Dyykkausaarre ja menovinkki niille jotka uskaltavat harrastaa taidetta
10.5.12Tsiigatkaa mitä mä dyykkasin! Kassikaupalla Aarikan puuhelmiä ja puukuvioita! Mulla on ihan mahtava löytöpaikka, mistä olen haalannut muun muassa keittiönpöytämme ja nyt nämä puuaarteet. Näistä saa vaikka mitä hauskaa askarreltua sitten joskus kun on aikaa. Eläkepäiviä odotellessa.
Niin ja hei, jos olette nyt toukokuussa Helsingissä, niin menkääpä käymään Kuvan kevät 2012 näyttelyssä! Kuvataideakatemian opiskelijoiden lopputyöt ovat esillä kuvataideakatemiassa 11.5.-3.6.2012. Kävin tänään tsekkaamassa teokset läpi ennakkoon ja hienoja duuneja oli esille laitettu. Tämä alkaa olemaan sellainen nolo kevätperinne, viime vuonna avajaisissa olin se nihkeä emäntä joka vaati alkoholitonta viiniä, nyt toin mukanani kääpiön joka murusteli lohivoileivät ja macaronit pitkin lattioita sekä yritti kaataa ison taideteoksen. Mitäkähän sitä ensi kevääksi keksisi?
[caption id="" align="aligncenter" width="510" caption="Nämä tässä meinasivat olla vierailumme jälkeen entiset...Kuva: Elina Autio, Jatkot (yksityiskohta), 2012."][/caption]
Edet: teoksia eikä taiteilijoita vahingoittunut lapsen mukanaolon seurauksena.
54 kommenttia
Outoa, että lapsi pitää raahata mukaan näyttelyihin vaikka maalaisjärki sanoo, että lapsesta on haittaa muulle yleisölle. Moni äiti tekee tahallaan omasta lapsestaan "ylimääräisen ohjelmanumeron" ja nauttii siitä, että lapsi varastaa huomiota taiteelta.
VastaaPoistaSitäkin on nähty, että äidin pikku piltti tuhoaa äärimmäisen arvokkaan taideteoksen. Eräs lapsi katkaisi jalkansa, kun yritti kiivetä taideteoksen päälle ja koko veistos mäjähti suoraan lapsen kintuille. Sitten alkoi äidin kova huuto ja valitus siitä, että näyttely on muka "vaarallinen lapsille". No totta kai se on vaarallinen. Useimmat näyttelyt ovat aikuisille suunniteltuja eivätkä näyttelyiden järjestäjät suunnittele tilojaan sen mukaan, että näyttelyhallia käytetään lasten leikkikenttänä.
Että tällaisia terveisiä teille bloggareille ja muille yleisön jäsenille. Aivot ja maalaisjärjen SAA ihan oikeasti ottaa mukaan kun tulette nauttimaan taiteesta. Lapsia (alle 12-vuotiaita) ei kannata ottaa mukaan, ellei näyttelykutsussa erityisesti lue, että on kyse koko perheelle suunnatusta näyttelystä. Harva lapsi osaa käyttäytyä kunnolla. Siis pitää sormensa irti taideteoksista, liikkua näyttelytilassa kävellen (ei juosten) ja keskustella hiljaa (ei huutamista, kiukuttelua, uhmakohtauksia).
Ne todelliset taiteenharrastajat jotka käyvät näyttelyissä paljon, osaavat noudattaa etikettiä ja ymmärtävät, että näyttelyyn tullaan katsomaan TAIDETTA, eikä katsomaan sitä kun joku kersa yrittää tuhota taideteokset ja sotkee lattian ruuanjätteillä. Haloo, pehmentääkö se raskaus todella ihmisen aivot noin pahasti, että yksinkertaiset käytöstavat ja siisteys unohtuvat? Näyttely on julkinen paikka eikä mikään lasten puuhamaa. Niitäkin neropatteja löytyy, jotka sanovat tuovansa lapsen näyttelyyn koska "ei lasta voi yksin kotiin jättää". No ei tietenkään voi. Mutta itse olet lapsesi hankkinut ja itse olet vastuussa lapsen hoidosta 24/7. Jos et kykene hankkimaan lapsellesi hoitajaa näyttelyn ajaksi, niin on viisasta jäädä kotiin ja unohtaa koko näyttely.
Juuri sinun kaltaistesi uusavuttomien äitien (lapset pakko ottaa mukaan kaikkialle) minäkin olen joutunut ottamaan näyttelyistä esineitä POIS, koska lapset jatkuvasti hiplaavat/kuolaavat/pudottavat niitä. Tai juoksevat hippaa käytävillä, kun sattuu olemaan samassa näyttelyssä TOINENKIN äiti, jotka ei älynnyt jättää lasta kotiin.
No edellinen nyt oli ihan asiaton kommentti. Lapset ovat osa yhteiskuntaa ja niitä saa kuljettaa mukana kyllä terveen järjen kanssa ihan joka paikkaan. Itse nyt en veisi baareihin tai oikeasti vaarallisiin paikkoihin, mutta kyllä taiteesta ja kulttuurista, liikunnasta ja sirkushuveista saa perheellisetkin päästä osalliseksi. Ja nimenomaan pitäähän niille lapsille jossain vaiheessa opettaa sosiaalisesti hyväksyttyjä käytöstapoja eikä ne lapset esim. opi käyttäytymään ravintolassa jos niitä ei ikinä viedä ravintolaan!
VastaaPoistaMä en todellakaan IKINÄ halua olla niin olevinaan kulttuurin ystävä, että tapahtumat pitäisi kieltää lapsilta. (Tietty ne, missä heitellään sontaa ja suolenpätkiä on eri juttu, mutta ne pitäisi minusta kieltää myös aikuisilta...)
mä en teidän kusipipojen onneksi harrasta taidejutuissa käymistä ollenkaan, kun ei kiinnosta. mun mielestä, jos näyttelyn ovella ei lue esmes että k12 niin lapset voi ottaa mukaan ja niiden kurissa pitäminen on vanhempien vastuulla. jos tuhotaan jotain niin normaali korvausvelvollisuus. ja sotkee ne aikuisetkin, varsinkin kuoharipäissään. tai peruuttavat läskiperseellään nurin jonkun savesta ja räästä tehdyn obeliskin.
VastaaPoistaommis ei ole taiteilijapiireissä noviisi eikä varmasti tee mitään sellaista, mikä loukkaisi taiteilijoita. mä luin tästä blogikirjoituksesta humoristisella otteella kirjoitetun kuvauksen läheltä piti -tilanteesta, mihin kannattaa varautua jos lähtee naperon kanssa näyttelyihin. ei täs missään lukenut, että murut jäi siivoomatta tai että yhtään teosta tuhottiin.
:D No jopas. Se voi olla sinunkin leipäsi sillä turvattu, että minä vien lapseni aikaisessa vaiheessa näyttelyihin.
VastaaPoistaMinun on nyt pakko sanoa, että kutsu näyttelyyn tuli eräältä taiteilijoista, joka sattuu tietämään että mukanani kulkee poikkeuksetta lapsi. Luotan myös maalaisjärkeen, että minulle tullaan sanomaan jos näyttely ei sovellu lapselle ja sisältää esimerkiksi jotain sen kaltaita materiaalia mikä ei ole hyväksi lapsen kehitykselle. Niihin syihin ei kuulu, ettet sinä siitä pidä.
Asenteesi on osanaan edesauttamassa tällaista kunnon taide/taiteilijamyyttiä, missä näyttelyt ovat tarkoitettu vain niille, jotka "todella sitä ymmärtävät". Oletko kuullut slogania "taide kuluu kaikille", tuskin. Ehkä se on sellaista kaupallista hömpötystä mielestäsi, mutta varmaan olisi kiva että joku niistä teoksistasi maksaakin. Usein se ei kuitenkaan ole Kiasma. Se itseasiassa voi olla poikani.
Avarra maailmaasi ja avaa työhuoneesi ikkunat, täällä ulkona on valoa!
Voi hyvää päivää! Irtosipa aamun ensimmäiset naurut tuosta ensimmäisestä kommentista. :D
VastaaPoistaps. teos on edelleen ehjä!
VastaaPoistaJep, ton elokuva- ja supermarket -jutun jälkeen olen tässä kinastellut muiden äitien kanssa asiasta. "Lapsen paikka on kotona", kuulemma. Näin vauvan yh:na olen erittäin mielissäni ajatuksesta olla vain kotona. Ja varmaan tekee lapsellekin tooooosi hyvää...
VastaaPoistaHehe. Jotenkin tuli sellainen olo että tuon ensimmäisen vuodatuksen kirjoittaja on lapseton ja katkera siitä. Onnea vaan hänellekin valitsemallaan tiellä. Minä aion tulevaisuudessakin viedä lapseni näyttelyyn (niin kuin itsekin olen käynyt pienestä asti) ja jos hän nyt hieman ääntä tuottaakin niin täytynee varmaan alkaa kuljettaa korvatulppia mukana - niitä voi sitten tarjota jos jotain näyttää häiritsevän.
VastaaPoistaMunkin kaksi isompaa tyttöä ovat olleet näyttelyissä aina mukana. Pienimmäisen kanssa ei olla vielä "ehditty".
VastaaPoistaAi että en voi kuin ihmetellä tuon ekan kommentin jättäjää. Mahtaa olla katkera ihminen. Kaikki mun tuntemat taiteilijat taas ovat aivan päinvastaisia: välittömiä, suvaitsevaisia ja iloisia ihmisiä.
No voihan.. Mä olen isomman lapseni kanssa käynyt taidenäyttelyssä hänen ollessaan kuusiviikkoinen ja tämä aiheutti vain ihan hirveää ihastelua kukkahattuisissa tädeissä :) Mutta joo, pitääpä nyt kahden pienen lapsen kanssa varmaan lukittautua kotiin ettei ole vaan häiriöksi kellekkään.. Sitten, kun lapset on nelikymppisiä, niin tehdään ehkä retki lähikauppaan.
VastaaPoistaMä en kestä! Ensin joku viksu esittää, että lapsia ei saa viedä supermarkettiin eikä elokuviin ja nyt vielä tämä. Kohta varmaan sanotaan, että jos hankitte lapsia saatte olla ainoastaan kotona! "itseppä olette lapsenne hankkineet" no, really? Ei se tarkota, että tarvisi vain kotona nyhjöttää ja mielestäni se, että sä otat lapsesi mukaan, ei ole uusavuttomuutta vaan se, ettet voi tehdä mitään lapsen kanssa! Kyllä taas rupes ärsyttään ja toisaalta nauran tolle ahdasmielisyydelle :D
VastaaPoistaJa jos lasta ei ikinä vie mihinkään näkemään elämää, oppimaan ja saamaan elämyksiä ja kokemuksia kuinka voi olettaa sen "yli 12 vuotiaan" osaavan käyttäytyä??
Ei voi kuin ihmetellä, huhhoijaa.
Ei hyvää päivää sentään... olen 40+ ja lapseton eli ilmeisesti sitten oikein suosittu vieras taidenäyttelyihin? Entäpä jos olenkin juoppo ja dokailen & möykkään & sotken, vai eikö se haittaa, koska olen AIKUINEN? Tai voinhan myös päättää, että AIKUISENA tupakoin, missä huvittaa, ei kai se nyt sentään taideteoksia vahingoita??? Olenhan siis VASTUULLINEN AIKUINEN kuten KAIKKI aikuiset ovat???
VastaaPoistaMinä niin iloitsen siitä, että on fiksuja vanhempia, jotka ottavat lapsensa mukaan erilaisiin paikkoihin ja tilaisuuksiin, koska miten lapsi muuten ikinä voi oppia esim. sitä, että taide on kiva juttu, eikä elitistinen sekä mahdottoman kallis ja tavallisen ihmisen ulottumattomissa - siis aina. Noin minä luulin, pitkään, koska en ole tenavana käynyt missään eksoottisemmassa kuin Lintsillä ja ruotsinlaivalla. Ei siinä mitään vikaa ollut, hyvä lapsuus kaikin puolin ja ajat olivat erit enkä asunut lähellä isompia(kaan) kaupunkeja. Pointtini on se, että minulla kesti todella pitkään oppia ymmärtämään se, että taidetta "saa" sekä voi mennä katsomaan ja jotain hankkiakin joskus, (vaikka ei olisi isoissa rahoissa niin esim. taidelainaamot ovat loistava juttu päästä alkuun). Ja koska ajat ovat erit kuin minun lapsuudessani, niin on MAHTAVAA, että on vanhempia, joiden lapset saavat kasvaa siihen, että on mahdollisuuksia elämyksiin ja asioihin ja esim. juuri taide ei jää etäiseksi ja vaikeasti tavoitettavaksi sitten vanhempankaan.
Lapset eivät ole täysin vieraita "olentoja" minulle, olen vuosien mittaan saanut todeta, että kyllä moneen paikkaan lapsen/lapsia voi ottaa mukaan, suurin osa vanhemmista on ihan fiksuja. Ja niin on lapsistakin.
Prhana tommosta nillittelyä taiteen kuulumisesta vain joillekin... se Neuvostoliittokonsenusjuttu meni jo!
Mutsille vielä: blogisi on kivaa luettavaa myös lapsettomalle :)
Onpa alkuperäisellä kommentoijalla ahtaita näkemyksiä taiteesta ja sen kokemisesta. Itse ammattitaiteilijana - ja äitinä - olen kyllä täysin päinvastaista mieltä. Ei taidenäyttely ole mikään kirkko, jossa jonkin suuremman pelossa ollaan jäykkänä ja vaiti, vaikka liian usein sitäkin näkee. Lapset ja äänet kuuluvat maailmaan. Ymmärrän toki että joidenkin teosten kokemiseen liittyy tietty rauha ja seesteisyys, mutta ei pidä loukkaantua siitä jos joku toinen kävijä saa teoksesta enemmän irti jollain muulla katselutavalla. Mitä veistosten päällä pomppimiseen tulee, niin tietysti vanhemman tehtävä on opettaa lapselle mikä on sallittua ja mikä ei. Sitä en kuitenkaan ymmärrä, miksi näyttelyssä ei saisi juosta. Lapset ovat luovia taidenäyttelyvieraita, he eivät pönötä eivätkä teeskentele. Minä ainakin toivon lapsia omiin näyttelyihini - niin kauan kun he eivät tuhoa teoksiani. Tai mitäs siitä jos tuhoavat, saapahan muutaman kuvan taas myytyä, vaikka sitten korvausten muodossa! ;)
VastaaPoistaÄääh... anteeksi sanojen nitkuttelu-tyylinen toistelu, huonoa suomea tuo kommenttini.
VastaaPoistaNo, viestin sisältö on toivottavasti ymmärrettävä. Hämmennyin ja hermostuin niin tuosta ekasta kommentista, etteivät kauniit lauserakenteet olleet ensisijaisia. :)
[...] lapselliset ja/tai taiteen ystävät, käykääpä lukaisemassa Oi mutsi mutsi -blogista keskustelua siitä, saako lapsen ottaa mukaan [...]
VastaaPoistaSiis hetkinen. Lapsen mukaan ottaminen on uusavuttomuutta? :D Nyt hävetkää kaikki uusavuttomat yksinhuoltajat ja myös me, joiden puolisot tekevät pitkää päivää. Törkeän uusavuttomasti kun olemme kaikki vähän kiinni niissä kakaroissamme, muttei maailma silti lakkaa pyörimästä.
VastaaPoistaNimimerkki terveisiä työhuoneelta ei toivottavasti nauti mitään apurahoja, tukia tai yritä myydä teoksiaan kenellekään. Tuollaisella asenteella se taide kuuluu tasan taiteilijalle itselleen.
Hei eka kommentoija, olisko sun aika itsekin "hankkia" lapsi?
VastaaPoistaOnhan tuo ensimmäinen pakina vitsi, onhan? Ei noin provosoivaa ja älytöntä tekstiä voi kukaan tosissaan kirjoittaa, eihän?
VastaaPoistaNyt tulee kommenttia täältäkin. Teen itse taidetta Kaapelitehtaalla ja kesäisin Suomenlinnassa. Valehtelisin jos väittisin että äidit kirkuvine lapsineen, rattaineen ja valtamerilaivan kokoisine lastenvaunuineen olisivat meille toiveasiakkaita.
VastaaPoistaPari päivää sitten ilmestyi oven taakse kolmekymppinen nainen vaunujen kanssa. Ensi töikseen moitti minua siitä, että ulko-ovella on portaita jotka estävät lastenvaunujen liikkumisen. Ilmoitin hänelle kohteliaasti, että näyttelytilamme ovat ahtaat ja taideteokset helposti särkyviä. Sen vuoksi emme ota pieniä lapsia, lastenvaunuja tai rattaita sisälle. Rouva veti hernemaissipaprikat nenäänsä ja löi pöytään Lastenvihaajakortin, joka on läheistä sukua Rasistikortille. Uhkasi tehdä valituksen siitä, että me syrjimme liikuntaesteisiä.
Rouvalla taisivat mennä puurot ja vellit sekaisin. Me kyllä palvelemme liikuntaesteisiä: pyörätuolipotilaita, rollaattoria käyttäviä, kainalosauvoilla liikkuvia. Nämä ihmiset tarvitsevat apuvälineensä. Heitä varten on takaovella ramppi. Vahtimestari voi jopa auttaa sisälle mikäli liikuntaesteinen asiakas tarvitsee lisäapua.
Mutta ne lastenvaunut.... Ne eivät ole pakollinen apuväline. Äiti pystyy kävelemään omin jaloin. Mikäli hän ottaa lapsen tai vaunut mukaan, se on hänen oma valintansa. Valinta, jonka seuraukset jokainen äiti hyvin tietää. Vaunujen ja lasten kanssa ei yksinkertaisesti pääse liikkumaan yhtä vapaasti kuin omin päin kaupungille lähtiessä. Live with it. Kannattaa opetella elämään myös sen karun tosiasian kanssa, että näyttelynjärjestäjillä, museoilla, teattereilla ja muilla taidealan toimijoilla on oikeus valita oma yleisönsä. Tapahtuman järjestäjä voi kieltää lasten, lastenvaunujen, rattaiden, koirien, potkulautojen ja muiden häiriötekijöiden tuomisen sisälle. Myös humalaiset aikuiset käännytetään pois ovelta.
Boikottia suunnittelevia marttyyriäitejä voi hieman kirpaista tieto siitä, että yksikään taidenäyttely Suomessa ei ole kaatunut siihen, että lastenvaunut jätetään ulos. Tai siihen, että näyttelyvieraille asetetaan alaikäraja. Suosituimpia näyttelyitä ovat olleet juuri ne, joissa yleisö saa nauttia esillä olevasta taiteesta ilman turhia häiriötekijöitä. Taiteilijoiden ura tai toimeentulo ei kärsi, vaikka parituhatta vihaista yh-äitiä jäisi kotiin ja lopettaisi kulttuurin harrastamisen. Suurin osa taiteen harrastajista on fiksua porukkaa. Miehiä, naisia, nuoria, aikuisia, vanhuksia. Fiksut äidit ottavat yhteyttä etukäteen ja kysyvät, voiko näyttelyyn tuoda lapsen. Olemme joskus antaneet äideille poikkeusluvan tuoda vauva mukanaan, jos vauva on äitinsä vatsarepussa ja osaa olla huutamatta näyttelyn ajan.
No tulipahan vuodatus mutta ihan aiheesta. Liian monet äidit odottavat saavansa erityiskohtelua lapsen takia ja kun erityiskohtelua ei heru, he heittäytyvät marttyyreiksi tai lyövät pöytään sen Lapsenvihaajakortin. Hyvin harva näyttelyvieras inhoaa lapsia mutta monet vieraat inhoavat itsekkäitä äitejä, jotka tuovat lapset mukanaan ilman että edes ajattelevat muiden ihmisten taidenautintoa.
Suomessa yleisimmin taidenäyttely kaatuu siihen, ettei teokset mene kaupaksi eikä siellä käy kukaan, markkinointi kusee ja ainoat kävijät on taiteilijan opiskelukavereita. Ei siihen tosiaan lastenvaunuja tarvita.
VastaaPoistaps. Voi lol "Olemme joskus antaneet äideille poikkeusluvan tuoda vauva mukanaan, jos vauva on äitinsä vatsarepussa ja osaa olla huutamatta näyttelyn ajan. "
VastaaPoistaNäätsä Ommis onks eka ja vika kommentti kirjoitettu samasta iipeestä?
VastaaPoistaEn mä jaksa katsoa ees. Eihän tässä ole mitään erikoista, että tuolalisia kommentteja on. Se sen sijaan on ihmeellistä, että mitä ihmettä kommenttien lähettäjät tekee äitiblogissa :D
VastaaPoistaKyllä mun mielestä maailmaan mielipiteitä mahtuu ja en todella jatkossakaan aio kysellä lupia saanko mennä näyttelyihin lapsen kanssa. Jotkut taiteilijat sanovat lasten ymmärtävän heitä parhaiten, joillekin lasten läsnäolo on kolaus taiteellijuudelleen. Mua lähinnä huvittaa tollaset tosissaan itsensä ottavat tyypit.
Taitaa olla parempi lopettaa blogin lukemiset tähän. En ole tervetullut, koska omista lapsistani (tarhaikäiset kaksoset) huolimatta minua häiritsee lasten raahaaminen näyttelyihin. Tai jonnekin muualle missä eivät osaa hillitä uteliaita sormiaan.
VastaaPoistaBlogistin kommentti "en todella jatkossakaan aio kysellä lupia saanko mennä näyttelyihin lapsen kanssa" oli kuin suoraan marttyyriäidin päiväkirjasta. Taisi osua alottaja naulankantaan kun sanoi, että kaikki äidit eivät osaa ottaa muita ihmisiä huomioon. Minäminäminä, minunlapsetsaamennämihinvaan.
Joku sanoi, että vanhemmilla on vastuu vahtia lapsiaan ja korvata vahingot. Mutta kuinka moni oikeasti korvaa? Edellisen kerran kun kävin ostoksilla Helsingin Arabiassa sain väistellä juoksevia lapsia. Hippaleikki päättyi siihen, että yksi lapsista kaatoi pöydän ja hajotti 2700 euron arvosta taidelasia. Siinä meni Aaltomaljakot ja limited edition -teokset. Arvatkaa, maksoiko äiti vahinkoja. Ei. Poistui vaan häntä koipien välissä ja jätti muut siivoamaan sotkun. Onneksi turvakamera tallensi.
Onko ihme, että taiteilijat haluavat pitää lapset pois näyttelytiloista?
Apua! Nyt mulla menee yöunet.
VastaaPoistaMun mielipide on se, että jos yhteiskunta ei voi mennä taiteen luo, ei taide voi mennä yhteiskunnan luo. Lue rivien välistä.
Miten tämä keskustelu lähti liikkeelle tällaiseen suuntaan oimutsimutsin hauskasta postauksesta?? Beats me;)
VastaaPoistaItse olen äitinä ottanut 6-vuotiaan poikani alusta alkaen mukaan kaikkialle. Miten muuten lapset oppivat mitään ympäröivästä maailmasta? Uskon, että vanhemmat kyllä tietävät omat lapsensa ja sopivat yhteiset ajanviettotavat. Toinen jaksaa tutkia innostuneesti jotain pitkään, mihin toisen kiinnostus lopahtaa 30 sekunnissa;) Tuskin kukaan äiti/isä raahaa lastaan minnekään, jos kokemuksesta tietää, että seuraavat 2 h on huutoa/hammastenkiristystä/katastrofia?? Ei siitä nauti aikuinen sen enempää kuin lapsikaan. Käyttäytyminen tilanteen mukaan, perusasia niin vanhemmille kuin lapsillekin.
Sinä päivänä kun minut käännytetään ovelta siksi, että minulla on lapsi mukanani tulee olemaan hämmentävä ja varmasti ikimuistoinen! Toivottavasti tällaisten näyttelyitten ja tapahtumien ilmoituksissa ja nettisivuilla lukee selkeästi: KIELLETTY ALLE X-VUOTIAILTA JA HEIDÄN MAKSUKYKYISILTÄ VANHEMMILTAAN!
Näin lapsettoman ja katkeran ihmisen näkökulmasta on aika mielenkiintoista, että sen sijaan, että täällä kommenttilaatikossa keskusteltaisiin siitä, mitkä ovat hyvät käytöstavat minkä tahansa ikäisille taiteenystäville, on keskitytty enemmän ivaamaan niitä, jotka uskaltautuvat esittämään mielipiteitään.
VastaaPoistaVarmaan siksi, ettei postauksen aihe ollut hyvät käytöstavat vaan siinä vinkattiin näyttelystä, minne olimme saaneet kutsun. Itselleni on selvää, että missä tahansa paikassa pyritään käyttäytymään hyvin. Kommenteissa on molemminpuolista ivaa, mikä on selvä juttu kun aihe lähti elämään omaa elämäänsä.
VastaaPoistaMinusta joku käytöstavat minkä tahansa taiteen harrastamisessa aihe vaatisi ihan oman postauksensa. Fakta on kuitenkin se, että jos lapsen vie galleriaan, ei galleria muutu ruotsinlaivan pallomereksi kun mukana on aikuinen, joka pitää lapsesta huolta.
Kävin tänä keväänä vauvojen värikylvyssä kahden lapseni kanssa Kaapelitehtaalla ja tsekkasimme värikylvyn jälkeen muutamankin kerran talon taidetarjontaa. On kyllä harvinaisen koomista lukea, että lastenvaunujen kanssa liikkuvat eivät ole "toiveasiakkaita" kun tavallisena arkipäivänä niissä Kaapelin näyttelyissä on hiljaista kuin haudassa, ei asiakkaita alkuunkaan. Onneksi kukaan valvojista ei kuitenkaan tullut nillittämään, kun liikuin näyttelyissä nukkuvan vauvani (ei ollut kuitenkaan VATSAreppua mukana, ihan vaunuilla mentiin) ja iloisesti rupattelevan pikkutyttöni kanssa. Ei tulisi kuunaan mieleenkään antaa lasteni räplätä taideteoksia (ellei niitä ole siihen vartavasten tarkoitettu, kuten monissa, asiakas- ja lapsilähtöisissä näyttelyissä nykyään on) ja aion jatkossakin kuluttaa myös Kaapelin taidetarjontaa, repiköön nuo Miksut siitä taiteilijantakkiaan vaikka kuinka hartaasti tahansa :D
VastaaPoistaTänään oli muuten HS:n yleisönosastolla kirjoitus Espoon kaupunginmuseon asiakkuuspäälliköltä, hän toivotti vauvat lämpimästi tervetulleeksi museoihin. Luotan luonnollisesti enemmän hänen sanoihinsa kuin puskista huuteleviin, katkeran oloisiin "taiteilijoihin".
Olen taidemuseossa työskentelevänä usein joutunut pohtimaan tätä samaa teema joka on näköjään noussut esiin kommenttiboxissasi. Useimpiin museoihin lapset ja lapsiperheet ovat varmasti tervetulleita ja toivottuja vieraita. Ongelmana kuitenkin on, että monissa taidenäyttelyissä voi olla esim. painavia veistoksia tms. installaatioita jotka pysyvät tukevasti paikallaan, mutta eivät kestä tönimistä kaatumatta, lasivitriinien reunat on matalalla ja teräviä jne. Jos lapset liikkuvat näyttelytilassa luontaiseen villiin tyyliinsä on vaarassa usein niin lapsi kuin teoskin. Näyttelyitä on mahdoton toteuttaa aina lapsiturvallisiksi, joten aikuisen on väistämättä oltava erityisen skarppina lapsensa kanssa ja hillittävä juoksentelua jne. tai henkilökunnan on puututtava asiaan. Lapsia on todellakin suotavaa silti tuoda museoon lapsesta asti, itse totesin sen muutama päivä sitten esitellessäni näyttelyä teiniryhmälle, joista vain muutama oli käynyt aiemmin museossa ja meno oli kuin laumalla taaperoita. Sen sijaan museokäynteihin tottunut eskari-ikäinen osaa usein jo käyttäytyä erinomaisesti ja muistaa säännöt. Haluan siis korostaa että vastuu on aikuisella ja jo kotona on lapsen kanssa hyvä käydä läpi museossa liikkumiseen liittyviä sääntöjä mikäli lapsi on sen ikäinen että ymmärtää.
VastaaPoistaKiitos, tuo on myös oma näkemykseni. On valitettavaa, että osa vanhemmista ei välitä tuon taivaallista käytöstavoista edes kotioloissa, mutta yleensä näyttelyissä useasti käyvät lapset osaavat käyttäytyä kun käytös heille opetetaan. Tosin 10kk ikäinen lapsi ei paljon ymmärrä käytöstavoista ja minun tehtäväni on tietenkin olla silmä tarkkana ettei mitään hajoa. Aion ottaa lapseni mukaan jatkossakin näyttelyihin, niin museihin kuin pienempiin gallerioihinkin, sillä ne ovat minulle tärkeitä juttuja ja asun lapseni kanssa kaksin.
VastaaPoistaWandis on 10.5.2012 at 17.11 said:
VastaaPoista"Näätsä Ommis onks eka ja vika kommentti kirjoitettu samasta iipeestä?"
Ei se Ommis nää iipeitä. Ommiksen blogi on samassa palvelussa kuin minun. Vierailijoitten IP-osoitetta ei näe vaikka olisit blogin pitäjä. Maan kai näkee, joskus kaupungin. Minulle näytti sijainniksi Viron.
Taisi muuten tulla Ommikselle yllätyksenä se, että moni nainen (lapsellinen tahi lapseton) ei halua niitä riehuvia kersoja sinne näyttelyyn.
sun ip on Piia (IP: 74.207.225.162 , proxy2.guardster.com) ole hyvä ja tarkista asia.
VastaaPoistaJa mä kun luulin, että Ommis ei edes vaivaudu tarkistamaan IP-osoitteita koska kirjoittajat ovat niin naurettavia tapauksia.
VastaaPoistaNoh, laskeuduit sentään norsunluutornistasi ja vaivauduit kaivelemaan rekistereitäsi. Helposti manipuloitava.
Noi on tosi helposti tarkistettavissa.
VastaaPoistaKiitos, anis! Olet tähän mennessä ainoa joka ymmärtää mitä eroa on museolla ja näyttelyllä.
VastaaPoistaLasten viemistä museoon minä en vastusta. Puhuin NÄYTTELYISTÄ, yksityisten järjestämistä taidenäyttelyistä. Näyttelyn järjestäjällä on valtuudet päättää, otetaanko tiloihin lapsia vai ei. Ommis varmasti saisi itkupotkuraivarit ovella kun sisäänpääsy torpattaisiin, mutta se ei ole näyttelyn järjestäjän ongelma vaan Ommiksen omaa kypsymättömyyttä. Galleristilla on oikeus suojella näytteillä olevia teoksia ja varmistaa, että näyttelytilaan päästetään vain vastuullisesti käyttäytyviä aikuisia.
Nyt kun tiedän, että yleisön joukossa on uhmakkaita äitejä tyyliin "Minä menen lapseni kanssa minne vaan", osaan ohjeistaa näyttelyn henkilökuntaa puuttumaan ongelmiin napakammin.
Olen tässä miettinyt, johtuuko Ommiksen uhmakkuus siitä, että häntä itseään on jo AIKAISEMMIN jossain museossa tai näyttelyssä moitittu oman lapsen metelistä. Hyvinkin mahdollista.
Olen Miksu täysin samaa mieltä. Kun tekee senkin kaltaisen rumban, että hakee galleriaa, hakee sitten rahoitusta, tekee duunit ja jos vielä saa jotain myytyä, menee iso prosentti galleristin taskuun (joka istuu nurkassa yrittämättäkään edistää myyntiä) ONHAN SE VITTUMAISTA, että galleriaan pamahtaa joku randommamma muksuineen. Se on totta, ettei lapsi ymmärrä taiteen sanomasta tuon taivaallista, niinkuin tuskin kovin muukaan kävijä ymmärtää taiteilijan sielua ihan kympillä. Lapset öliseekin vielä, liikkuvatkin miten sattuu.
VastaaPoistaItse olen todellakin valmis luopumaan galleriavierailusta, jos ovessa on selkeä stop ettei lapsia. Siihen voi mun puolesta laittaa lapun ihan mille tahansa ryhmälle: ei lapsia, neekereitä eikä ainakaan vammaisia. Se on sen gallerian maksajan ihan oma valinta.
Toivon kuitenkin, että myös taiteilijat ymmärtäisi, ettei lapset ole mitään villipetoja, vaan monesti ihan ok kansalaisia vanhemman seurassa. Lapset kuuluvat yhteiskuntaamme siinä missä muutkin ja minusta ongelma on siinä, ettei yhteiskunta voi mennä taiteen luo, mutta taiteilija voi mennä (kädet ojossa) yhteiskunnan luo, ainakin jossain vaiheessa uraansa on melkein pakko. Vai oletko sinä välttynyt tältä jonkin uuden mesenaattisi avulla?
Museot on mielestä jo täysin selkeä juttu, ne rahoitetaan veroeuroilla niin pitkästi, että omasta mielestäni niistä saisi ottaa lippumaksut pois kokonaan ja vapauttaa kansalle.
Lapseni ei ole mikään Otso Kantokorpi, mutta mukana se pyörii jatkossakin. Tee sinä sinne oman galleriasi eteiseen iso stop-kyltti jos haluat olla rauhassa.
Huoh!
VastaaPoistaEi voi kun ihmetellä Nimettömän järjenjuoksua. Voiko aikuinen ihminen tosiaan tehdä noin naurettavia yleistyksiä? "Jos lasta ei ikinä vie mihinkään." Ei ketjun alottaja sellasta sanonut. Sanoi, että lasten vieminen taidenäyttelyyn voi häiritä muita vieraita.
VastaaPoistaVie toki lapsesi lähikauppaan, kirjastoon, teatterin lastennäytökseen, urheiluseuraan, kirkkoon, sirkukseen, ruotsinlaivalle,huvipuistoon tai satoihin muihin paikkoihin mitkä ovat lapsille avoinna. Mutta älä luule, että lapsesi om tervetullut aikuisille suunnattuihin tilaisuuksiin.
Nimettömän logiikalla lapsen pitäisi kai päästä myös rock-konserttiin ja yökerhoon, koska jos lapsi ei siellä käy, niin ei se osaa käyttäytyä sitten 18-vuotiaana kun villi opiskelijaelämä alkaa.
Jos olet juoppo, möykkäät, dokaat ja sotket niin se on oma häpeäsi. Huonosti käyttäytyvät aikuiset heitetään kyllä ulos museosta tai näyttelystä. Jos et osaa käyttäytyä sivistyneesti, niin ei kannata teeskennellä olevansa sivistynyt taideharrastaja.
VastaaPoistaMikä tahansa häiriötekijä on tapana poistaa näyttelystä, oli sitten kurkku suorana huutava lapsi tai juoppo äiti.
"Siihen voi mun puolesta laittaa lapun ihan mille tahansa ryhmälle: ei lapsia, neekereitä eikä ainakaan vammaisia."
VastaaPoistaRepesin. Tulihan se Rasistikortti sieltä. Ommiksella taisi tosiaan pää pehmetä raskauden aikana kun ei ymmärrä lukemaansa tekstiä. Miksuhan just pääsi sanomasta, että kyllä heidänkin näyttelyynsä saavat vammaiset tulla ja vahtimestari auttaa sisälle.
Kukaan täysjärkinen ei tosissaan ehdota, että vammaisilta tai neekereiltä (kuten Ommis heitä rasistisesti nimittää) pitäisi ottaa pois oikeus tulla taidenäyttelyyn. Tässä oltiin asettamassa vieraille vain ikärajaa.
Käytin noita sanoja tehokeinona, koska mikä tahansa noista esimerkeistä kertoo kiellon asettajasta hyvin paljon.
VastaaPoistaKenelläköhän täällä on pää pehmennyt? Blogin kirjoittajalla ei ainakaan. Idioottimaisen kuvan antaa tuo äskeinen "rasistikorttikommentoija", mutta joitakin se taitaa harmittaa kun blogin kirjoittaja tietää asioista. viihteellistä lukemista, varsinkin kun tietää näyttelyavajaisissa kävijänä kuinka paljon taiteilijoiden jälkikasvua mukana kulkee.
VastaaPoistaMun raskauden aikana pehmennyt pää taitaa tulla esiin vain siinä että julkaisen ja kommentoin tällasia turhia provoja. mutta onneksi mulle myös maksetaan tästä lystistä :)
VastaaPoistaOlen ylienergisen 3 vuotiaan äiti ja tiedän tasan tarkkaa minne voimme mennä ja minne emme. Emme sen takia että joku taiteilija olisi sanonut jotain tai olisimme joutuneet henkilökunnan nuhtelun alle. Tiedän sen takia koska tunnen oman lapseni paremmin kun kaikki maailman ihmiset yhteensä ja tiedän ettei näyttelystä tulisi mitään. Poikani juoksisi karkuun ja jos joku tulisi vahingossa väliin ja en saisi juuri sillä sekunnilla lapsestani kiinni, kun hän sekunnin murto-osassa päättäisi kiivetä jonnekin korkealle ja kovaa.
VastaaPoistaEsim Weegeessä olemme käyneet hyvällä menestyksellä keskellä päivää, kun liikkeellä on ollut vähän muita ja poikani on saanut juosta vapaasti pitkin leveitä käytäviä. Kiasmassa on kiva juosta liukuporrasta ylös - alas.
Me emme ole tervetulleita ruokakauppaan ruuhka-aikana. Näin ei ole henkilökunta sanonut vaan muut jonottajat, kun poikani on hermostunut ja alkanut huutamaan / itkemään / potkimaan.
Ja kyllä, ihan normitapaus on, vähän villimpi tapaus, kuten pojilla usein on tapana.
Ja olen päättänytkin ettemme joka paikkaan änkeä, mennään vaan sinne missä homma voin seurata poikani menoa ja ei sekunnissa aiheuta miljoonavahinkoja.
Juu, kyllä sitä oppii noi jutut kun sen lapsen kanssa asustaa. Välillä on päiviä milloin ei bussiinkaan voi lasta viedä ja joskus voi tehdä ihan mitä vain. Olen perunut monesti menojamme lapsen mielialan takia, mutta kyllä me ihan hyvällä menestyksellä näyttelyissäkin käydään. Tämänkin postauksen näyttelyssä akatemian henkilökunta kävi sanomassa kuinka hauskaa nähdä lasta siellä, joten en minä kovin ei-tervetulleeksikaan oloani tuntenut lapsen kanssa. jossain vaiheessa tyyppi konttasi noihin kuvan aaltopahviputkiin, mutta isä nosti sitten syliin. tällä metodilla selviää aika mnestakin ongelmasta :)
VastaaPoistaSiis APUA. Kauhistuneena seuraan täällä aikuisten ihmisten käytöstapoja. Mä en ikinä uskaltaisi perustaa omaa blogia. Miten tällanen kiusaaminen voi olla mahdollista? Netissä "saa" nykyään tehdä ihan mitä tahansa ja loukata toisia ihmisiä miten paljon tahansa. Koulu- tai työpaikkakiusaaminen on julkisesti tuomittavaa mutta tällainen käytös ei...? Ihmisillä taitaa olla tosi paha olla.
VastaaPoistaOlin muuten eilen ihanassa nuorten muusikoiden kevätkonsertissa. Näiden kommenttien pelästyttämänä kysyin ensin konsertin järjestäjältä, saanko tulla, mukanani 8kk pikkuneiti. Vaihtoehtoja kun ei ollut, jos konserttiin halusin... Olin oikein sydämellisesti tervetullut. Neiti jaksoi tunnin mittaisen konsertin erinomaisesti ja itse sain nauttia ihanasta musiikista. Tänään meinaan kauhistuttaa kanssaihmisiä ja mennä lapsen kanssa ulos katsomaan Suomen kansallispeliä... Siinä ei oikeastaan kauhistuta mikään muu kuin tuo kauhea myrskytuuli!
Tsemppiä ihana ommis!
Kiitos kommentista (ja pahoittelut alun kommentoijille, etten jaksanut vastata kaikkiin, olette kultaisia!).
VastaaPoistaNää blogit on tosiaan alkanut nousemaan mammapalstoja vastaaviksi vittuilukeskusteluketjuiksi välillä. Itsekin hieman ivasin muutamia omien mielipiteidensä vankeja, mutta jos nyt tarkastellaan kommentointia ihan objektiivisesti, millainen kommentti on uskottava? Ei yksikään noista ylemmistä, missä kirjoittaja on provosoitunut ja heittää ties mitä älyttömyyttä. Jos joku on niin tyhmä, että puhuu pään pehmeämisestä tms, mitä se kertoo mielipiteen lähettäjästä? Aivan. Onko hänen mielipiteellään mitään väliä? Ei. Varsinkaan jos käyttää jotakin nimimerkkiä, mikä ei ole paikannettavissa yhtään mihinkään. Minun nimimerkilläni on kirjoitettu lähes 800 blogimerkintää alle 1.5 vuodessa, jotkut eivät uskalla edes linkata blogiinsa.
Jo pelkästään ekan kommentoijan romaanista haisee pelkästään tietämättömyys. Eihän lapset pelkästään äitien kanssa liiku näyttelyissä.
Maalaisjärkeä tosiaan saa käyttää harrastaessa kulttuuria, ihan mitä tahansa kulttuuria. Meillä on käyty museoissa, gallerioissa, katuja valtaamassa ihan samalla tavalla kuin ruotsin laivan pallomeressä, silloin kun se on ollut mahdollista. Kyllä maailmaan elämää mahtuu, näyttelyihinkin.
Itse olen ollut aikoinaan 3-vuotiaan kanssa taidenäyttelyissä ja luuhannut museoissa. Poikani herätti hilpeyttä Ruotsissa Moderna museetissä, missä hän kommentoi tilateosta, jossa huoneen kattoon oli sijoitettuja siittiönnäköisiä elementtejä: "Spiderman."
VastaaPoistaVanhemmat katsoo etteivät teokset vahingoitu, mutta muuten lapset mukaan vaan!
12-vuotiasta ei enää taidenäyttelyyn saa ilman lahjomista, jos hän ei ole käynteihin aiemmin tottunut,
mulle tuli reija mieleen se yks taidenäyttely jota tehtiin 10v sitten...kun sitten luettiin iltalehdestä missä herra taiteilija oli, kun sen piti olla meidän toimistolla :D muistat varmaan!
VastaaPoistaItse olen kuvataideakatemian opiskelija ja samalla kahden lapsen äiti ja olen hämmentynyt yllä olevista kritiikeistä koskien lasten näyttelyyn tuomista. Omat lapseni olivat Kuvaan Kevään avajaisissa koska itse valmistun sieltä tänä keväänä, ja myönnän, että ei minulle kyllä tullut mieleenkään, että minun pitäisi muiden taidenautinnon turvaamiseksi jättää lapset pois äitinsä juhlista. :)
VastaaPoistaNoh, avajaiset eivät yleensä ole ehkä muutenkaan kaikkein otollisimpia päiviä tutustua näyttelyyn ihmispaljouden takia.
Käyn lasteni kanssa näyttelyissä. En mitenkään varta vasten raahaa heitä mukanani, sillä toki liikkumiseni on helpompaa, jos ei minulla ole niitä vankkureita mukanani, mutta joskus joudun ja haluankin mennä heidän kanssaan ja jos joutuisin aina ajattelemaan valmiiksi sitä että "mitähän muut nyt ajattelevat lapsistani ja siitä että he ovat mukanani", niin enhän kärjistetysti ajateltuna ehtisi näkemään ja tekemään juuri mitään... :)
Lapseni opettelevat koko ajan käytöstapoja ja käyttäytymismalleja ja muiden huomioon ottamista, mutta en odota että heidän pitäisi osata käyttäytyä kuin aikuinen.
Jos joskus saan näyttelyajan, niin toivon kyllä jotain ihan muuta kuin harrasta tunnelmaa sinne ja erityisen paljon lapsivieraita!!
Kiitos viestistä Satu! Meille avajaisissa käyminen on jäänyt tavaksi ihan siksi, että lapsen isä on akatemiasta valmistunut taiteilija ja ne avajaiset ovat myös hyviä "työkavereiden" näkemispaikkoja. Useimmiten me ei olla pojan kanssa mukana, mutta joskus lähdetään. Esim kuvan kevään ne ekat avajaiset oli siksi otollinen tapahtuma meille, että tiesimme sen olevan vähemmän railakas mitä seuraavan päivän viralliset dokaus-avajaiset.
VastaaPoistaTuo juttu kiihdytti tunteita puoleen jos toiseenkin, mutta selvensi myös hyvin sitä kuinka ennakkoluuloisia ihmiset ovat lapsia kohtaan. Mä joudun yksinhuoltajana (isän kanssa siis hyvät välit kuitenkin) ottamaan lapsen joka paikkaan mukaan, tänään esim oltiin Kelassa Liisa Hyssälän vieraana pressiväen mukana. Lapsi oli ainoa laatuaan mukana, mutta kyllä se siellä meni :)
Olen itse kyseisen näyttelyn taiteilija ja toimin mm. valvojana ko. näyttelyssä. (Toivotin lasten lisäksi myös koirat tervetulleiksi, niitä kävi useita.) Lapset olivat ehkä riemukkain yleisöryhmä, koska he todella ottivat taiteesta ilon irti. Oman teokseni olin miettinyt myös siltä kannalta, että myös lapsi voi siitä kiinnostua. Usea lapsi suorastaan raahasi vanhemipaan taiteen pariin, uudelleen ja uudelleen. Meillä on kuvataiteessa ongelmana usein yleisön vähäisyys, kynnys galleriaan koetaan liian korkeana. Uutta yleisöä taiteelle kasvatetaan tutstuttamalla lapset taiteeseen pienestä pitäen. Tiedän gallerian (ihan aikuisten galleria), jossa panostetaan nimenomaan lapsiin, esim. päiväkoti- ja koululaisryhmät. Siellä usein lapset raahavat vanhempiaan taidelainaamoon miettimään, minkä teoksen haluaisivat valita.
VastaaPoistaIhana kuulla! Mulla on itselläni ihan samankaltainen ajatus taiteesta, että se ei katsomalla mene pilalle :) Me varmaan ehkä näimmekin siellä näyttelyssä silloin kutsuvieras-avajaisissa. Olimme tyypin isän ja videokameran kanssa naimisissa olevan vaarin kanssa siellä. Toivon mukaan myös jotkut lukijat uskaltautuivat katsomaan näyttelyn, vaikka nuo muutamat alkupään kommentit olivatkin aika tyrmääviä. Tyypin vaari naureskelikin, että kannattaisi tehdä lastenvaunurynnäkkö tuollaisten ihmisten näyttelyihin, mutta ei taida olla vaivan arvoista ;) Mutta tuonne mun meiliosoitteeseen saa kyllä vinkata jos tiedät jaksossa erityisesti lapsia puhuttelevia näytelyitä. Vinkkaan mielelläni kuvataiteesta blogissa.
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.