Tietoa mainostajalle ›

Kolme museota viidessä tunnissa

Kävin tänään kolmessa museossa. Aloitin museokierroksen Designmuseosta ja jatkoin Ateneumin kautta Kiasmaan . Kolme museota vei aikaa noin...

nanso katriniskanen atsteekki


Kävin tänään kolmessa museossa. Aloitin museokierroksen Designmuseosta ja jatkoin Ateneumin kautta Kiasmaan. Kolme museota vei aikaa noin viisi tuntia, samassa ajassa ei lukisi edes kokonaista kirjaa, kun taas museoissa pääsee tutustumaan moniin kiinnostaviin maailmoihin samassa ajassa.


Mietinkin Kiasmassa käyskennellessäni, että taidemuseot ovat parhaimmillaan elokuvan ja kirjan kaltaisia elämyksiä, jotka tempaavat mukanaan ja vievät ajantajun täysin. Kiasman näyttelyistä etenkin Face to face - muotokuvanäyttely sekä Robert Mapplethorpen näyttely veivät mut ihan eri maailmaan ja tilaan. Face to facen muotokuvat olivat kiinnostavia ja nykytaidetta oli yhdistelty hyvin Kiasman kokoelmateosten kanssa. Mukana oli lempitaiteilijoitani kuten Stiina Saaristo ja Kalervo Palsa. Mapplethorpen näyttely kiinnosti mua tietenkin kuvien takia, mutta myös siksi, että olen kova Patti Smith fani sekä lukenut juuri Andy Warholin elämänkertaa ja tuon aikakauden New Yorkiin sijoittuvat taiteilijatarinat ja aikalaiskuvaukset kiehtovat kovasti. Smith ja Warholhan kuuluivat Mapplethorpen lähipiiriin ja seurustellessa Mapplethorpen kanssa Patti Smith oli myös hänen ensimmäinen mallinsa.


Samaa fiilistä en valitettavasti saanut Designmuseossa ja Ateneumissa. Designmuseon Suomimuoti-antologia oli sinällään ihan kiinnostava, mutta jotain jäi silti puuttumaan. Olisi kiinnostavaa kuulla tarinoita vaatteiden takaa ja päästä ehkä hypistelemäänkin niitä itse. Välillä mietin olisiko Daniel Palillon ja Plastic Ponyn monen asun sijaan voitu esitellä suomalaisia merkkejä hieman laajemmin. Monet entiset suosikit kuitenkin putkahtelivat näyttelyssä mieleen, esimerkiksi Lustwearin ja Panikin muistin pitkästä aikaa. Ja onhan lähes joka suomalaisen vaatekaapista löytyvissä jutuissa taikaa, siksi pidin myös unisex-teemoista näyttelyssä paljon.


nanso atsteekki katri niskanen


Ateneumia olen ihmetellyt jo kauan pönkeästä meiningistä. Kun muut kansainväliset ja suomalaisetkin museot ovat vain iloisia kuvaavista ja instaavista museovieraista, kieltää Ateneum vieläkin kuvauksen vierailtaan. Sen lisäksi myös esimerkiksi reput ovat kielletty, mitä en täysin ymmärrä paikassa, jossa teokset riippuvat seinillä ja kerranhan mut ohjattiin pihalle Ateneumin auditorion yleisöluennolta, jossa käsiteltiin Carl Larssonin lapsiaiheista taidetta. Syy oli, että 9kk ikäinen vauva kantoliinassani jokelteli silloin tällöin. Esimerkiksi Kiasmassa ja Taidehallissa ei koskaan tule samanlaista ei toivotun vieraan fiilistä (lapsen kanssa tai ilman), mikä mulle Ateneumissa tulee melko usein. Koska mulla ei ollut kolikkoa lukittuun kaappiin, roikotin reppuani kädessäni ja kun erehdyin nostamaan sen toiselle olalleni, tuli museo-opas kertomaan ettei se saa olla olalla. Luultavasti toisella olalla roikkuva reppu tekee kuitenkin paljon enemmän harmia taiteelle, mitä esimerkiksi sallitut olkalaukut.. Valitettavasti myös Tarujen kansat näyttely kuulosti huomattavasti kiinnostavammalta mitä todellisuudessa oli. Kun Ismo Höltön näyttely oli jo purettu, ei Ateneum nyt oikein iskenyt.


Harmittaa, etten enää jaksanut käydä Taidehallissa, jossa on 9.8. saakka Julian Opien näyttely. Sinne on ehdottomasti mentävä viikon sisällä. Ynnättynä tämänpäiväinen museovaellus oli kuitenkin ihan jees ja Kiasma tosi hyvä jälleen kerran!


Kuvituksena tällä kertaa neiti taiteenharrastajan kulttuurilookki. Valkomustat printtivaatteet (saatu) ovat muuten juuri myymälöihin saapunutta Katri Niskasen suunnittelemaa Nansoa. Aika päheät?! Mietittiin pitkään museokaverini kanssa kenen taiteilijan duunit noista printin kuvioista tulee mieleen ja siis ihan kuin Keith Haringin jälkeä!


Seuraa blogiani Instagramissa, Facebookissa ja Bloglovinin kautta.

7 kommenttia

  1. Nuo Nansot on kyllä kauheen kivat! Otitko niistä XL:n? Mietin täällä josko sittenkin mahtuisin niihin, tosin ei taideta enää tarvita yhtään samis asua... :D

    VastaaPoista
  2. Juu, xl on. Housut tosi jees, paidan "vyötärö" nousee mun makuun vähän liian ylös eli sais olla vähän alempana. Mukavaa matskua ja arvasin et säkin tykkäät!

    VastaaPoista
  3. Se 'vyötärö' on minusta oikein hyvä sulla rinnan alla. Näyttää nätiltä. Totuttele vaan :D
    Näytät upealta tuossa asussa!

    VastaaPoista
  4. Ongelma on, et se nousee rintojen tasolle melko helposti ja pitää sit nykiä alaspäin paljon.

    VastaaPoista
  5. Sulle olisi varmaan mennyt sitten pienempikin koko. Mulla on sama yhden mekpn kanssa. Tiedän tunteen

    VastaaPoista
  6. Löysin tän Nanson mekon eilen Sokoksen alesta ja mukaan lähti!
    Muistinkin tämän kuosin täällä nähneeni. =D
    On mulla tuo MoiMoin korukin. Täytyy varmaan lähteä Sissoksesta kattoo tuota Kånkenia ja mitkäs nuo lenkkarit sitten on? =D
    terkuin, creepy wannabe-Elsa

    VastaaPoista
  7. Vanha postaus, mutta kommentoin, kun kerran tänne satuin. Ateneumissa on aina aukioloaikaan avoinna oleva maksuton, vartioitu naulakkopalvelu, jonne reput suositellaan jätettävän! Sitä kannattaa hyödyntää. Kivempi kiertää, kun ei tarvitse kantaa kamaa mukana :) Ja lainaksi saa vaikka pikkupussukan, jos ei ole taskuja. Reppuja ei voi kantaa selässä teosturvallisuuden takia (myös sojottavia olkalaukkuja ohjataan sinne etupuolelle..) ja siitä pidetään aika tiukasti kiinni, koska teosten taiteellinen ja myös rahallinen arvo on huomattava. Toki näin myös Kiasmassa, mutta Ateneumissa esim. yksittäisen teoslainan vakuutusarvo voi olla miljoonia euroja. Ehkä olemme kaikki samaa mieltä siitä, että ei ole kenellekään kiva jos ruuhkassa sattuu ottamaan pari askelta taaksepäin ja reppu on Vincentin syleilyssä ;) Myös valokuvaaminen liittyy usein teoslainojen tai lahjoitusten taustoihin. Kokoelmanäyttelyssä usein saa kuvata koska teokset ovat ko.museon omia, mutta tekijänoikeussyistä se on usein muulloin kielletty. Yksittäisten teosten kuvaamisen salliminen tai kieltäminen on mahdotonta, joten käytäntö koskee koko näyttelyä. Juomien ja ruokien kanssa on myös tiukka linja, koska jos vesipullot ovat ok, pitäisi myös kaikkien muiden juomien olla ok - linjaus "vesi ok, muut juomat kiellettyjä" ei vain toimi. Ihmisillä on tapana ajatella, että jos minä tässä vähän vain hörppään pirtelöä / kannan rinkkaa / kalkatan puhelimeen / koskettelen teoksia niin eihän se haittaa, mutta kun päivässä on jopa tuhansia asiakkaita, niin... Ja ne teokset ovat korvaamattomia. Siksi näin.

    Mukavaa seuraavaa museokäyntiä :)

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images