BIZNESTYYLI
3.2.14Muutama kuukausi sitten duuneja aloitellessani en edes ajatellut työtyyliä. Kuitenkin kun aika on mennyt eteenpäin, sitä enemmän musta tuntuu että työminä ja arkiminä pitää erottaa ja työpäiviin saatava jotain skarpimpaa linjaa. Se ei ole mikään haaste, sillä hengailen yleensä kotona pyjamassa tai muussa rennossa trikoossa joten jo pelkästään farkkujen kiskominen on skarpimpaa - minun mittapuulla.
Mietin kuitenkin että kun ikää on ja työnkuvassa tarvitaan myös uskottavuutta, pitääkö käydä ihan jakkupukukaupoilla. Sitten tulin tulokseen, että haluan viestiä ulkonäölläni ihan vain minua itseäni enkä muuttua miksikään bisneskissaksi. Bonus tietenkin on, jos näytän siltä etten tullut purkkapakettien tatuointitarroja vaihtelemaan. Minusta värit ja leikkimielisyys sopii virallisempaankin menoon, mutta toisaalta olen muutenkin tylsistynyt bisnestyyliin, missä joku kauluspaidan napin ommellanka on symboli hyvästä mausta. Hohhoijakkaa vaan.
neuletakki: Benetton, paita: Lindex generous, housut: Lindex generous, kengät: Helly Hansen, huivi: uhana Design
Koska olen tennarityttöjä ja käytän korkoja vain äärimmäisessä hätätapauksessa (puukengät poikkeus) on kenkien valitseminen työtapaamisiin ollut haastavaa. Luotto-Dr Martensieni rinnalle löytyi yllättäen kenkähyllystäni Helly Hansenin saapikkaat, jotka sain syksyllä merkiltä. Nämähän sopii kuin nakutettu: sporttiset mutta siistit, klassiset mutta työtapaamisissa persoonallisemmat mitä mustat saappaat. Like it, like it much!
Tälle päivälle kävinkin useammassa tapaamisessa tällä kombolla ja tunsin oloni siistiksi mutta omaksi itsekseni. Siihen en mustassa jakussa ihan heti kykene.
Kuvista kiitos Ny reenataan-blogin Annelle, jonka työpaikalla kuvat päivällä otettiin. Pitäisi vaan enemmän muistaa otattaa näitä asukuvia, kun niistä kuitenkin aina asiaa tulee.
Millaisissa vaatteissa te olette töissä? Univormu vai oma puku, jakku vai villapaita?
Seuraa blogiani Facebookissa, Blogilistalla tai Bloglovinin kautta.
24 kommenttia
Minä hengaan mekoissa. Nuorena asiantuntijana hain uskottavuutta jakkupuvuilla, mutta varsin nopeasti huomasin, että uskottavimmillani olen itseni näköisissä vaatteissa joten yleensä töissä päällä on mekkoja ja tunikoita Marimekolta tai Nansolta ja joku neuletakki. Uusi suosikkini työpukeutumisessa on tamperelaisen Super Mukavan ihanat mekot ja luottoneuletakki.
VastaaPoistaNeuletakki on päällimmäisenä melkein aina. Lähinnä koska palelen aina :) Muut vaatteet vaihtelee. On mekkoa, tunikaa ja paita+housut. Kunhan on mukavat ja lämpimät :) ka asteen asiallisemmat kuin kotileggarit ;) tänään esim oli musta paita, mustat leggarit, kukkahame (lyhyehkö), paksu neule.
VastaaPoistaSain itse juuri uuden työpaikan, jossa tarkoitus olisi näyttää hyvinkin asiantuntijalta. Meinasin jo siirtyä jakkuilnjalle, mutta totesin, että se ei ole minua.
VastaaPoistaNyt kuljen siis tunikoissa ja muissa itseni näköisissä vaatteissa :). Kaulassa on aina huivi. Olen ajatellut ostaa Marimekon tunikoita ja muita ihania hieman kalliimpia juttuja, mutta katsotaan saako vanha olenopiskelijamihinkääneiolerahaa- mentaliteetti vallan, vaikka töissä nyt ollaankin! Toisaalta pyörin myös sen kanssa, että muka laihdutan (kuten aina) enkä halua ostaa mitään kallista, koska se jäisi heti liian isoksi..yeah right :D.
Kiva kun postasit työasusta! Tällaisia voisi olla lisääkin.
Minä vietän työpäiväni mm. Po.pin raitapaidassa. Ja toisessa työssä edustan ZIZZI:n naisten vaatteissa, koska työni sitä vaatii :D Vaikea arvata missä teen töitä. ;)
VastaaPoistaTämä pohdinta kommentointeineen tuli kuin tilauksesta, kun pähkin juuri, miten pukeudun työhaastatteluun. Nimim. Marimekon kukkakalsareissa koko päivän viihtynyt.
VastaaPoistaItse olen viime vuosina siirtynyt aika pitkälti jakkulinjalle - tosin yhdistettynä printtipaitaan/ toppiin ja farkkuihin. Tämä ihan siitä syystä, että yläkoulussa työskennellessä on alkanut välillä tympiä se, että allekirjoittanutta baby facea luullaan aika ajoin oppilaaksi. Odotan kyllä tosiaan jo päivää, kun alan näyttää vanhemmalta. Silloin voinkin mennä töihin vaikka hupparissa...!
VastaaPoistaMun työasu on jollain rentouttavalla tavalla kivan säädelty: Kaiken on oltava mustaa. Vaatekappaleen ulkonäöllä, mallilla tai koolla ei ole väliä, kunhan se on musta. Tällaiselle antipukeutujalle siinä on sopivasti liekaa, mutta kuitenkin se väriraami, josta ottaa tukea. Jos menen vaatekauppaan pyörimään ilman mitään tiettyä hankittavaa, poistun häntä koipien välissä alta kolmen minuutin. Liian iso valikoima ahdistaa. :)
VastaaPoistaKiva tyyli ja ehdottomasti parempi kuin musta jakku! Värit on selvästi osa sinua. Itsekin tässä just mietin oman tyylin kasvojenkohennusta. En vain keksi miten... :)
VastaaPoistaTosi kiva asu, on kyllä ehdottomasti parempi kuin pelkkä musta jakku! Itelläni on siitä otollinen työpaikka, että melkein mikä vaan vaate käy, kunhan on helppo liikkua ja olo on mukava. Jakkupuvussa tai edes kireissä farkuissa ei tulisi mieleenkään mennä päiväkotiin töihin, mutta empä sitä kyllä kaipaakaan. Tunikoita käytän paljon ja vaikken tältä vatsan kasvattelulta vielä töihin kaipaakaan, niin odotan kyllä kevättä ja kesää kuin kuuta nousevaa, kun saan haudata mammavaatteet kaapin pohjalle ja kaivaa kaikki ihanat mekot taas esille (:
VastaaPoistaMun silmään tuo asukokonaisuus näyttää kotiäiti/vapaa-ajan lookilta, mutta johtuu varmaan siitä että työpaikassani suositaan jakkupukulinjaa. Aikanaan vähän vierastin jakkupukuja, mutta sitten huomasin niiden helppouden. Kiva vetää univormu niskaan ja sen myötä työrooli. Niin se vaan on että joissakin ammateissa jakkupuku on pakollinen halusi tai ei. Huomaan kyllä että kun töissä pitää olla huoliteltu niin se heijastuu vapaa-aikaankin eikä silloinkaan tee mieli näyttää miltään pellehermannilta.
VastaaPoistaKuulostaa hyvin mun tyyliseltä työvaatetukselta :) Mulla ei oo ollut ikinä oikeaa jakkupukuduunia, onneksi.
VastaaPoistaMullakin on usein joku auki oleva yläosa, oli se sitten neuletakki tai vaikka pitsipilotti.
VastaaPoistaHeh, mulla on kans aina luulo, et laihdun enkä siksikään osta mitään kallista :D :D Mutta onneksi asiantuntijuus ei ole vaatteista kiinni, esimerkiksi mulla yritys mitä edustan on positiivinen ja nuorekas, eikä mun tarvi silleen pingottaa.
VastaaPoistaEt kenties tee töitä Zizzin parissa? ;)
VastaaPoistaRiippuu tietenkin myös alasta. Sanoisin että mun pomo kattois kieroon jos tulisin liian fiinisti töihin. Viime viikolla se ihmetteli et mulla oli farkut kun yleensä olen aina legginsseissä. Mutta nää asiakastapaamispäivät on vähän eri juttuja, usein legginssit on enemmän kuin ok.
VastaaPoistaTuon kyllä ymmärtää. Tuli muuten mieleen et alaikäsenä kun yritti baariin oli aina joku asiajakku niskassa, nyt ei millään itselläni :D
VastaaPoistaMä oon kyllä iloinen että saan laittaa ja miettiä vaatetusta, oon ollut myös töissä univormupaikoissa ja se oli tosi tylsää mulle itselleni kun tykkään vaatteista.
VastaaPoistaNiinpä, sillähän sitä pitää mennä mikä näyttää itselle. Kunhan on siisti ja puhdas.
VastaaPoistaMäkin tykkäsin koululla työskennellessä rentoudesta minkä duuni salli, tosin aina kevätlukukauden lopulla olin karsinut aina kaiken meikistä koruihin, kun lasten kanssa ei tarvi niin panostaa asuun, kunhan pystyy hyvin liikkumaan.
VastaaPoistaMullakin etätyöpäivät menee tukka pystyssä pyjamassa. Pääasia et homma hoituu. Päiväkodissa aina välillä ihmetellään miten eriltä näytän palaveripäivinä, kun menen jossain muussa vaatteessa hakemaan lasta kuin jossain collegehousuissa )
VastaaPoistaJuu, sehän on työpaikasta kiinni. Mä teen paljon asiakastapaamisia, mutta ala millä toimin on kuitenkin aika rento. Vastassa voi olla muodollisemmin pukeutuvia ihmisiä, mutta se mitä työtyylini edustaa kumpuaa kuitenkin myös työpaikan ilmapiiristä.
VastaaPoistaJa arkena näytän kyllä Pelle Hermannilta. Vähän nauratti tuo kotiäitilookkiin vertaus kommenttisi alussa, kun mun kotiäitityyli on ollut lähinnä tyylittömyyttä. En vain liiku paikoissa minne ei voisi mennä leopardijumppahousuissa ja moon bootseissa :D
Mitä sä teet työksesi? Olisi kiva tietää edes jotain.
VastaaPoistaSuunnittelen kaupallisia kampanjoita nettimediaan.
VastaaPoistaMulla on töissä melkein samat vaatteet päällä kuin nyt äippälomalla. Mekko tai hame, kivat sukkikset ja neule. Virallisempiin tilaisuuksiin vedän jakun päälle. Ainoa ero on se, että töissä pidän korkkareita, mutta äippälomalle en.
VastaaPoistaNuo kuteet ovat tosi kivat ja sopivat sulle kuin nenä päähän!
Kommenttien valvonta päällä.