Vieroitus netissä

Heh, täällä on ollut koko tunteiden skaala esillä aamusta alkaen. Lapsi on siis edelleen jossain määrin kipuinen ja itki yöllä niin, että ot...

Heh, täällä on ollut koko tunteiden skaala esillä aamusta alkaen. Lapsi on siis edelleen jossain määrin kipuinen ja itki yöllä niin, että otin viereeni. Viime päivät on muutenkin tullut roikuttua tissillä (hän) ja sillä tuloksella, että rinnat ovat täysin vereslihalla ja arat (minä). Mun on pakko lopettaa imetys, ihan oikeasti PAKKO. En tiedä miten se onnistuu pojan omistavan suhtautumisen takia, mutta ensimmäinen askel on otettu.

Laitoin nänneihin Tournee-elokuvan innottamana siniset laastarit ristiin ja itkuhan siitä tuli. Mutta sitten keksin, että mulla on kaapissa yksi puolikuntoinen läppäri, mistä ei oikeastaan ole mihinkään, mutta virrat siitä löytyy. Nyt koneessa on näyttö auki ja teemme töitä nenät vastakkain, minä bloggaan ja hän tekee jotain todella onnellisen oloisena.

Saa nähdä mitä tästä tulee. Tuntuu julmalle vierottaa lapsi sairaana, mutta kohta mä en voi pitää paitaa päällä rintojen ollessa niin arat. Ja se kyllä pärjää ilmankin, kyseessä on tapa joka alkaa tuntumaan aika huonolle.

Toivotaan, että toi kone kestää nämä päivät.

20 kommenttia

  1. Tsemppiä vieroitukseen ja sairasteluun! Meilläkin on yksi vanha miniläppäri uhrattu tytön puuhille. Hän kyselee läppäriä sanomalla "saisinko work?". Myös vanhan näppiksen näppäinten irrottaminen vie täysin tyypin huomion useammaksi hetkeksi. Siinä vaan saa olla itse tarkkana, ettei irtoavat pienet osat eksy vääriin paikkoihin..

    VastaaPoista
  2. Joo, meillä toi on jo irrottanut 6 näppäintä ja pidin sitä silloin vieläkin omana koneena. Nyt mulla on vanha miniläppis ja lapsella toi vanha.

    Mut tää vieroitus tulee olemaan hankala juttu.

    VastaaPoista
  3. henkistä tukea vieroitukseen täältä! tiiän että se on vaikeaa. imetin esikoista 2v4kk pitkälle siitä syystä, etten saanut muuten nukahtamaan päiväunille. ja sit kun oli flunssaa ym niin en raskinut. vieroitettiin yhden maakuntareissun yhteydessä silleen, että kun nukahti neljänä päivänä peräkkäin päiväunet autoon, niin en sitten jatkanut imettämistä kotona. tokan vieroitin 1v3kk iässä kun alkoi purra tissiä. sit piti vaan jotenkin yrittää väistää ne hetket, joina ennen tuli annettua tissiä. meni yllättävän helposti mut mulla olikin mahdollista esim. käydä suihkussa niin ettei laps nää paljaita tissejä, sulla yh:na on sellainen väistely hankalampaa.

    mut kannustan sanomalla, että kyl se vaan on sit kivaa kun se on ohi. mullahan ei päässy hormonit palautumaan uuden raskauden takia mutta muistan esikoisen ajoilta, että pää jotenkin kirkastui ja kroppa oli oma. eikä tarvinnut enää ottaa vaatetuksessa huomioon imetystä.

    VastaaPoista
  4. Tsemppiä! Kun oli esikoisen vieroituksen aika, pidin rintani visusti piilossa hänellä muutaman viikon. Imetyksen jälkeen oli noin kuukausi aika alakuloiset tunnelmat -osin varmaan ihan henkimaailman syistä, osin hormonitoiminnan muutoksen vuoksi. Huomasin jo yöimetysten loppuessa muutoksia itsessäni! Eli, jos siis lähiviikkoina on oudot fiilikset, voi se johtua imettämisen lopettamisesta.

    VastaaPoista
  5. Tsemiä vieroitukseen, täällä vähän samat ajatukset. Vielä kuukauden olen itselleni luvannut antaa armon aikaa, sitten on tultava stoppi. Yöimetyksen sain jo pois unikoululla (kiitos vaan vinkeistä ja kirja suosituksista) mutta aamusin ja iltasin vielä tankkaillaan. Ja purraan sitten virnuillen päälle. Meillä onneks hoituu nukahtamiset ilman tissiä, että voiton puolella ollaan, kai.

    VastaaPoista
  6. No hitsi, ajan hermolla.

    Just eilen yritin tietoisesti olla imettämättä ekan päivän - ja se onnistui! Selitin puolitoistavuotiaalle, että se on jo iso poika ja isot pojat ei juo maitoa tissistä (ja luettelin kaikki isot, coolit pojat, jotka vaan keksin; "nekään ei syö tissiä enää"), vaan nokkamukista.

    Sitten tuuppasin sille nokkiksen käteen, nappasin sen sohvalle kainaloon ja siinä sitten luettiin kirjaa yhdessä se hetki, joka normaalisti roikutaan tississä kiinni. Aina, kun maito loppui nokkiksesta, tyyppi hihkaisi "tissiä!", mutta sain joka kerta harhautettua huomion joko pullomaitoon tai johonkin muuhun juttuun.

    Olin suunnitellut tänään saunaa, mutta ei taida kannattaa. Tosin sielläkin on ollut jo kauan vesipullo kaverina.

    VastaaPoista
  7. Tsemppiä ja tukea saa myös täältä. Päivisin en ole enää aikoihin imettänyt, mutta nyt olisi vuorossa yötissistä luopuminen. Viimeistään tämän kuun lopussa tissittely loppuu, sillä poika lähtee viettämään ekoja synttäreitään unikouluun. Öisin en saa poikaa muuten rauhoittumaan, joten pakko ottaa järeät keinot kehiin. Miten se olikin niin helppoa tuon esikoisen kanssa?! Mulle oli ilmestynyt yksi yö fritsu mun rintaan, kun poika on niin antaumuksella imenyt. :-D

    VastaaPoista
  8. Älä turhaan ahdistu imetyksen lopettamisesta, teillä on pitkä taipale takana, ja jos tuossa kohtaa se tuottaa tuskaa toiselle osapuolelle, miksi jatkaakaan? Tsemppiä vieroittamiseen ja paranemisia flunssaan :)

    VastaaPoista
  9. Tsemppiä kvasti vieroitukseen. Mä itse lopetin elokuun lopulla kun poika oli 1v 5kk. Sujui pojan osalta aika hyvin...vaik oli tosi kova tissitakiainen. No kyl se joskus vielkin tunkee käsiä paidan sisään ja puristelee...mut tuntu, et ei se sitä maitoo halunnutkaan vaan rintaa. No mun itseni osalta maito loppu kivasti, niin et ei tarvinnu rintoja ees pumpata tyhjäksi...ehkä joskus suihkussa käsin lypsin. Mutta isoin ongelma olikin sitten toi hormoneissa tapahtuva muutos. Oon niin sekasisn naiseudestani, et panisin melki mitä/ketä tahansa. Ehkä tää jossain vaiheessa menee ohi. Panohalut taas syrjäytti ruokahalut. Et jos tästä jotain kostuu (muukin kuin pikkarit) niin olis aika hyvä flow tohon laihtumiseen. Ja kun missään ei koskaan kerrottu kuinka iso muutos imetyksen lopetus on...aina vaan siitä raskausajan hormooneista ja imetyksen aloittamisesta. Tietty ei kaikilla meekään pää näin seksin. Esikoisen imetyksessä ei ollut tällasia ylläreitä, mut saatto johtua siitä et olin jo ruvennut odottamaan toista.

    No tottakai kiellettyhedelmä kiinnostaa. Mitä vilaceista tai brioista, jos voi datailla tai touhuta baristana ja imurin varressa ja kiivetä keittiönhyllyjä kohti korkeuksia.

    VastaaPoista
  10. ihan sikahieno kommentti! :DDDDDDDDDDDDD

    VastaaPoista
  11. Hei, kivan näkönen banneri sulla. Tykästyin siihen. (:
    Mutta voi, miten sulonen pikkunen. Onneissaan näpyttelee.

    ps. käyhän kurkkaamassa blogiani.

    VastaaPoista
  12. Siis olin jo imettämättä 3 päivää silloin unikouluaikana ja muistan et mieli muuttui jotenkin normaalimmaksi minuksi, mut sitten aloin imettään päivisin uudelleen :D

    VastaaPoista
  13. Juu, yöimetyksen lopetuskin toi oudot fiilikset. Oikeasti odotan kyllä innolla kropan palautumista, vaikka se voi olla henkisesti raskasta niin fyysisesti mun selkä ei enää kestä jos ei kroppa ala palautumaan raskaudesta.

    VastaaPoista
  14. Joo, voiton puolella mekin mutta toi rinnan vankuminen on silti päivisin aika raskasta. Ja raskainta on se, että nyt viikon sisään on alkanut käymään KIPEÄÄ! Onnea siis teillekkin koitokseen, mulla meni tää päivä hyvin aamukasista lähtien kun laitoin tosiaan laastarit tissien päälle :D

    VastaaPoista
  15. Mulla tosiaan strategiana on nännien peitto :D Oon kuullut et tää toimii ja nytkin poika kyllä kaivautui paidan sisälle, mutta ei edes yrittänyt saada suuhun mitään. selkeästi se oli paha että ne teipit oli, mutta ei mitään superraivokohtausta onneksi. Yhteiset suihkuhetket tulee meilläkin olemaan nyt kortilla.

    VastaaPoista
  16. Ei kai se mikään urbaani legenda ole, että lapset on erilaisia :D Meillä meni just toisinpäin, että yöimetys loppui unikoulussa mutta jatkoin sitten hölmönä päiväimetystä. Tosin se oli ehkä silloin tärkeää molemmille. Nyt on otettu hieman takapakkia ja jäbä haluis herätä aamulla viideltä kun silloin pääsee mun viereen = TISSIÄ. Nyt yritän lopettaa kokonaan.

    VastaaPoista
  17. Muuten ei ahdistaisikaan, mutta tolla on nyt entirorokko, eli se on muutenkin kipeä' ja tarvii läheisyyttä. Mutta toisaalta mä oon kipee rinnoista ja en voi enää imettää sitä, se loppuu siis surkeasti sairaana mut toisaalta kurjassa olossa hän ei ehkä niin huomaa lisäkurjuutta :D

    VastaaPoista
  18. Haha, oli kyllä hyvä kommentti. Aloin jopa hieman pelkäämään mitä tästä seuraa, mutta ehkä puran energiani kuntosalilla ja siellä salinpuolella tosiaankin ;)

    VastaaPoista
  19. Kiitos, sen on tehnyt Aino Nieminen niminen graafikko. Käyn!

    VastaaPoista
  20. Tää ei kyllä lohduta sua nyt yhtään, mutta. :D

    Neiti on nyt ollut lähes 4kk ilman tissiä, ja sen perään kysytään, vingutaan ja huudetaan edelleen päivittäin. Megapulttiraivareista ollaan sentään asian tiimoilta päästy. Nyt vaan lähipiirissä on paljon rintaruokittuja vauvoja, ja annoskateus vaikeuttaa asioita. Ei oikein lohduta äitiäkään sanoa, että vaan vauvat saa tissimaitoa, kun neiti heti perään sanoo "minä äitin vauva". Juu'u, äitin vauva, toki ja aina, mutta ilman tissiä. Elämä on epäreilua, pienestä pitäen. ;)
    Neiti on myös sisäistänyt sen, että tissi on vauvojen ruokaa oikein tosissaan. Jokainen nukke kun meillä käy päivittäin neidin paidan alla ottamassa "tissiruokaa, syömään", tuttipullo makaa leluastioitten joukossa ilman käyttötarkoitusta. Kerhossa ja päiväkodissa neidin "imettäminen" herättää jokusen verran hilpeyttä ja paheksuntaakin. :D

    Tsemppiä koitokseen!

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images