Tietoa mainostajalle ›

KANSIKUVATYTÖT

Tätä on niin hankala edes tajuta. Kun sunnuntaina chattailimme Mintun , Essin ja Riikan kanssa Mintun haasteideasta, ei varmasti kenenkään m...

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tätä on niin hankala edes tajuta. Kun sunnuntaina chattailimme Mintun, Essin ja Riikan kanssa Mintun haasteideasta, ei varmasti kenenkään mieleen juolahtanut, että jo torstaina osa Bellan naisista löytyy ILTASANOMIEN KANNESTA! Ja meikäläinenkin ajatuksineni sisäsivulta, siitä Hyvien uutisien koko aukeaman jutusta.


Tiesin aamulla, että Iltasanomissa on jotain, kävelin tukka pystyssä pihamme kioskille ja meinasin saada sydänkohtauksen jo pihassa. Ei vittu, taisi suustani päästä. Ostin kahvinkin kioskilta, kun oli pakko istahtaa ja mietin, että kyllä blogeilla vaan on merkitystä. Ja naisilla sanavaltaa. Ja kuinka hienoa on, että niin moni lähti mukaan tempaukseen, mikä varmasti vaati miettimistä.


Krittiikkiäkin on tullut, mutta mistäpä ei tulisi. Niinkuin olen itkenyt muiden naisten kertomuksille, olen nauranut kritiikille. "Musta läski ei ole ikinä kaunista" sanoi joku tyyppi tajuamatta, ettei tässä haettu muiden ihmisten hyväksyntää vaan omaa rauhaa oman kropan kanssa. "Aion palautua nopeasti synnytyksestä" sanoi joku fittnespimu tietämättä, ettei minultakaan kysytty haluanko hätäsektion, vatsalihakset täysin poikki puoleksi vuodeksi, selkäongelmat siitä kun vatsalihakset oli poikki ja korsetin tuki vähissä. Elämä voi yllättää vaikka jumppaisi kuinka. Tai sitten se ei toivottavasti yllätä, mutta vannomatta paras.


Parasta haasteessa on ollut huomata kuinka erilaisa me naiset olemmekaan, ja samanlaisia samalla. Vaikka arvet ja painonvaihtelut eivät välttämättä koskaan olisi omasta mielestä kaunista, ne eivät myöskään vähennä naisen kauneutta. Kaikille ei näkyviä merkkejä ole edes tullut ja silti he voivat olla epävarmoja vartalostaan. Kun epävarmuuden huomaa ja siitä puhuu, siitä voi päästä parhaimmassa tapauksessa irtikin.


Oman mielen kannalta on tärkeintä päästää irti negatiivisesta minäkuvasta, tykätä itsestä Mr Darcyn sanoin Just as you are.


Ps. Pahoittelemme että Bella saattaa hieman tökkiä. Pienen portaalimme kävijämäärät venyvät ja paukkuvat kokoajan, emme osanneet odottaa tällaista yleisöryntäystä kukaan. Mutta ylläpito yrittää hoitaa asian asap kuntoon!

48 kommenttia

  1. Edelleen mahtavaa että asia sai näin paljon huomiota. Toivotaan että tämä helpottaa myös uusien äitien itsensä hyväksyntää ja antaa mielenrauhaa.

    VastaaPoista
  2. Mitäs jos Mari Kasvin maha repeää viimeisenä päivänä kuten mulla kävi...VIIMEISENÄ RASKAUSPÄIVÄNÄ! ja päälle se hätäsektio, jonka jouduin itsekin kokemaan...siinä sitten perutaankin jutut nopeasta palautumisesta...

    Noita kun ei vaan voi ennustaa...

    VastaaPoista
  3. ei sille voi käydä niin, ku se harrastaa jumppaamista. hätäsektiothan tulevat luonnollisesti vain epäurheilullisille...tai sitten ei. Mutta onneksi se voi sit maata selällään ja tehä rintalihaksia, se onki melkeistä ainoa liike mitä ainakin hätäsektion jälkeen voi puoleen vuoteen kuntosalilla tehdä. Vauva vaan salin nurkkaan ja menoksi ;)

    VastaaPoista
  4. Mahtavaa ja samalla aika hurjaa! Siis tämä tempaus. Onneksi lähdin mukaan. Aika epätodellista. Varsinkin kun nyt makaan sairaalassa eilen syntynyt vauva vieressä.

    VastaaPoista
  5. Hui ja Onnea kovasti sinne!! Kanttiinista Iltasanomat sitten vaan :)

    VastaaPoista
  6. Luulen että antaa paljon ajateltavaa myös muille kuin äideille :)

    VastaaPoista
  7. Tänään iltalehdessä, huomenna alastomassa suomessa ja torrentsivustoilla :/

    VastaaPoista
  8. Alastomassa Suomessa esitellään hiukan erilaisia kuvia kuin vaikka tämä minun kuvani. Tätä kuvaa ei kukaan siellä jaksaisi edes katsoa.

    VastaaPoista
  9. Ihan mahtavaa, upeeta, hienoa, mieletöntä!! Mä oon ihan häkeltynyt tästä koko haasteesta. En saa sanoja suustani, olen vaan tosi ylpeä kaikista rohkeista naisista ♥

    VastaaPoista
  10. Tämä oli rohkea veto teiltä kaikilta ja on saanut minutkin miettimään omaa kroppaani ja suhdettani siihen nyt. Kaksi raskautta kolmessa vuodessa ja jo valmiiksi vähän vinoutunut suhde omaan kroppaan taustalla. Jotain potkua persauksille tarvittaisiin, että oppisin olemaan ylpeä pömppiksestäni ja hyväksymään kaikki fyysiset muutokset. En tiedä uskaltaisikohan sitä näin jälkiaallossa osallistua myös haasteeseen, vaikka blogini onkin pieni ja lukijakunta vieläkin pienempi. Anyway, KIITOS teille jotka olette saaneet minutkin ajattelemaan itsestäni taas positiivisesti.

    VastaaPoista
  11. Edelleen ihan huikeeta! Tälläinen julkisuus on vaan niin parasta. Tään jutun kunniaksi voisitte vaikka painattaa rintamerkkejä ja pitäisin sellaista joka päivä.
    Isotäditettävä kutsui minua eilen punkeropankeroksi <3 Herra 3-v sanoi sen kaikella rakkaudella. Minun mahasta kuulemma saa hyvät mahapierut. Ja niin totta puhui pieni mies.
    Ja koska ootte kaikki ladyt kuvienne kanssa niin huikeita, aion pukea makkarankuorimekon päälle kun lähden ulos ja kannan kiloni ja mekkoni lueka pystyssä ylpeydellä ja pitkään katsoville ilmoitan että " Curvy and strong is new skinny"!

    VastaaPoista
  12. Mulle tuli haastattelu pyynto ilta-sanomilta, mutta kun ei sähköpostin ääressä ollut niin meni ohi. Juuri äsken kotiin tulleena tajusin, että jäi tää lehti ostamatta ja nyt se jäi näkemättä kokonaan.

    Tämä oli kyllä hieno juttu. Hienoa Elsa, Minttu ja kaikki muut.

    VastaaPoista
  13. Mun mielestä tosi hyvä, et Iltasanomat teki, nyt sen näkee ja ehkä lukee näitä juttuja vielä useampi. Itse toivon erityisesti mun kaltaisten teinityttöjen lukevan tällaisista vahvoista omana itsenään-naisista ja samalla naisista jotka on tosi kiva kroppaisia mut ei ehkä niin varmoja itsestään kuitenkaan. Olin nimittäin tosi koulukiusattu päärynävartalollinen tyttö joka osti XL vaatteita S-kroppaansa... voikun oisin tiennyt tämän kaiken silloin (nimim. nyt ostaisin niitä S-vaatteita mut kroppa vaatii L-kokoa...)! Ja mulla myös kävi niin et ekassa raskaudessa tuli +17kg, mut 23v:nä toivuin pikapikaa, toisessa raskaudessa olinkin sit 28v ja enpän toipunutkaan yhtään niin hyvin, vaikka olin paljon tarkempi kilojen kanssa, vain +6kg, silti mahaan jäi nyt yhtäkkiä ylimääräistä nahkaa roikkumaan ja sille kun ei vois mitään kuin kirurgi ;D Ja arvet kans! Ekassa raskaudessa tuli rv36, sitä ennen ei mitään. Tokassa tietysti vähän entisiä näkyi mut uusia ei tullut. Nämä kun raskausjutut on niitä mille ei oikein kaikille itse voi mitään, ne vaan tapahtuu :D

    VastaaPoista
  14. Hah, tunteella kun kirjoittaa niin eihän siitä saa selvää, mun kaltaisten teinityttöjen :D kuulostaa kuin oisin nyt tenityttönen ;D ja muitakin ihania epäselvyyksiä, mut eiköhän se pointti tullut kuitenkin selväksi? :D

    VastaaPoista
  15. Hahaahaa! Vain harvat ja valitut naiset pääsee Ilta-Sanomien kanteen puolipukeissa ja Minttu pääsi! Aivan huikeeta :D

    VastaaPoista
  16. Te ootte kyllä aivan mahtavia ja ihania! <3 Toivon että tää sais nyt rohkaistua niitä epävarmimpiakin tyyppejä tajuamaan että nainen ja ennen kaikkea äiti on kaunis arpineen ja jenkkiksineen. Ootte silkkaa rakkautta!

    VastaaPoista
  17. Tämä haaste oli kyllä niin mahtava veto, ja minusta ainakin oli huojentavaa huomata etten todellakaan ole ainoa jonka vatsaa koristaa tiikeriraidat. Ja mahtavaa myös, miten paljon huomiota tämä on saanut muutamassa päivässä. :)

    VastaaPoista
  18. Hieno juttu tämä on, mutta miksi tavallinen nainen on rohkea ja nostetaan iltapäivälehtiin lähinnä silloin kun tämä on vähissä vaatteissa. Tai meikittömänä niin kuin se toinen tempaus... Ja toisaalta vähän kaksinaamaista koko lehdeltä, kun nettisivujen anti koostuu aika paljon vähäpukeisten naisten kuvista ja julkkisten selluliittien, lihomisten, ryppyjen, meikittömyyden ja TAVALLISUUDEN taivastelusta. Viikonloppujen numeroissa sitten nainen bikineissä/alusvaatteissa kannessa ja sisäsivuilla "rohkeissa kuvissa".

    Tämä oli siis lähinnä kritiikkiä ko. "journalismia" kohtaan, ei teitä kaikkia, jotka osallistuitte tähän kampanjaan. :)

    VastaaPoista
  19. No onpa kerrankin vähän todellisemman näköisiä kansikuvatyttöjä, hyvä te! Ja tää on kyllä aihe joka herättää ajatuksia, mä kirjoitin oman juttuni eilen illalla ja pyöritin sitä sitten mielessäni koko yön - ja tässä taas olen aiheen äärellä.

    VastaaPoista
  20. Tämä on aivan mahtavaa!
    Kerrankin kansikuvatyttöjä, joista ei tule paha ja ahdistava olo itselle.
    Tervettä todellisuutta, sitä oikeaa kauneutta!! <3

    VastaaPoista
  21. Anteeks, mut mun on nyt pakko kommentoida... Hienoa, että tämä teidän haaste on saanut näkyvyyttä, mutta musta on ihan yhtä hienoa että Mari Kasvi teki oman haasteensa äideille, jotka ovatkin synnyttäneinä timmejä! Eikö he saisi olla ylpeitä yhtälailla vartaloistaan? Turha sun on Maria alkaa arvostelemaan, jos hän haluaa palautua nopeasti, niin minäkin haluan ja synnytyksestä tulee tänään kuluneeksi 2 kk. Painoa tuli 20 kg ja pudotettavaa on jäljellä vielä pari. Liikunnalla ja hyvällä ruokavaliolla ne lähtee. Tosin, jos ei olis lähtenyt, en olisi syyttänyt raskautta, vaan omaa laiskuutta. Eli oli sitten hätäsektiota tai muuta alla, niin raskaus ei voi olla syy kiloille, ainakaan enää pitkän ajan kuluttua. Mutta pointti oli, että kaikki vartalot, niin timmit, pyöreät, laihat jne on kauniita, hyväksyäkää kaikki, älkääkä myöskään tuomitko timmejä äitejä jotka haluaa palautua nopeasti. Ei mulla muuta! Mukavaa kesää kaikille ;)

    VastaaPoista
  22. Mä en ole nähnyt tollaisen tyypin haastetta, mutta noi fitnesspimujen kommentit menee niin ohi tämän meidän haasteen aiheesta. Tässä on kyse oman vartalon hyväksymisestä, toi tohinasta voiko omalle vartalolle tehdä mitä haluaa. Toki toki, siitä vain salille jos sen hyväksynnän saa jumpalla. Se nyt on kuitenkin satavarma, että jos synnytyksessä sattuu komplikaatio mikä vaatii leikkauksia niin salille ei mennä vaikka kuin ois luvannut timmeillä jossain haasteessa.

    Jos vartaloaan haluaa ja jaksaa treenata heti synnytyksen jälkeen niin taatusti on timmi kroppa. Useimmilla juuri äidiksi tulleilla arvot ja mielenkiinto on enemmän muualla kuin omassa perseessä.

    VastaaPoista
  23. Vai niin. Ei se tarkoita että ajattelee omaa persettään jos haluaa takaisin omiin mittoihin, vaikka sitten viikossa. Mä ainakin jaksan paljon paremmin vauvan kanssa jos urheilen. Ei se ole vauvalta pois se. Vai onko? itse olen lapseni kanssa 24/7. Onnellinen äiti, onnellinen vauva :)

    VastaaPoista
  24. Miten mä tän nyt tavaisin: se urheilu ei ole aina mahdollista, sallittua tai ensimmäinen kiinnostuksen kohde. Joku muu voi saada voimaa muista jutuista ja tämä haaste on juuri siksi, että ihmiset tykkäisivät itsestään ja tietäisivät etteivät ole ainoita joilla vaikka niitä arpia on. Että relaavat niistä ulkonäköpaineista. Tällä haasteella ei ole mitään tekemistä sen kanssa kuka harrastaa urheilua ja kuinka paljon. Mä tiedän miltä tuntuu käydä salilla 8 kertaa viikos, tiedän ne ajatukset et miksei kaikki käy ku tää on niin vitun hienoo mut tiedän myös ettei kaikki priorisoi omaa ulkonäköään ykköseksi silloin kun elämässä on pieni lapsi. Ja se on ihan yhtä hyväksyttävää kuin olla synnyttänyt shakira.

    VastaaPoista
  25. Itse urheilen henkisen hyvinvointini takia, saan omaa aikaa ja "purkaa paineita" ja endorfiinia! Ulkonäkömuutokset tulevat kaupan päälle. En ole fitness- pimu, vaikka urheilu onkin tärkeä osa elämääni. Ensisijaisesti liikun yleisen jaksamisen takia, koska olen esim. istumatyöläinen ja monia istumatyöläisiä vaivaavilta selkä/hartiavaivoilta olen välttynyt ehkä juuri liikunnan ansiosta.

    Oman vartalon hyväksyminen on toki tavoiteltavaa, mutta monet saavat potkua siitä, etteivät hyväksy ja lähtevät urheilemaan. Toivon mukaan he sen jälkeen löytävät liikunnan riemunkin. Se, että märehtii omaa ulkonäköään, on tietenkin aivan turhaa ja siihen kuluvan energian ja ajan voisi käyttää johonkin muuhun
    .
    Valitettavasti tästäkin kampanjasta tuli ainakin joidenkin mielestä vahvasti joko-tai. Eli nainen on rento, jos hyväksyy liikakilonsa ja nipottaja, jos ei hyväksy. Hieman ylipainoiset ovat naisellisia, kauniita ja kurvikkaita ja hoikat/laihat rumia, epänaisellisia luuviuluja. Naisten painokeskustelut ajautuvat tosi usein tähän moodiin, vaikka idea kai pitäisi olla, että kaikenlaiset naiset ovat naisellisia, kauniita ja normaaleja omina itsenään. Myös lihavat. Myös laihat.

    VastaaPoista
  26. Joo ei tietenkään urheilu ole aina mahdollista kaikille, eikä tarvi urheilla tai päästä takaisin "timmiksi", jos ei halua, mutta ei silti tarvi arvostella niitä jotka on synnytäneinä timmejä. Ei se "fitnespimu" Marin haaste silti ole yhtään sen vähempi arvoinen kun tämä teidän. Eikö nämä ns. timmit saisi esitellä vartaloitaan yhtä lailla kun muut ja olla ylpeitä vartaloistaan? Onko äiti jotenkin huonompi jos haluaa pitää lapsen lisäksi itsestään huolta? Minusta ei ole!!!

    Ps. Mulla on pieni maailman ihanin 2 kuukautta vanha tyttö täällä kotona, enkä todellakaan priorisoi omaa ulkonäköä hänen edelle. Mo

    VastaaPoista
  27. Voi hyvä jumala, siis miten tää asia pitää esittää että se ymmärretään oikein? Ei tässä ole kyse luvasta urheilla tai esitellä vartaloaan vaan oman vartalon HYVÄKSYMISESTÄ. Usko tai älä, mullakin on urheiluharrastuksia että jaksan arkea, mutta mun vartalo ei ole se mittapuu millä hyväksyn itseni paremmin. Ihanku julkisuus ois ollut täynnä arpia ja muuta niinku aina, vaikka timmejä kirurginkin kautta treenattuja kroppia esitellään lehdissä huomattavasti paljon enemmän kuin tavallista, ei treenattua kroppaa. Ja joo, bikinifitnesskroppa ei oo musta se tavallisin.

    I

    VastaaPoista
  28. Mun näkemys on se, että liikunta tekee kaikille tosi hyvää. Mä itse harrastan esim spinningiä viikoittain. Kun on pieni lapsi, varsinkin vauvavuotena, se lapsi tarvitsee kaiken äidistä liikenevän energian hoitamiseen. Siksi on sääli, että useilla synnyttäneillä osa energiasta menee oman kropan vihaamiseen ja arvosteluun eikä se jumppaaminen lähde energianhausta vaan siitä että inhoaa omaa kroppaansa. Mua kiinnostaa äitien urheiluharrastukset suurinpiirtein saman verran ku alushousujen malli, se oman kropan arvostus ja hyväksyminen on mulle paljon tärkeämpää kuin puhe saako joku urheilla ittensä bikinifitnesiksi tai muu epäolennainen. Siis kyse on ITSENSÄ HYVÄKSYMISESTÄ, ei hyväksyykö joku ulkopuolinen sun elämäntavan.

    VastaaPoista
  29. Se ajatteluhan onkin kaiken lähtökohta :)

    VastaaPoista
  30. Ja nyt yleisesti kehotan kaikkia lukemaan myös hesarin kolumnin tästä haasteesta http://www.hs.fi/kotimaa/a1375408114746?jako=9ff9f40ca86fa4223764a5b213abd95b&ref=og-url&fb_action_ids=10151766542359609&fb_action_types=og.recommends&fb_source=other_multiline&action_object_map=%7B%2210151766542359609%22%3A618819204815433%7D&action_type_map=%7B%2210151766542359609%22%3A%22og.recommends%22%7D&action_ref_map=%5B%5D

    VastaaPoista
  31. tätä on tullut nyt käsiteltyä itsekin paljon kavereiden kanssa, myös niitä väärinymmärryksiä joissa luullaan että haasteen tarkoitus on haukkua laihoja ja urheilullisia :D

    VastaaPoista
  32. jep, ja iltasanomien kannes oli "kapinan" lisäksi joku nyt laihdut tällä helposti-juttu :) Media on media, lehtiähän noilla otsikoilla myydään eikä muuteta maailmaa.

    VastaaPoista
  33. Se varmaan on etenkin nuoremmille äideille tosi tärkeä tieto etteivät ole ainoita raitoineen. ja ettei ne vähennä kauneutta yhtään.

    VastaaPoista
  34. oi, olisipa ollut hauska nähdä sutkin siellä :=

    VastaaPoista
  35. mulle tuli arvet edellisenä päivänä mitä synnytys oli :D

    VastaaPoista
  36. sain kyllä selvää, vaikka mietin eka et minkä ikäinen sä olitkaan :D

    VastaaPoista
  37. Hyvä kolumni, ja tietty mahtava tää A Beautiful Body -haaste!

    Aina joskus törmään esim. blogipostauksiin, joissa kirjoittajat ohimennen mainitsee syöneensä pari palaa suklaata tai jotain ruokaa jossa oli - herranjumala - oikeaa kermaa, ja että tästä se laihtuminen ei ainakaan lähde käyntiin. Mä aina mietin silmät pyöreänä, että ei hitto, tommonen elämä on varmaan tosi raskasta. Painoon noilla jatkuvilla 3%:sta ruokakermaa vai oikeaa kermaa -jutuilla tuskin on oikeasti ainakaan myönteistä vaikutusta, mutta hyvinvointiin paljonkin. Siis että mihin kaikkeen paljon kivempaan voisi käyttää senkin ajan ja energian, joka kuluu miettiessä jotain tollasia pikkujuttuja jotka on ihan silkkaa ruokalistakosmetiikkaa. Kauneus tulee sisältä (mutta ei niinkään vatsalaukun sisältä, huom.), ja mä en usko että joku syömisistään jatkuvasti stressaava on yhtä kaunis kuin jos sama henkilö lakkaisi stressaamasta ja vain eläisi omissa nahoissaan.

    En nyt todellakaan tarkoita, että pitää mättää suuhunsa mitä milloinkin, vaan just sitä mitä linkkaamassasi kolumnissakin sanotaan. Että lakataas murehtimasta, vaikutusta painoon sillä tuskin on mutta hyvinvointiin ja sisältä kumpuavaan kauneuteen sitäkin enemmän.

    Niin ja sitä piti sanomani, että synnyttäneiden naisten kuvien näkeminen tekee hyvää varmasti miehillekin. Että tajuavat olla tyytyväisiä, vaikka oman puolison ulkonäkö on raskauden ja synnytyksen muovaama. Niin se luonto toimii, muidenkin naisten kohdalla.

    PS. Oon ihan vitun pahoillani jos tästä nyt lähtee käyntiin joku äidinmaitokeskustelu - TOIVOTTAVASTI EI LÄHDE! -, mutta mun on pakko kommentoida, kun joku tuolla ylempänä kirjoitti, että hänen jumppaamisensa ja nopea palautumisensa synnytyksestä tuskin on lapselta pois.

    Jos nopealla palautumisella tarkoitetaan nopeaa raskauskilojen karistamista, niin kyllä se on lapselta pois, mikäli äiti imettää. Nimittäin ympäristömyrkyt ja sen sellaiset varastoituvat ihmiselimistössä rasvakudokseen, ja laihtuessa ne lähtevät rasvakudoksesta liikkeelle ja siirtyvät äidinmaitoon ja sitä kautta lapseen, jonka rasvakudokseen sitten varastoituvat. Meille tämä kerrottiin ihan neuvolassa ja korostettiin että imetysaikana ei pidä laihduttaa (paino voi tietty muuten pudota, mut laihduttamalla laihduttaminen on huono juttu), mutta ehkä tää ei oo sitten yleistä tietoa, jos kerran jumpparimammojen mielestä laihduttaminen ei oo yhtään lapselta pois.

    VastaaPoista
  38. Kyllä, olis tosi hieno :)

    VastaaPoista
  39. Odotan kolmatta lasta, kahdesta edellisestä raskaudesta kaikki kilot ovat lähteneet. On tullut liikuttua paljon jalkaisin ja muuten kun sitä on lasten kanssa kokoajan niin tunnin liikuntatukio itselle päivässä on tehnyt hyvää. Arpia on tullut muttei ne haittaa, pääasia että on hyvä olo omassa kehossa. Hyväksyn arvet mutten hyväksyisi huonokuntoista vartaloa tai ylipainoa, koska tiedän että voisin pahoin omassa kehossani. Jos nyt kolmannen kohdalla tulee sektio jostain syystä, enkä pääse liikkumaan niin yritän voida paremmin sitten terveellisen ruuan avulla.

    Minusta tämä vastakkainasettelu on tylsää, olemme kaikki erillaisia: jotkut ilmentää itseään vaikka taitella, toiset urheilemalla. Ei kaikki timmit äidit liiku ulkonäön takia, timmiys on vain sivutuote.

    VastaaPoista
  40. "Oman mielen kannalta on tärkeintä päästää irti negatiivisesta minäkuvasta"
    Ei mitään lisättävää, mahtavaa!!

    VastaaPoista
  41. Joo kyllä meillekin neuvolassa sanottiin että imetysaikana ei saa laihduttaa, tosin tiesin sen jo ennestään. Itse imetän, enkä laihduta!! Mutta luulenpa että mä olen palautunut hyvin juuri imettämällä ja tietysti syömällä oikein ja TARPEEKSI usein. (syön myös herkkuja jos siltä tuntuu! :D ) Niin, sekä tietysti liikkumalla, en siks että haluan laihduttaa, vaan siksi että siitä vaan tulee niiiiin hyvä olo mulle! Näin ollen myös vauvakin varmasti voi hyvin kun mamma on ilonen ja jaksaa seurustella ;)

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images