Tietoa mainostajalle ›

Kokemuksia vähähiilihydraattisesta ruokavaliosta 6kk ajalta

Mietin pitkään tätä postausta ja voinko kirjoittaa aiheesta ollenkaan. En haluaisi olla yksi niis...

Mietin pitkään tätä postausta ja voinko kirjoittaa aiheesta ollenkaan. En haluaisi olla yksi niistä bloggaajista, jotka puhuvat painon tiputtamisesta ja ruokavalioista, kun nykyään kaikki tuntuvat olevan jollain fitnessdieetillä ja treenaavansa tarkoituksella puputtaen milloin mitäkin viherjauhetta ja vegaanista protskupatukkaa. Jos täällä somessa voin johonkin vaikuttaa, niin toivon sen olevan enemmänkin tyytyväisyys itseensä pienine vikoineen kuin kannustus muuttamaan itseään milloin minkin ulkonäkötrendin mukaan. Kukaan meistä ei varmasti ole täysin tyytyväinen omaan ulkonäköön, mutta toivon jokaisessa olevan enemmän niitä kohtia mistä tykkää kuin ei tykkää.

Kroppa on kuitenkin paljon muutakin kuin kuori, joka näkyy ulospäin ja sen olisi syytä toimia niin, että ihmisellä on hyvä olla sen sisällä. Mä en ole koskaan hävennyt vartaloani (vaikka ujostelen tottakai välillä joitakin kohtia) ja kropan muuttaminen ei siksi ole ollut kovinkaan kiinnostava juttu. Talvella sain kuitenkin tarpeeksi väsystä, joka oli alkanut vaivata mua oikeastaan heti imetyksen lopettamisen jälkeen ja joka tuntui pahenevan päivä päivältä. Helmikuussa olo oli niin väsynyt, että niinä päivinä jolloin vain oli mahdollista, nukuin yöunien lisäksi parit päiväunet ja haaveilin vain nukkumisesta, kaikki muu tuntui turhalle paitsi uni.

Onneksi kaikessa väsyssäni sain tilattua itselleni lääkäriajan ja vaadittua kunnon verikokeet, joista selvisi muutama väsyn kannalta olennainen juttu: D-vitamiini ja B-vitamiiniarvoni olivat romahtaneet lautasmallin mukaan syömisestä huolimatta ja veren paastoarvoni olivat koholla, eli nousi myös epäily kakkostyypin diabeteksen puhkeamisesta. Koska ainainen väsy ja diabeteksen hoito lääkityksellä ei kiinnostanut ja tiesin tuttavapiirissäni ihmisiä, joille hiilihydraattien radikaali vähentäminen oli tuonut avun niin väsyyn kuin verensokerista johtuviin väsypiikkeihin, päätin vähän salaa kokeilla vähentää hiilareita ruokavaliostani. Salaa ihan siksi, etten uskonut hiilarien vaikuttavan mulla oloon mitenkään ja uskoin palaavani kokojyväpastan ja ruisleivän pariin heti, kun saisin selville ettei vähentämisessä ole mitään järkeä.

Aluksi vähensin hiilarit arkipäivistä niin, että söin vain alle 5g/100g hiilihydraattia sisältäviä ruokia ja viikonloppuisin ihan tavallisen lautasmallin mukaan. Arkisin tämä tarkoitti kaiken leivän, riisin, perunan ja sokerin sivuun laittoa, mikä kuulosti aluksi ihan järkyttävälle uhraukselle. Kuitenkin jo ensimmäisen viikon jälkeen tunsin olotilassani normalisoitumista, en nyt suoranaisesti pursunnut energiaa mutta väsytti vähemmän. Viikonloppuisin taas oli yhtä väsynyt kuin aiemminkin, joten noin kuukauden vhh-ryuokavaliota noudatettuani aloin lipsumaan vähähiilariseen ruokaan myös viikonloppuisin, koska olo oli vaan niin paljon parempi ilman väsyä.
Kokonaan en ole ruokavaliotani muuttanut, enkä puhu esimerkiksi sokerittomasta tai hiilarittomasta ruokavaliosta, koska ruokavaliossani on ollut helmikuusta saakka molempia, tosin huomattavasti pienempinä annoksina kuin ennen. En myöskään voi puhua karppaamisesta, sillä mikään tuollainen lokerointi ei ole kiinnostanut mua, enkä halua ajatella kuuluvani mihinkään erityiseen ryhmään syömisieni takia. Olen kuitenkin syönyt vähähiilihydraattisesti kun siihen on ollut mahdollisuus, mutta halutessani skipannut ruokavalion hauskuuden takia ja syönyt Kaamoksen synttäreillä kakkuöverit ja mökkiviikonloppuna tortilloja, koska olen halunnut. Perjantaina kävin puolen vuoden jälkeen Naughty Brg:ssa syömässä hampurilaisen ja ranskikset ja join päälle (liikaa) kaljaa ja viiniä, joten mikään täydellinen esimerkki vhh:n noudattamisesta en todellakaan ole. Valitettavasti, lisään, sillä olo on ollut lauantain ja sunnuntain todella väsynyt ja mieliala maassa.

Kun vähähiilarisesta ruokavaliosta alkaa nyt kuitenkin olemaan puolen vuoden kokemus takana, ajattelin summata hieman sitä, miten ruokavaliomuutos on vaikuttanut elämään. Yhdellä sanalla sanottuna: positiivisesti. Kun maltan noudattaa ruokavaliota, voin hyvin ja olen energinen ja jaksan herätä aamuisin virkeänä. Heräämisessä on tullut oikeastaan toisenlainen ongelma eteen ja herään nykyään helposti kuuden aikaan, kun en tarvitse entiseen malliin unta. Mutta onneksi aamut ovat ihanaa aikaa juoda kahvia ja mietiskellä päivän kulkua. Toinen positiivinen juttu on ollut nälästä johtuvien kiukkupuuskien väheneminen. Vielä puoli vuotta sitten tuntui, että vaikka söin mitä, oli mulla koko ajan nälkä ja jouduin tankkaamaan jatkuvasti hedelmiä tai leipää pysyäkseni järjissäni. Nyt kun ruokavaliossani on huomattavasti enemmän rasvaa, tuntuu kuin aivot toimisivat paremmin ja nälkää tai nälkäkiukkua ei tule juuri koskaan. Aamulla syödyllä turkkijugulla, pähkinöillä ja marjoilla pärjää tosi pitkään ja kun lounaaksi syö isokokoisen salaatin juustolla, kalalla ja oliiviöljyllä, pärjää sillä helposti vaikka iltaan. Tosin lapsen kanssa eläessä iltaruoka on tehtävä enkä edelleenkään halua lapsen huomaavan ruokailussani mitään "outoa" ja syön siksi hänen kanssaan, hieman eri lautasmallilla vain.

Energian ja nälättömyyden lisäksi yksi huvittava, ehkä ihan hyvä asia on seksuaalisen halun lisääntyminen. On hyvä, etten asu kenenkään miehen kanssa, sillä hän todennäköisesti olisi nyt jo rampautettu halullani ja se ei olisi kiva juttu ollenkaan. Ja suurimpana ulospäin näkyvänä asiana on tottakai se ulkoinen muutos, jonka ruokavalio on saanut aikaiseksi. Kun väsy on selätetty, on hymy usein herkässä, mieli korkealla ja vaatteetkin muutamaa kokoa pienempiä mitä aiemmin. Laihtumisesta multa on turha kysellä sen enempää, sillä en omista vaakaa enkä ole mittaillut ruokiani laihdutusmielessä päivääkään - päin vastoin tuntuu että mitä enemmän syön, sitä isommalta housujen vyötärö tuntuu. Muutamat lukijat ovatkin jo bonganneet uutta hehkua olemuksessani ja hauskaa kyllä sekä kommenttiboksiin että Instaan on sadellut viestejä, joissa epäillään uuden hehkun takana olevan mies. Miesjutut eivät blogiini kuulu, mutta sen sanon, että suurin syy piristyneeseen olemukseeni on ihan se, että mä olen piristynyt. Väsy ei vaivaa, nälkä ei riivaa ja vitamiininpuutoskin on selätetty. Hurraa!
Kuten alussa sanoin, tämä postaus on asia, jonka julkaisemista mietin tosi pitkään, sillä en halua olla omalta osaltani tarjoamassa yhtään vinkkiä laihtumisen tueksi, sillä laihduttaminen on musta yksinkertaisesti ihan perseestä. Mä en halua sanoa, että kilojen menetys tekisi kenestäkään parempaa tyyppiä tai että ruokavalioni olisi avain yhtään mihinkään. Mutta se, mitä haluan sanoa on, ettei väsystä kannata kärsiä vaan etsiä siihen itselle sopiva ratkaisu. Joillekin se on liikunta, joillekin kirkasvalolamppu. Mä koen hiilihydraattien karttelemisen itselleni helpoimmaksi tavaksi.

Jossain vaiheessa voin toki kirjoitella aiheesta lisää, jos haluatte kuulla vaikkapa enemmän ruokajuttuja tai vaikkapa kirjavinkkejä vhh-ravintoon liittyen. 

ps. Diabeteksen hoidosta vhh:lla en tiedä paljoakaan, sillä lopulta sokeriarvoni osottautuivat ihan normaaleiksi. Hyvä niin.

20 kommenttia

  1. Mä olenkin katsonut viimeaikaisista kuvista että oot hoikistunut! Toi on kyllä sinänsä paras mahdollinen tilanne, että ruokavaliota muuttaa muista syistä ja paino tippuu vähänkuin siinä sivussa. Mä olen kyllä itsekin ollut jo jonkin aikaa sillä tavoin VHH:n kannattaja, että oli mun syömiset muuten mitä hyvänsä, niin aamupala ja lounas menee melko vähillä hiilareilla sillä jaksan paljon paremmin kuin jos söisin lounaaksi vaikka pastaa tms...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, ei mullakaan ilta oo niin paha jos syökin hiilihydraattia, mutta päivissä tosi iso ero.

      Poista
  2. Olisi kiva kuulla vaikka mitä esim,1,den päivän ruoka Valio, aion kokeilla tuota,aina väsynyt ruuan jälkeen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä voin jossain vaiheessa postailla jotain esimerkkipäiviä :) Käytännössä se menee turkkijogu + marjat + pähkinät + salaatit + kala/liha + kasvikset + mitä milloinkin linjalla. Monesti korvaan ihan peruslisäkkeen esim salaatilla ja syön vain kastiketta.

      Poista
  3. Näytät hyvältä. Tuli mieleeni, että tarkkaile d ja b vitamiinitasojen kehitystä. Joskus niiden arvojen tippuminen auttaa pääsemään keliakian jäljille. Itselläni noi arvot on ne, jotka mulla heittelee. Keliakiassa vitamiinit eivät imeydy ja tulee erilaista oireita. Halusin vaan sanoa, koska usein ei tulisi se mieleen. Keliakia ei välttämättä anna edes vatsaoireita, vaikka suolinukka olisi tuhoutunut. Mutta huomaa, että olet jotain tehnyt ja se näkyy.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pitääpä ottaa asiaksi tutkia noita arvoja pidempään, kiitti huomiosta :)

      Poista
  4. Hieno asenne ja mahtavaa kun päivitetty ruokavaliosi kuitenkin sallii poikkeuksia. Itse yritän tumkea lisää kasviksia ruokavaliooni ja se jo on poistanut turhaa napostelua minulta. Pitänee testata vhh myös tosissaan kun omissa sokeriarvoissani jo kohonneita arvoja. Olet kyllä kaunis nainen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, ei pienen lapsen äitinä oikeasti voi kiristellä ja muutenkin tuntuu tyhmälle luopua kaikesta, kun ruuan maku on tosi tärkeä juttu. Mutta en mä kyllä niitä risejä ja perunoita kovin kaipaa enää lautaselleni, mikä tekee asiasta aika helppoa.

      Poista
  5. Ihan tosi hyvä postaus! Olen itse ihan väsynyt, ja joo, ruokavalioni on lautasmallia lasten takia, mutta välissä syön paljon herkkuja. Ihan on nyt pakko testiä tuo, mutta salaatin puputtaminen ei kiinnosta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Siis salaatin puputtaminen ei ehkä ole oikea sana, kun miettii kuinka paljon muuta siihen ateriaan kuuluu. Jos laitat vaikka lohta, vuohenjuustoa, oliiviöljyä ja pähkinöitä saat tosi paljon energiaa ja sillä jaksaa pitkälle. En mä mitään minivihersalaatteja syö koskaan.

      Poista
  6. Mahtavaa! Minäkin olen huomannut sun kuvista erilaisen hehkun, mutta pistänyt kesän piikkiin. :) millä korvaat perunat yms.? Lisäät kasviksia?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. no esim kukkakaalilla tai ihan vaan jätän korvaamatta ja syön salaattia ja jotain kastiketta yms. Aika paljon saa kyllä rasvaa lisätä ruokavalioon, että jaksaa mutta kun sen uskaltaa tehdä niin olo on kyllä aika mukava :)

      Poista
  7. Jos mä oisin sä pitäisin aika usein hiuksia kiinni, koska se näyttää upealle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, mä oon nyt tykännyt pitää enemmän auki, mutta tänään sattumalta oli kyllä tukka ponnarilla :)

      Poista
  8. Mäkin oon huomannut, että oot hoikistunut. Olisi kiva kuulla ruokajuttuja tähän liittyen, sillä itse pudotin 8kg "vhh:lla", mutta nyt oon ottanut rennommin ja tarkoitus ois taas nyt syksyn saapuessa jatkaa samalla linjalla ja uusia ruokavinkkejä kaipaisin kovasti. /Jennik

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. No en tiedä olenko mä mikään suuri ruokaguru edelleenkään, mutta toki jotain ruokia on löytynyt lemppariksi mutta ehkä enemmän kirjoja joista saa inspistä. Postailen niistä joskus myöhemmin.

      Poista
  9. Mä olen myös pudottanut parikymmentä kiloa ruokaremontilla ihan itsekseni ja ilman liikunnan lisäämistä. En sano minäkään sitä karppaukseksi, mutta pudotin hiilarit minimiin, söin säännöllisesti ja hiilarit joita söin, valitsin järkevästi. Muuttuneen ulkonäön lisäksi mahtavaa on pirteys! Nukuttaa kyllä, mutta ajallaan. Sellainen sumea väsymys, jota tuli vielä sitten ruokittua karkeilla, on loppunut. Nyt kun voi ottaa jo rennommin, on taas hankalampaa - silloin kun tarkkaili syömisiään, pääsi helpommalla! Ja ps, rakastan karkkia, enkä ole siitä joutunut luopumaan! Nykyään mottoni onkin "kohtuus kaikessa". Mahtavaa että olet samalla tiellä! -S-

    VastaaPoista
  10. Kiitos hyvästä ja inspiroivasta kirjoituksestasi! Jään odottamaan vhh-kirjavinkkejäsi ja muuta aiheeseen liittyvää.

    VastaaPoista
  11. ...siis kiitos kirjoituksesi asenteesta. Terveys, hyvä olo, sallivuus, oman kehon (ja painon) hyväksyminen, arkijärki - näitä todellakin tarvitaan tämän aihepiirin käsittelyssä. Kirjoituksessa oli kaikkia näitä sekä oman kokemuksen subjektiivisuus huomioitu. Kiitos tästä!

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images