinasteista ennakkoluuloa, oli sitten kysymys teknisistä laitteista, maanviljelystavoista tai vaikkapa muodista. Aikoinaan junaa kohtaa tunnettiin suurta ennakkoluuloa, varoiteltiin ihmisiä katsomasta ohi kiitävää junaa ja jopa ehdoteltiin aidan rakentamista raiteiden suojaksi. Naisten pukeutumista housuihin paheksuttiin pitkään. Ennakkoluuloisto löytyy esimerkkejä vaikka kuinka paljon.

    Ihmisen tai ihmisten syyttäminen rasisteiksi on sen sijaan kova syyte. Rasistiksi syyttäminen on melkein samaa kuin syyttäisi ihmistä natsiksi. Ei siis mikään vähäpätöinen syytös.
    Muutama vuosi sitten heiluteltiin usein matsikorttia. Nyt natsikortin heiluttelijoita tapaa harvemmin, rasistikortti on ottanut natsikortin paikan.

    Ymmärrän kyllä, että kirjoituksesi on hyvää tarkoittava. Kirjoituksen alussa on kuitenkin kuva tekstillä "vanhemmat rasismia vastaan". Ei esim, että vanhemmat ennakkoluuloja vastaan, vaan vanhemmat nimenomaan rasismia vastaan.
    Jos vanhemmat taistelevat rasismia vastaan, niin heidän on tiedettävä, mitä vastaan tai keitä vastaan he taistelevat.

    On menossa ns. "rasismin vastainen viikko". Nimi on mielestäni huono. Pitäisi tietää ja määritellä, mitä rasismi tarkoittaa ja keitä on oikeus syyttää rasismista. Tämä on vaikea ja raskas aihe ja asia. Jotkut wikipedia-määritelmät eivät paljoa vie asiaa eteenpäin.

    En usko, että Suomessa on kovinkaan paljon rasisteja. Ihmisillä on oikeus olla omaa mieltään mamuista ja ihmisillä on oikeus arvostella sitä, miten heidän verovarojaan käytetään. Tavallisten ihmisten ajattelukykyä aliarvioidaan.
    Eivät kaikki suomalaisetkaan ole samalla muotilla tehtyjä, eikä heidän tarvitsekaan olla.

    Realismia mamuasoioissa kannattava

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rasismi kumpuaa nimenomaan ennakkoluuloista. Ilman niitä ei olisi rasismia, siksi koen että ennakkoluuloihin pitää puuttua ja mikä olisi parempi hetki kuin rasisminvastainen viikko?

      Rasismista kirjoitetaan esimerkiksi SPR:n sivuilla täällä ja mitä vastaan taistelemme, rasistista puhetta ja tekoja vastaan.

      Sinä et usko, että Suomessa on kovin paljon rasisteja. Minä uskon. Minä näen rasismia päivittäin. Minä näen, kuinka ihmisille huudellaan, heitä vähätellään, heihin ei suhtauduta ihmisinä ja heitä epätasa-arvoistetaan taustan perusteella. Jo pelkästään tuo "ihmisillä on oikeus olla omaa mieltään maamuista" antaa ymmärtää, että maahanmuuttajat on homogeeninen ryhmä, josta voi olla yksi mielipide. Maahanmuuttajat ovat erilaisista taustoista tulevia ihmisiä. Osa heistä kokee rasismia, osa varmasti ei. Maahanmuuttajat eivät myöskään ole ryhmä, josta me voisimme keskustella noin vain ilman että kuulemme myös heidän ääntään. Mun ruskea naaapuri sanoi, että kokee rasismia lähes päivittäin, sitä ei voi kumota sun usko ettei Suomessa olisi paljon rasisteja. Rasistiksi kun ei tarvitse kirjautua verkkopankkitunnuksin, pelkät teot puhuvat puolestaaan. Ja usein ne teot ovat alitajuisia, joita ihminen ei edes huomaa.

      Poista
  5. Kaikki ihmiset ovat yksilöitä. Kaikki ihmiset ovat erilaisia. Ihmisillä on oikeus muodostaa oma mielipiteensä kaikesta ja kaikista. Tässä on kysymys enemmän vapauden alueesta kuin tasa-arvosta.

    Rasismi on sana, joka liitetään monenlaiseen ihmisten kohteluun jonkin ominaisuuden suhteen. Puhutaan muun muassa ikärasismista ja kielirasismista, ja esim. näillä rasismiksi kutsutuilla asioilla ei ole mitään tekemistä ihmisten etnisen taustan tai värin kanssa.

    Kun alkaa nimittelemään joitakin ihmisiä, joitakin ryhmiä rasisteiksi, niin se johtaa ajan oloon entistä kovempiin väittelyihin ihmisten välillä, rakentavan keskustelun käyminen vaikeutuu. Nyt on jo syntynyt mamukeskustelujen osalta kaksi ryhmittymää, suvakit ja rasistit. Ovatko realistit siinä välillä?
    Kuitenkin on selvää, että tällainen vastakkainasettelu hajottaa yhteiskuntaa.

    En halua enää jatkaa tätä keskustelua.

    Toivotan hyvää pääsiäistä

    Realismia mamuasioissa kannattava



    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voitko sä määritellä mulle mikä tuo suvakki edes on? Muuta kuin haukkumasana?

      Poista
  6. Tuli mieleen palata tähän keskusteluun asioita kielipoliittisesta näkökulmasta tarkastellen. Siitä voi löytyä näkökulma, josta voimme olla samaa mieltä.

    Luulen, että asia, josta olemme samaa mieltä on se, että Suomi on tänä päivänä monikielinen maa. Tuskin kukaan enää pystyy kieltämään monikielisyyden todellisuuspohjaa. Monikielisyydestä voi sanoa, että se rikkautta.

    Kysyisin, oletko huomannut, että tältä pohjalta on tehty kansalaisaloite
    Monikielinen Suomi - ruotsi valinnaiseksi?

    www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1939

    Aloitteen ydinajatus on valinnanvapaus. Ruotsi saisivat opiskella kaikki, jotka haluavat, mutta oppilailla olisi mahdollisuus myös valita ruotsin tilalle jokin muu kieli. Koulut voisivat kysynnän mukaan tarjota erilaisia kielivalikoimia.
    Näin monet kielivähemmistöt (joista osa on jo aika isoja) saisivat tilaisuuden omien kieliensä täysipainoiseen opetteluun.
    Koulut voisivat tietysti tarjota myös kieliä, joilla on kysyntää ja tarvetta, vaikka ei täällä paljon puhujia olekaan, esim. kiina tai japani ja suuret maailmankielet kuten ranska, saksa, espanja.

    Realismia mamuasioissa kannattava

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images