Maissinaksu

Täysimetys on ohitse. Tein sitä 5 kuukautta ja 3 viikkoa ja 2 päivää. Jäppinen aikoo täyttää puoli vuotta ensikuun alussa. Viime viikosta ...


Täysimetys on ohitse. Tein sitä 5 kuukautta ja 3 viikkoa ja 2 päivää. Jäppinen aikoo täyttää puoli vuotta ensikuun alussa. Viime viikosta lähtien olemme kokeilleen kiinteitä ja meininki on ollut hurja. Bataattisosetta pieni määrä lautasella ja äiti täyttää lusikan ja laittaa sen sitten oikeaan käteen. Siitä se sitten lähtee itsevarmasti suuta kohti, suuhun, silmään tai korvaan. Hämmästyttävän usein suuhun. Viime viikolla teimme tuon kahdesti. Viikonloppuna juhlimme yhdellä kurkun palalla. Tällä viikolla hieman luumusosetta ja tänään isin kanssa porkkana-perunaa ja maitoa mukista. Ja tänään tyyppi sai maissinaksun toiselta blogivauvalta ja mun periaatteessa piti olla niitä(kin) vastaan, sillä vielä vuosi sitten kirjoitin toiseen blogiini jotain jeesustelua, että ei ikinä niitä. Meni jo, hups.

Muita merkkipaaluja päähenkilön elämässä:

muutama hammas on tullut
uskoakseni ryömiminen on muutamista päivistä kiinni
kierii ja sekoilee

Mutta eipä mulla muutaku et se täysimetys on nyt siis loppu.

7 kommenttia

  1. Joo, maissinaksut on ihan huippuja! Meillä maistellaan myös parsakaalia, kurkkua, kukkakaalia, bataattia ja persikkaa.

    Mikset kertonut, että K on tehnyt hampaita?! Mä en tajunnut edes kurkata suuhun tänään, olisin halunnut tietää, miltä pienet hampaat näyttää!

    VastaaPoista
  2. Mä olen myös antanut jo maissinaksuja sormiruoaksi, sillä pikku-a on niin kiinnostunut meidän muiden syömisistä että sääliksi käy. Lusikka ei vielä kovin helposti mene suuhun, mutta kun saa maissinaksun käteensä niin se menee suuhun kyllä saman tien. Taidamme siis lisätä sormiruokailua huomattavasti, (viimeistään) kunhan puoli vuotta tulee täyteen ellei soseiden syönti lähde sujumaan yhtään paremmin...

    VastaaPoista
  3. Mä olen toisaalta näin vähän isomman kanssa myös sitä mieltä, että kumpikaan tapa (soseet ja sormiruokailu) eivät ensin suju ihan taiten ennen harjoittelua eikä niiden sujumisesta tai sujumattomuudesta sinänsä voi oikein tehdä johtopäätöksiä, että kumpaa kannattaa jatkaa. Tai pitääkö ylipäätään valita vain jompi kumpi?

    VastaaPoista
  4. Mä olen sitä mieltä et ehdottomasti molemmat! Esikoisen kanssa sormiruokailtiin vasta lähempänä vuoden ikää, mutta pienemmän kanssa käytän sitä miten saan helpoiten syömään kiinteitä :)
    Mut kuukauden ajan totutellaan lusikkaan, sen jälkeen lisätään sormiruokaa jos tarvis...

    VastaaPoista
  5. Niin, en oo ees ottanut oikeesti selvää noista ruokailutrendeistä ja en ees tienny et sormiruokailu jotenkin vois korvata soseet kokonaan. Duoda duoda, ei toi meidän yliälykäs lapsi kyllä täyteen sormiruualla tulis kun se ei vaan osaa. pakkokai sille sosetta on antaa.

    VastaaPoista
  6. Ei oo mikään pakko antaa sosetta, kyllä puolivuotias saa sorminkin syötyä sen verran, kun tarvis on (ja sehän ei ole kovinkaan paljoa, kun käytännössä vatsa täyttyy edelleenkin maidosta aivan kuten viime viikollakin). Me on yksinomaan sormiruokailtu kakkosen kanssa, enkä voi kuin suositella. Sotkua joutuu sietämään, mutta miten mahtavaa, kun ei tarvitse tunkea lusikkaa vastentahtoisen vauvan suuhun. Ja sekin on aika jees, että syöttämisen sijaan voi keskittyä omaan ruokailuun, eikä vauvan viihdyttämiseen. Koska niinhän se normaalisti menee: ensin syötetään vauvalle soseet ja sen jälkeen syödään itse JA viihdytetään sitä vauvaa siinä samalla.

    Jos sormiruokailu kiinnostaa enemmänkin, niin Rapley & Murkettin Omin sormin suuhun on oiva tietolähde.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images