Etsiessäni eilen kuvaa pilkkuisesta uimapuvustani, jäin kiinni blogini arkistoihin. Yksi ihanimmista jutuista blogissa on se taaksepäin meneminen, että voi tarkistaa mitä me teimme vuosi tai vaikka kaksi sitten.

Päivälleen tasan vuosi sitten meillä on asunut näköjään aika pieni ja lyhythiuksinen poika, jonka kasvonpiirteet eivät paljoa ole muuttuneet, mutta silti muutosta on paljon. Tänä vuonna tuo oranssi shortsihaalari on oikestikin shortsimittainen ja minun silmälasit ovat kokeneet myös muutosta. Takana oleva sohva on annettu eteenpäin ja vastaan on otettu vieläkin vanhempi sijainen. Oikeassa sivussa pilkistävästä huovasta tehtiin eilen keskelle olohuonetta maja, missä söimme kahdestaan eväitä. Kaamoksesta ei ole hetkeen kuvia saanut otettua, niin nopealiikkeinen hän nykyään on.

Vuosi on lyhyt ja vuosi on pitkä. Välillä tuntuu, että lapsi kehittyy liian nopeasti isoksi, mutta toisaalta tämän kesän kesälomareissuja odotan paljon enemmän, mitä vuosi sitten. Nyt meillä on kahdestaan paljon enemmän yhteisiä juttuja ja kommunikaatiokin rullaa hyvin. Silti kellot haluaisi välillä pysäyttää jotta voisi edes hetken tietää mitä nyt tapahtuu. Muutoksia ja uusia juttuja kun tulee ihan päivittäin, välillä tuntuu, että jo se hetki mitä eletään on menneisyyttä kun lapsella on niin kiire tuleviin seikkailuihin.

Onneksi on kuitenkin nämä kuvat mihin palata.

Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.