Viimeiset Ruotsipostaukset käsillä, vaikka 4 yön poissaolosta kotoa voisi kirjoittaa puoli vuotta putkeen, niin hauskaa oli. Lähtöpäivän ohjelmassa oli Junibacken, satutalo vailla vertaa. Junibacken on yksi ihanimmista lasten matkailukohteista, mitä olen ikinä nähnyt, vaikka kokonsa puolesta vastannee pienehköä sisäleikkipuistoa. Sen vetonauloja ovat muun muassa Peppi Pitkätossun huvikumpu-talo sekä häkellyttävän ihana junamatka satukirjoista tuttujen maisemien ja tapahtumien halki.

Vaikka Junibacken on ensinäkemältä Astrid Lindgrenin satuhahmoihin perustuva, tutustuttaa se moniin muihinkin lastenkirjasankareihin, muun muassa Viiruun ja Pesoseen sekä Lokki Joonataniin. Todellisuudessa kyse on kuitenkin "vain" hienosti rakennetuista leikkimökeistä tavaroineen, silti tuntuu, että Junibacken on tehty niin tunteella ja taidolla lapsia varten, ettei sieltä malttaisi lähteä koskaan pois.

Paikka tuo esiin myös muutamia tärkeitä puolia lapsista, pienet kolot ja käytävät kiehtovat lapsia (ja aikuisia) suurella ikäskaalalla: oma yksivuotias leikki Pepin talossa ruotsalaisten koululaisten kanssa sulassa sovussa. Isompien lasten leikeistä huomasi myös kuinka tärkeitä sadut ovat ja miten ne ruokkivat mielikuvitusta myös leikkiessä. Yksinkertainen on usein parasta ruokaa mielikuvitukselle, kunpa sen muistaisi itsekin.

Junibackenilla viihdyttiin pitkään ja hartaasti. Erityisesti Pepin vessa oli nuorimman matkalaisen mieleen ja vessanpöntön luukku oli ehdoton suosikki :D Junibackenilta löytyy myös ravintola sekä (tietenkin) kauppa, mistä saa kaikkea muumiserveteistä Jan Lööfsin kirjoihin, Astrid Lindgrenin satusankariroinaa unohtamatta. Jätimme kuitenkin ruuat ja härpäkkeet väliin ja keskityimme olennaiseen, satuseikkailuun minne palataan varmasti seuraavallakin Tukholman matkalla.