Wanted

Kahden suoran Laura liipaisi läheltä aihetta , mitä olen miettinyt itsekin. Miehet. Voisi nimittäin olla tilauksessa täälläkin yksi kappale,...

Kahden suoran Laura liipaisi läheltä aihetta, mitä olen miettinyt itsekin. Miehet. Voisi nimittäin olla tilauksessa täälläkin yksi kappale, kriteerit ovat vain aivan liian kovat. Itsellä ei sen sijaan ole paljoakaan tarjottavaa pottiin, olen kuin Erlend Loe joka yrittää vaihtaa Supernaiivissa Niken rannekelloa mielenrauhaan, yhtälö ei vaan ole oikea.

En ole oppinut viimeiseen 15 vuoteen yhtikäs yhtään mitään ihmissuhteista ja jos minun pitäisi eritellä unelmieni mies olisi se hauska, persoonallinen ja luovalla alalla. En voi sille mitään, mutta jos ihmisellä on intohimo luovuuteen, se tuntuu heti paljon viettelevämmältä kuin joku ambulanssikuski. Mitä enemmän ammatti ja vapaa-aika yhdistyvät, sitä helpompaa se on minun ymmärtää ja jos luonteessa on vielä idearikkautta ja spontaaniutta, olen tuhoon tuomittu. Ja rakastunut.

Ulkonäössä vain rennon persoonalliset ihmiset kiinnitävät huomioni. En voisi ajatellakaan ihastuvani pukumieheen, ellei se puku ole vakosamettia tai muuten kulahtanut. Jos hiukset ovat pitkät tai ne leikkaa itse, siitä saa plussaa. Isokokoinen tai pienikokoinen, ihan sama mutta mahaa saisi olla. Vaikka en itse juo nykyisin juuri koskaan, koen kaljan juomisen olevan hyvä juttu, älkää kysykö miksi. Mutta liikaakaan ei saisi ottaa, eikä osoitteenmuutoksen opiskeluajan kantabaariin pitäisi olla enää voimassa.

Luonne olisi tietenkin tärkein ja tässä kohtaa pelottomuus ennenkaikkea. En tunne ketään miestä, joka ei hieman pelkäisi naista, joka on myös äiti. Ikääkin saisi olla, jos olen 30, en todellakaan tarvitse vasta kotoa muuttanutta nurkkiini ihmettelemään pitääkö tiskit todellakin tiskata itse. Oikeastaan olisi hyvä, että takana olisi sen verran renttukausi, että siitä tiskaamisesta voisi jopa nauttia vaihtelun virkistämänä. Ystävällisyys, avarakatseisuus ja hauskuus ovat myös tärkeitä. Ja että soittaa bändissä.

No okei, tuo viimeinen oli vitsi.

Tämä oli piilomainos. Että kaikki kuvauksiin sopivat, ottakaapa yhteyttä.

(Ja jos ette ota, niin käykää nyt edes säälistä klikkaamassa mulle piste missikisaan!)

 

33 kommenttia

  1. :D No nyt vähän harmittaa, että olen väärää sukupuolta enkä vastaa ihan kuvausta. Olen kyllä hauska, persoonallinen (miten tuo tulkitaankaan) ja valmistuin visualistiksi keväällä. Idearikkaus/spontaanisuus, hmm, no olen yllytyshullu, eikös se oo vähän sama asia? ;)
    Olen toisesta suunnasta pieni, toisesta isompi. Hiukset leikkaan pääsääntöisesti itse, kaljan tilalle käykö lonkero?
    Olen 25, mutta tulen paremmin toimeen ikäistäni vanhempien sekä reippaasti nuorempien kanssa, tiskaamisestakin pidän - toisinaan.
    Lapsirakaskin olen, rento ja Erlend Loe on best.

    Harmi siis etten ole mies enkä kyllä edes sinkku.. ;D

    VastaaPoista
  2. :D :D ihanaa että kuitenkin melkein tarjouduit <3 alkoi naurattamaan kun itsesäälissä täällä kirjottelen etten ikinä löydä ketään :)

    VastaaPoista
  3. Hahaa. Mäkin on monta kertaa meinannu naputella blogiin hakuilmoituksen. Mut sit aina muistan, ettei mun blogissa käy miehiä, paitsi ehkä muutama ihana homo :D

    Sun missikisailu on mahtava juttu! Oot niin kaunis. Kävin klikkaamassa.

    VastaaPoista
  4. Se on tää tuleva syksy ku alkaa haaveiluttaa.. Minäkin mietin että millaisen wanted-ilmoituksen voisin kirjoittaa mutta oikeastaan en taida kaivata juuri nyt ketään, pitkästä aikaa. Yksi äitiäitiäiti-vaiheessa oleva lähes 3-vuotias tuntuukin ihan riittävältä just nyt. Jotenkin rentouttavaa tajuta sekin ja päästää hetkeksi irti.

    Oot muuten ihana. En oo tainnu aiemmin kommentoida mut aina tulen hyvälle mielelle vaan. Ja yksineläjänä lapsen kanssa sitä jakaa niinniin samat monet ajatukset.

    VastaaPoista
  5. Mikähän siinä kohtuullisessa kaljanjuonnissa kiehtoo? Minuakin, nimittäin. Voiskohan olla merkki siitä että osaa rentoutua? Ei hienostele? Hmm.

    VastaaPoista
  6. Ainakin kaljan makuiset suudelmat on ihania :D

    VastaaPoista
  7. Jos ei suhtaudu deittisivustoihin täydellä antipatialla niin kannattaa kokeilla ilmaista okcupid.com -palvelua. Sen etu ilmaisuuden lisäksi on se että siellä vastaillaan monenlaisiin kysymyksiin ja sitten palvelu laskee kaveruus, match ja vihollisuus prosentteja selaamiisi tyyppeihin näiden vastausten perusteella. Niiden avulla voi heittää jotain valistuneita veikkauksia ennen viestin laittamista, että onko tässä edes mahdollisuutta tulla toimeen.
    Mä suhtauduin noihin deittipalveluihin hirmuisella epäilyllä vielä vuosi sitten, mut sit mun eksä houkutteli mut käyttämään tuota että nähtäis kuinka hyvä tai huono match meillä on. Pari päivää myöhemmin kävin treffeillä nykyisen poikaystäväni (joka muuten on luovalla alalla, enkä tarkoita koodausta ;-)) kanssa ja oon sitä kautta tutustunut pariin kaveriinkin. Yrittää kannattaa aina, eiks ni?

    VastaaPoista
  8. Itse liitossa ns. luovan alan edustajan kanssa. Mutta ihmettelen vaan, että mitä pahaa on ambulanssikuskissa, lihamyyjässä, sairaanhoitajassa, siivoojassa, tarjoilijassa tms.? kaikki eivät vaan voi olla graafisia suunnittelijoita, tuottajia, freelancereita, muotisuunnittelijoita..... Tämän tason ajattelu kuuluu mielestäni samaan kuin se, että kaikki nykyteinit aikovat isoina laulajiksi ja malleiksi.

    Yhteiskunta ei toimi, jos kaikki olisivat tyylikkäästi punavuorelaisia maisema-arkkitehtejä tai kalliolaisia luomukahvilanpitäjiä.

    Lisäksi mietin myös, että kuinka syvällinen se suhde sitten on jos kumppanin tärkeä valintakriteeri on ammatti. Toki ammatti jonkunverran viittaa ihmisen kiinnostuksen kohteisiin elämässä, mutta ei se takaa mitään. Ihminen on muutakin kuin työ, eikä mielenkiintoisen ammatin omaaminen takaa ihmisen olevan hyvä tai sopiva kumppani, hellä ja luotettava ihminen tai millään tavalla sopiva juuri sinulle.

    VastaaPoista
  9. Ööö...oisko se vaikka MULLE helpompaa että kumppani ymmärtäisi mun työtäni ja elämänrytmiäni paremmin. Käsittääkseni myöskään naisten virkapukufiksaatiot eivät ole tuulesta temmattuja, joten kai sitä saa haluta sitä mitä haluaa ilman idolsteiniksi vertailua?

    Mä oon kolmikymppinen, mulla on ihmissuhdekokemuksia ihan laidasta laitaan mutta siihen mikä mua viehättää ei tämän kaltaiset kommentit kyllä tuo muutosta. Mä oon kulttuurituottaja, joka tekee nyt pääsääntöisesti freelancer-kirjoittajan hommia, miksi ihmeessä mun pitäis fantasioida jostain lihanleikkaajasta?

    VastaaPoista
  10. Mä en sano, että kenenkään pitäisi haaveilla yhtään mistään tietystä. :)

    Mutta ihmisten rajaaminen pois pelkän ammatin takia kertoo mun mielestä siitä ettei välttämätää itse ole ollenkaan valmis siihen mitä parisuhde ja kumppanuus parhaimmillaan on. Ihminen ammatin ja työn takana voi olla ihan mitä vaan!

    Itse olen leipuri(mutta mulla on taustalla myös yliopisto opinnot), mutta enpä nyt sanoisi, että ymmärtäisin luovalla alalla työskentelevän mieheni työtä tai elämänrytmejä mitenkään heikosti. On aika rajoittunutta ajatella ettei joku vain tietyn työn takia voisi ymmärtää sinua.

    Lähipiirissäni koreografi on juuri alkanut seurustella LVI-miehen kanssa, voin raportoida myöhemmin miten tälläinen suhde on jatkunut ;)

    VastaaPoista
  11. Kiitos äidillisestä mielipiteestäsi, mutta enköhän mä itse tiedä mistä olen kiinnostunut ja mihin olen valmis.

    VastaaPoista
  12. mun mielestä taas ambulanssikuskit ja palomiehet on jotain kuumaa! ja kelpais raksamiehet ja muut äijät =) ja kaljanjuonti. Mutta mistä niitä löytäis?
    Harmi että mä törmään aina kirjailijoihin, kirjallisuuden opiskelijoihin ja kirjaston työntekijöihin! Joo ei.

    VastaaPoista
  13. Kiitos klikkailusta :)

    No, ei tällanen yyhoomamablogikaan taida kerätä sen suuntaista lukijakuntaa mistä olisi apua metsästyksessä ;)

    VastaaPoista
  14. Ah so! Kyllä mullakin on usein päivät ja mieli niin täynnä muuta ettei käy ihmissuhteet aikuisiin ihmisiin edes mielessä. Nyt oon katsos kuukausittaisella kommuunilomalla keskustassa ja muksu isänsä kanssa meillä, on aikaa haaveilla :)

    VastaaPoista
  15. varmaan just toi hienostelemattuus ja pienistä asioista nauttiminen. Oi voi, kyllä kaljan juonnissa on paljon sellaista romantiikkaakin, kun vain katsoo tarkasti ;)

    VastaaPoista
  16. En muista yhtään, mikä suudelma, en tiedä mistä puhut...

    VastaaPoista
  17. Eiks niistä sun miehen kavereista irtoais mullekkin ;)

    Mä laitoin joskus profilin tonne ok cubidiin ja match oli mun lapsen isä, siis jo lapsen saatuamme ja er osoitteessa asuessamme, en tiedä uskallanko enää :D

    VastaaPoista
  18. Joo, siis kirjailijat ja runopojat on iso no no!! :D Jokaisella on oma makunsa, kyllä mä sellasesta perus raksaäijästäkin pitäisin, kun vaan tulisi vaikka vahingossa meille remppaamaan keittiötä samalla :D

    VastaaPoista
  19. Meinaat että sivusto ehdotti niissä viikottaisissa quiver matcheissa sun lapsen isää? Älä huoli, ne vaihtuu viikottain!
    Selaa mieluummin ihan muita tyyppejä vaikka siitä sydän-merkin kautta. Näppärää on myös päivitellä profiiliaan säännöllisesti ja sitten kun sitä kautta kerää vierailijoita niin voi käydä kurkkimassa vierailijalistaa ja etsiä sieltä sopivia tyyppejä.

    Kummasti tosin jotkut väittää saavansa treffiseuraa ties mistä kaupanjonosta. Musta ei kyllä nähtävästi oo semmoseen.

    VastaaPoista
  20. siis mitämitä, eikö täällä kukaan muu kuumene siisteihin ja täsmällisiin insinöörismiehiin! mulla on takana yksi avioliittokokeilu luovan alan (arkkitehti) edustajan kanssa, jolle kyllä maistui (ja maistuu edelleen) kalja, tupakka ja myöhäiset työajat (tyyliin kymmeneks töihin ja seiskan jälkeen kotiin, viikonloppuna ei koskaan noussut ennen iltapäivää). bonuksena sähköbasso. ei toiminut perhe-elämässä ainakaan mun virkamiesluonteen kanssa. mutta mun elämäni rakkaus, nykyinen (d)insinööri = <3 <3 <3

    harmi, ettei mun duunissa ole noita luovia renttuja vaan täsmällisiä dinssejä ja luonnontieteilijöitä, muuten diilaisin sulle heti jonkun :)

    VastaaPoista
  21. Mä en selkeesti oo paukuttanut päätä seinään vielä kunnolla :D Tosin sun ex-miehestä enemmänkin tietäen mä jättäisin hänen kaltaiset heebot ihan joillekin muille.

    VastaaPoista
  22. joo se on tyyppiä, johon naiset selkeesti hurmaantuu aluksi ja sitten polttavat päreensä, kun se ihana boheemius ja suloinen avuttomuus muuttuu ärsyttäväksi renttuiluksi ja kyvyttömyydeksi :D onhan tolla ollut jo sen kymmenkunta naista sillä ajalla (4 vuotta), ku mulla tuo yks mies. nyt se on taas naimisissa, katotaan josko se nyt olis se one and only.

    mut siis mähän aloin oleen p:n kanssa 34-vuotiaana 5½-vuotiaan pojan äitinä, joten ikä ja äitiys eivät todellakaan oo esteitä hyvälle pariutumiselle, jos tähtäimessä ei ole joku lapsivihamielinen bisneskiitäjä. ja p on sun ijissä joten ei tarttenu ottaa mitään hikistä papparaistakaan :D

    VastaaPoista
  23. Missä sä oikein tapasit ton uuden miehes? oonko ees koskaan kysynyt? Jaappas kaikille tieto!

    VastaaPoista
  24. töissä tietysti! eihän se nyt enää oo kauheen uus, me ollaan oltu yli 3 vuotta naikussakin ja toinen lapsi tulossa... mut ihana on edelleen. ei MITÄÄN valittamista. nytkin on mun esikoisen eli bonuslapsensa kanssa lennättämässä niiden yhdessä rakentamaa lennokkia. sitä ennen laittoi veijon päiväunille (kun oli aamulla ulkoillut veijon kanssa, että sain siivottua ja tehtyä niille lounasta).

    VastaaPoista
  25. Voi kuule. Mä olin todella kauan yksin, liki 10 v. 2 lapsen vielä nuorehko yh, ja elämässä nyt paljon ikäviä asioita, joten mitään ei ole jaksanut viime aikoina.
    Missään en juurikaan käy tai pääse käymään.
    Kuvittelin / kuvittelen, että mun ihannemies on sellainen kuin tämä maailmanlaajuisesti parhaaksi metallikitaristiksi valittu A.L on. Vaan viime viikolla lähdin torille katsomaan yhtä keikkaa, kohtasin sattumalta matkalla entisen duunikaverini ja lähdin hänen kanssaan torille. Siellä keksin, että mennään tän jälkeen teille syömään. Ja mitäs siinä entisen työkaverin naapurissa asuikaan... Ei mitään sellaista kuin A.L, ei mitään samaa, mutta niinpä tässä vaan on viikossa ehtinyt tapahtua todella paljon ja tämän kuvion kyllä katson loppuun.
    Pakko vaan luopua niistä omista kriteereistä kun pitkästä aikaa tuntuu hyvältä ja saan jopa huolenpitoa vaikka kovasti haluan olla itsenäinen. :D En koskaan uskonut, että mulle voisi tällaista tapahtua.

    VastaaPoista
  26. Ambulanssia kuljettava henkilö ei ole ambulanssikuski vaan ensihoitaja. Ammattihenkilön toimenkuvaan kuuluu siis muutakin kuin kaahaus ja pillejen ulvotuttaminen.

    Saksalainen ystävänihän ei taida lukea kaljaa edes alkoholiksi. Lisäksi hän viime kesänä sanoi kaljan olevan terveellistä. No saahan siitä ainakin b-vitamiinia ;D

    Itse en kyllä tiedä voiko mua ymmärtää joku tietyn alan henkilö. Kun koulussa opiskelin napinpainamista, eli valokuvausta niin ei siellä kyllä opetettu ymmärtämään toista valokuvaajaa saati graafikkoa...ja törmäyskurssilla oltiinkin kovasti. Itse oon ehkä pikemminkin huomannut, että media-alan ihmisillä on aika iso ego ja joskus pelittää paremmin jos suhteessa molemmilla ei ole.

    Ja mitä vanhemmaksi tulee niin itse myös avoimemmaksi ja jotenkin en olisi yhtään yllättynyt, jos löydyn muualta tai muunlaisen ihmisen rinnalta, kuin mitä olen aiemmin julistanut tai ominaisuuksia listannut.

    Onnea miehen ja sen soveliaan löytymiseen.
    T.Tiuhti

    VastaaPoista
  27. Mä löysin nykyisen mieheni jo muinoin, aikojen alussa. Mä olin silloin iltakoulussa ja yötöissä käyvä (lähi)hoitaja, hän autonapumies. Jonkin ajan kuluttua hän hankki kuorma-autokortin ja on siitä lähtien toiminut kuorma-autonkuljettajana. Kotiäitivuosien jälkeen (kolme lasta) lähdin yliopistoon opiskelemaan kirjallisuutta. Opiskelujen loppuvaiheessa syntyi neljäs lapsi. Työskentelen nyt informaatikkona = kirjastonhoitaja. Mies on pyöräilyhullu eli aktiivinen kaikin puolin ja timmissä kunnossa. Lisäksi hän on ollut hyvä mies & isä ja kestänyt mm. mun opiskelijaelämän. Ei kaikkien tarvitse olla taiteilijoita ollakseen kiinnostavia kumppaneita. Just tulimme muuten viikon reissulta Keski-Euroopasta; mukavaa oli, vaikka olemmekin olleet yhdessä jo kauan.

    VastaaPoista
  28. ei toki tarvi, mutta kai se on ihan sallittua sanoa mikä kiinnostaa ja mikä ei. en mä epäile etteikö joku muukin ammattikunta ole hyvä puoliso, mutta tässä kirjoituksessa käsittääkseni kirjoitin siitä mistä itse pidän. en mä voi kirjoittaa, että kiinnostun ensisijaisesti raksaäijistä jos niin ei ole ja muistaakseni olen kokeillut teillekin sukua olevaa leipuriopiskelijaa eikä sekään oikein toiminut. alkaa ärsyttämään, että miksi ihmisillä on oikeus alkaa valistamaan mua mun miesmaussa, eikö se jumalauta ole kuitenkin ihan oma asiani millainen se on. en mä ala sitä sen vuoksi muuttamaan että jollakin on hyvin jonkun muun alan ihmisen kanssa perkele.

    VastaaPoista
  29. Mun lähipiirissä tosi moni on esim. hoitoalalla tai jonkinsortin merkonomeja, ja se ammatti on niille vain ja ainoastaan ammatti = keino ansaita rahaa elämiseen, eikä sen kummempi intohimo. Jos sitten itse sattuukin olemaan sellanen, että se oma ala on elämäntapa eikä vaan duuni jossa käydään että voidaan rahoittaa kaikki se, minkä kokee elämäksi (vaikka sitten perhe ja harrastukset), niin voi mennä arvot aika pahasti ristiin sen hyvin toisesta kulmasta asioita lähestyvän ihmisen kanssa...

    On myös ihan tutkittu juttu, että parisuhde jossa osapuolilla on samanlaisia kiinnostuksen kohteita pysyy todennäköisemmin kasassa. Ja vaikkei oliskaan tutkittua, niin jos itteä kiinnostaa vaikka uimahypyt ja taidekudonta, niin eikö oo vaan ihan luonnollista ja fiksua haluta elämäänsä jakamaan joku, jota ne samat asiat kiinnostaa?

    VastaaPoista
  30. Kiitos, allekirjoitan täysin. Mun mielestä on hölmöä tulla kertomaan kuinka hienosti oma liitto sellaisen ja sellaisen ihmisen kanssa toimii kun on ERI IHMINEN kyseessä kuin minä. On vähän eri neuvoa "elämänkokemuksella" millainen talvihaalari on hyvä lapselle kuin millainen puoliso olisi hyvä toiselle ihmiselle.

    Kyllä sen yleensä on kolmikymppiseksi mennessä oppinut millainen ihminen kiinnostaa ja millaisen kanssa on helpppo jakaa asioita. Luovalla alalla saa tehdä usein paljonkin ilmaiseksi ja pelkästään siksi että tykkää tehdä, sitä on aika helvetin hankala arvostaa tai ymmärtää monen, jotka on tottunut saamaan korvauksen jokaisesta työtunnista,jonka tekee töissä (ei omalla ajallaan ja öisin). Että joo, jos jätettä's se neuvominen vaikka niihin talvihaalareihin.

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images