rillien sovittelukuvat: Laura Karppanen. 

Kun viimeksi uusin silmälasini viitisen vuotta sitten, olin töissä työtovereinani 1-2 luokkalaisia lapsia. Kun saavuin töihin uusissa kakkuloissani, sain vastaani huudahduksia "oi, näytät ihan siltä tanssii tähtien kanssa tuomarilta" ja niin kauan kunnes tajusin heidän tarkoittavan Jorma Uotista, se oli imartelevaa. Laseja en kuitenkaan ole katunut, sillä vaikka aluksi kaikki luulivat niiden olevan pilailukaupasta, ne tulivat yllätyksekseni muotiin ja ovat palvelleet hyvin siitä lähtien. Vaan nyt on lasien hankinta edessä.

Edelliset lasit hankin Nissenin perusmallistosta miesten puolelta ja hinta oli muistaakseni ohennuksineen ja pinnoituksineen alle 150 euroa. Merkkikehyksiä en käytä, koska useimmiten ne näyttävät lähinnä naurettavilta liian isoine logoineen ja mieleen tulee ne ällöt logolaukut, mitkä näyttävät kaikilla feikeiltä. Ja lapsen kanssa olen huomannut, että nykyään ne myös lentelevät pikin kämppää usemmin kuin ennen, joten mikään ei ole ikuista - merkkikehyksetkään.

Viime viikolla kävin jo Specsaversilla kokeilemassa laseja, mutta en tehnyt vielä ostopäätöstä - onneksi. Tänä maanantaina Specsaversille tuli nimittäin uusi kampanja, missä linssien ohennus ja pinnoitus kuuluvat hintaan. Jes!

Äitiyden myötä eteen on kuitenkin tullut lähiölook-ongelma, mikä vaatii mietintää. Tällä hetkellä en nimittäin jaksa pukeutua kovinkaan huolellisesti, joten lasit eivät voi olla liian modernit. Ne sotisivat päivittäin meikkaamatonta naamaa ja legginssejä vastaan. Toisaalta mitään perus mustia muovirillejäkään en halua, sillä nythän nuo aluksi oudot lasit ovat niin perus kuin olla ja voi.
Oma ajatukseni on nyt noiden kolmen ylimmän sangan välimaastossa, vähän enemmän kuin perus muttei liikaa. Eniten viehättää tuo ensimmäinen Kalle Päätalon ja Anssi 8000 mieleen tuova miestenkehys, missä on aika nostalginen alhaalta kirkas ja ylhäältä tummempi väritys. Saa nähdä saako sitä kuitenkaan aikaiseksi kun aina uusia rillejä kokeillessa ne vanhat tuntuvat silti parhaimmilta :)