Ruokaa ja hyvää elämää (huom. ei viiniä!)

Kauheana juttuja ja niin vähän aikaa ja lapsi tietenkin taas kerran kuumeessa. Onneksi on isät, jotka viettävät tuntikausia mökissä mun humm...

Kauheana juttuja ja niin vähän aikaa ja lapsi tietenkin taas kerran kuumeessa. Onneksi on isät, jotka viettävät tuntikausia mökissä mun hummatessa pitkin kaupunkia. Mutta hei, jos messukeskuksessa on sekä ruokaan liittyvät viini, ruoka ja hyvä elämä-messut ETTÄ kirjamessut, en voi olla menemättä. Tässähän yhdistyy mun kaksi ehkäpä rakkainta elämän sulostuttajaa, lapsen jälkeen toki.


Arvatkaa kummille messuille menin ekaksi? No ruoka. Oli ihan kauhea nälkä ja jano ja suuntasin ekana Bionaden logot silmissäni Filosin tiskille, mistä sai kreikkalaista salaattia, sikahyvää pariloitua leipää paksun halloumiviipaleen kera, tzatzikiä ja Bionadea. Maha täynnä on aina parempi jatkaa mitä tahansa, syyän eka on mun hakuna matata.









Omat suosikkini Viini, ruoka ja hyvä elämä-messujen puolelta oli kyllä tuo kreikkalainen ruoka ihan siksi, että olemme viimeiset viikot tehneet jostain syystä vain pastaa. Parmesani pursuaa korvista ulos (mikä on aika mielenkiintoinen kielikuva). Muita suosikkejani on tietenkin lempparisuklaat eli Vahlrona ja Petrisin praliinit. Ja ehdoton pakko-ostos on Meriläisen leipomon ohrarieska, jos menette, älkää ohittako sitä kojua! Kyseessä on pieni lumijokinen leipomo, mikä tekee PARASTA rieskaa.  Hankkikaa siis Meriläistä, vaikka siinä lähellä olikin paljon salskeammat nuoret miehen sisäänheittäjänä messuständille. Ei kannata sortua niihin (luultavasti alaikäisiäkin ovat).


Toinen paikka mitä ei kannata ohittaa on Perrypickerin piste Seinäjokiseudun kioskin yhteydessä. Siellä sai maistaa juuri kauppoihin tulleita lasten luomuvälipaloja, pöperöjä, kuten he kutsuvat. Yksittäispakatut myslinkaltaiset välipalahiutaleet oli ryyditetty 25% sti suomalaisilla kuivatuilla marjoilla ja maku oli tosi hyvä. Itse tykkäsin ehkä puolukasta enemmän ja sellaisen toinkin sitten tuliaisiksi pojalle. Kuumekiukkupussikin tykkäsi, vaikka yksi annospussi olikin vähän turhan iso annos 1-vuotiaalle. Mietin josko itsekin alkaisin syömään välillä noita välipalaksi, sisällöltään tuote oli tosi fiksusti kasattu aikuisenkin kannalta ja annos ehkä sopivamman kokoinen.



Tuliaisiksi kotiin kannoin Perrypickerin puolukkapöperön sekä ison kasan Filosin juustoja (lammashalloumia, luomufetaa, ricottaa), saman kojun oliiveja ja maustettuja balsamicoja, makkaraa sekä Meriläisen rieskaa. Tämän saaliin vuoksi samassa messukeskuksessa olleiden kirjamessujen materiaalianti jäi (onneksi) pieneksi, vain kaksi ihanaa kirjaa ostin! Hyvä minä!


Niin ja ainiin, saattaa olla että kuvani on Ilta-Sanomissa joku päivä, ehkä jopa tänään. Jos joku näkee niin voisiko kertoa, et oliko ihan kauhea kuva? En jaksa lähteä kuumepotilaan luota etsimään lehteä. Kirjamessujutussa, ei puputyttösivuilla valitettavasti edelleenkään.


 

4 kommenttia

  1. Elämäni parasta suklaata oon muuten ostanut Petrisiltä. Siitä on jo muutama vuosi aikaa, mutta edelleenkään en ole NIIIN taivaallista merisuolasuklaata löytänyt mistään. Etsitty on! Jossain vaiheessa ihan tosissani mietin, voinko tilata suklaata postitse.. Nykyään sit kokkailen pahimpaan hätään suolasuklaata itse, mut ei se oo kyllä sinne päinkään. :)

    VastaaPoista
  2. petrisin suklaa ja konvehdit on kyllä ihan huippuja. Melkein sanoisin et parhaita suomalaisia :)

    VastaaPoista
  3. Ruoka: paras tuliainen mistä tahansa. Mä menin nyt tollasella ruokasäkillä, mitä saa lähikaupastakin. Joskus oon erehtynyt ostaan jotain herkkua, mitä ei saa läheltä heti lisää, nyt en uskaltanut ottaa riskiä :D

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images