Tietoa mainostajalle ›

Onks noloo? tunnustuksia tämän äidin elämästä

  Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olimme viikonlopun Lapsimessuilla bloggaajaporukalla ...

 

Kuten edellisessä postauksessa kerroin, olimme viikonlopun Lapsimessuilla bloggaajaporukalla puhumassa Onks noloo?-kirjan teemoista äiti- ja bloggaajanäkökulmasta. Kirjan ja ruusun päivän erikoisteoksen, Ronja Salmen ja Jami Nurmisen Onks Noloo?-kirjan kunniaksi ajattelin listata myös omia nolouksiani äitivuosien ajalta. 

Nolostuttua on tullut ainakin...

1) Kun hillitsemätön makean himo yhdistettynä laiskuuteen sai mut yhtenä iltana herkkukaupassa käynnin sijaan turvautumaan Kaamoksen nallekarkin makuisiin monivitamiineihin. Aamulla oli selittelemistä lapselle.

2) Kun vauva-aikana olin niin väsynyt ja kyllästynyt imettämiseen, etten enää jaksanut välittää missä ja milloin sitä tein. Muistan ikuisesti erään miehen ilmeen, kun kävelin häntä maitokaupassa vastaan, tissi paidan ulkona ja lapsi...kaupan ostoskärryn turvaistuimessa.

3) Kun ensimmäinen pulkkareissu osoittautui katastrofiksi vauvan vihatessa pulkassa istumista ja rakastaen siitä pois kierimistä. Harmi vain, että huomasin kierimishalun vasta kun takana kulkeva mummeli huuteli lapsen tippuneen pulkasta jo kymmeniä metriä sitten ja minun vetävän vain painavaa ruokakassia pulkassa.

4) Kun neuvolaan mennessä en muista koskaan lapsen sosiaaliturvatunnusta. Kerran unohdin myös toisen nimen.

5) Kun matkustin kahdestaan 1.5-vuotiaan taaperon kanssa Teneriffalle ja lapsi huusi lentokoneessa kuusi tuntia putkeen sekä tulo- että menomatkalla enkä saanut häntä hiljaiseksi millään.

6) Kun lapsi kertoi bussissa isoon ääneen haluavansa kotona selkäsaunan (= taputtelua selkään nukuttaessa).

7) Kun väsynyt kauppareissu päättyi katastrofaaliseen kiukuttelukohtaukseen molemmilla ja kun sen jälkeen sain kommenttiboksiin viestin, että meidät oli nähty ostarilla, mutta ei uskaltauduttu tervehtimään (en ihmettele miksi).

8) Kun otin Kaamoksen tänään Food For Mediaan, jossa hän tyhjensi Perhon leivostarjottimet ja Pirkan mangojäätelökojun sekoillen kotimatkalla sokerihumalassa potkulaudalla pitkin Pohjois-Esplanadia.

9) Kun saman tilaisuuden jälkeen huomasin hissin peilistä mun paitapuseron napin olleen keskeltä auki ja rintsikoiden ja mahan vilkkuneen todennäköisesti aika pitkään esillä. (kuka tunnustaa nähneensä?)

10) Kun laitoin imetyshuuruissani sektioarpikuvan blogiini huomaamatta, että siinä oli aika paljon myös häpykarvoja näkyvillä. Onneksi Mimmi jaksaa tästä huomauttaa säännöllisesti.

21 kommenttia

  1. Voi apua, repesin :D!! Ja jos yhtään lohduttaa, niin minäkään en IKINÄ muista lasten sosiaaliturvatunnuksia (sekä vilauttelen myös rintavarustusta huomaamattani vähän väliä).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kuka niitä enää voi muistaa kun on kaikki ovikoodit ja ties mitkä pinkoodit muistettavana?!

      Poista
  2. Kaupan kassalla, takana oleva mies tuijottaa minua samalla nenää nyrpistellen. Mies luulee minun piereskelleen kassalla vaikka syypää on jo kassan päädyssä oleva taapero kakat housuissa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kai sä nyt jotain selitit isoon ääneen, että VOI LAPSI KUN HAISET PAHALLE :D

      Poista
  3. Ahhahah tää oli paras! Lempikohta: selkäsauna.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Toi sana on kyllä selkeesti papan peruja, en oo itse käyttänyt moista juuri tämän kaltaisten tilanteiden pelossa :)

      Poista
  4. Kerrankin kunnon listaus! Monilla bloggaajilla näkee tunnustuksia, jotka ovat tasoa "puin hopean- ja kullanvärisiä koruja sekaisin", "huulipuna ei sopinutkaan mun ihonväriin" tai "mulla oli vahingossa päällä poikaystävän t-paita eikä oma". Arvostan tätä, Elsa! :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä en edes huomais tollasia "mokia" kun tänään kävin kaupassakin vahingossa eriparikengät jalassa.

      Poista
  5. On sitten jotain muisteltavaa vanhana :D Tosin mä en just nyt muista yhtään nolostuttavaa tilannetta, ilmeisesti itsesuojeluvaisto on pyyhkinyt ne tehokkaasti pois. Täytyy koettaa palautella mieleen, tää on hyvä lista.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikö ees mitään tilannetta, jossa mietit voiko tällä koulutuksella lapset käyttäytyä noin. No, mä kyllä mietin monesti et just tän koulutuksen ihmisten lapset käyttäytyy just näin.

      Poista
  6. Kiitos tästä! Mun omia hieman noloja juttuja on, etten muistanut vauva-aikana omaa nimeäni. Olin niin tsempannut muistamaan sen lapseni hetun, että en todella tiennyt omaa nimeäni enkä kotiosoitetta. Hetken päästä muistin osoitteen ja nimeni tarkastin etukortista, vähän hävetti. -kirmi

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hahahahahahahahah! Siis aivan mahtavaa! Niin tuttua, että skarppaa jossain ja unohtaa sit toisen asian. Mulla käy monesti unohdus sillä aikaa kun katson kelloa ja pitäis sanoa se kellonaika ääneen - en vain muista enää!

      Poista
  7. Viikko sitten olimme lähijunassa, ja 7 vee poika (pohdiskellut kuolemaa viime aikoina) kysyi suht kovalla äänellä: "äiti poltitteko "Bertan" (= 10 vuotta sitten kuollut koira, ja sitten tuhkattu ja tuhkat ripoteltu mökille) nuotiossa?" Mies muuttui punaiseksi ja mä sitten yritän selittää järkevästi, että koiraa ei poltettu nuotiossa, vaan koira kuoli vanhuuttaan ja poltettiin isossa uunissa ja tuhkat levitettiin mökille...

    VastaaPoista
  8. Haha, hyvä lista! Itse unohdin ottaa vauvan mukaan neuvolaan (onneksi huomasin jo hississä et vaunut on tyhjät), sain mammakerhossa väsymyspäissäni kunnon kilarit kestovaippa- ja kantoliinaesittelystä (koin syyllistäviksi kun en itse näihin pystynyt), aamuruuhkaisessa bussissa tytär karjui täysiä "äiti, aina sä satutat mua" kun pidin hänestä kiinni jottei hän nimenomaan satuttaisi itseään... onhan näitä. Viime vuosilta ei tuu mitään noloa mieleen, mutta uskon se vahvasti johtuvan siitä että olen niin karaistu etten edes tajua nolostua.

    VastaaPoista
  9. Haha, hyvä lista! Itse unohdin ottaa vauvan mukaan neuvolaan (onneksi huomasin jo hississä et vaunut on tyhjät), sain mammakerhossa väsymyspäissäni kunnon kilarit kestovaippa- ja kantoliinaesittelystä (koin syyllistäviksi kun en itse näihin pystynyt), aamuruuhkaisessa bussissa tytär karjui täysiä "äiti, aina sä satutat mua" kun pidin hänestä kiinni jottei hän nimenomaan satuttaisi itseään... onhan näitä. Viime vuosilta ei tuu mitään noloa mieleen, mutta uskon se vahvasti johtuvan siitä että olen niin karaistu etten edes tajua nolostua.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images