Tietoa mainostajalle ›

Designmuseon talvilomapajat, Hello Ruby ja diy tietokone

Asuntomme on vallannut askartelumaanikko,joka haluaa maalata ja askarrella päivittäin ja paljon....



Asuntomme on vallannut askartelumaanikko,joka haluaa maalata ja askarrella päivittäin ja paljon. Yksi viimeisimmistä ideoista oli oman tietokoneen rakennus, joka onnistuikin helposti. Akvarellipaperi taitettiin läppäriksi ja näppäimet leikattiin kartongista, näytön kuva vanhasta Voima-lehdestä. Jostakin syystä nuo hellät katseet piti piilottaa teipillä, don't ask why.

Viime viikolla bObles-illassa kuulin, että myös Designmuseolla olisi talviloman aikaan tiedossa koodausaskartelua Linda Liukkaan Hello Ryby-kirjan inspiroimana. Sehän sattui, kun kiinnostusta löytyy nyt kovasti ja pajat ovat avoinna 23.-26.2. 2016 klo 14-16 joka päivä. Lisää tietoa talvilomapajoista löydät Designmuseon sivuilta.


Mikäli Linda Liukkaan satukirja Hello Ruby on vielä vieras juttu, suosittelen laittamaan varauksen vetämään kirjastoon tai hankkimaan oman kirjan esimerkiksi Designmuseon reissulla. Kyseessä on maailman ensimmäinen lapsille suunnattu ohjelmointikirja. Kirja on kiinnostava niin lapselle kuin aikuisellekin ja itsekin kun käytän koodausta päivittäin työvälineenä ensimmäistä kertaa elämässäni, se tottakai kiinnostaa. Uuden blogipohjan kanssa joudun lähes poikkeuksetta koskemaan johonkin koodiin, jotta saan kuvat ja tekstin haluamaani muotoon ja välillä homma kyllä turhauttaa. Onneksi osaan jo ulkoa monia koodinpätkiä, jotka nappaan pois, jos en niiden käskyä koodissani tarvitse. (Jos katsotte tosi tarkkaan tätä postausta isolta näytöltä, huomaatte, että kaksi ensimmäistä kuvaa ovat eri kohdassa mitä kaksi alinta. Juuri tällaisissa jutuissa itse muokkaan koodia usein)

Hello Ruby tuokin olennaisia asioita esiin: ohjelmointi on kuin neuvoisi satukirjan ketuille, kuinka vihanneksia kylvetään: "Tarvitsette pussin siemeniä. Jos näette tyhjän kuopan, tipautatte sinne siemenen. Jos kuopassa on jo siemen, siirrytte eteenpäin". Kaikki asiat pitää eritellä, myös poikkeukset. Silloin homma hoituu oikein. Satuna kirja on hauskalla tavalla erilainen, mutta ei siis ole kirjoitettu koodikielellä vaan avaa koodauksen ideaa sadun kautta. Ainakin Kaamos tykkää lukea kanssani Hello Rybya, vaikka ei missään koodauskerhossa käykään. Mutta Designmuseon pajaan me aiotaan osallistua, sehän on lapsille ja meille museokorttilaisille ilmaista lystiä (kun kortti on siis maksettu) ja samalla pääsee vielä kerran katsomaan Lapsen vuosisata-näyttelynkin, joka menee kiinni ennen maaliskuun puoliväliä.

0 kommenttia

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images