Pois

Kun tulin tänään kotiin, kuulin surullisia uutisia toisen bloggarin pois nukkumisesta. Toivoin todella, etten tuntisi ko. bloggaria, sillä v...

Kun tulin tänään kotiin, kuulin surullisia uutisia toisen bloggarin pois nukkumisesta. Toivoin todella, etten tuntisi ko. bloggaria, sillä vaikka monet meistä blogiharrastajista emme koskaan tapaa livenä, on moni päivittäinen ystävä netin kautta. Osan blogia lukee, osan kommentteja osaa odottaa jo kirjoittaessaan. "Tästä hän varmasti innostuu! Jos joku vastaa jotain, se on hän."

Olen joskus verrannut blogiharrastusta joukkuelajiin kuten jääkiekko. Vaikka kirjoitat omasta mielihalustasi, ei kirjoituksesi ole mitään ilman joukkuetta. Ihmisiä, jotka myös kiinnostuvat teksteistäsi. Ja valitettavasti luettuani Project Maman postauksen, aloin itkemään. Hän kuului minunkin joukkueeseeni.

Emme koskaan nähneet, vaikka kerran jopa sovimme treffit keskustaan. Aikataulut menivät uusiksi. Tiesin hänen kuitenkin kommentoivan aina kun kirjoitin jotain ekoasiaa, treffimmekin piti olla luonnonkosmetiikkamessuilla. Kun odotin lasta, hänen kommenteissaan oli raskautta odottava vire ja niihin aikoihin kun minä sain lapsen, hän tuli raskaaksi. Olin iloinen hänen puolestaan, sillä toisin kuin minä, hän oli siihen valmis ja odotti äitiyttä. Ja äidiksi hän tulikin, mutta valitettavasti äitiydestään hän ei päässyt nauttimaan odotusta pidempään.

Eniten toivon voimia tuoreelle isälle, jolla on varmasti suurin suru. Ja kuitenkin onni uudesta elämästä. Suuri osaanottoni muillekin Prinsessa Paskavarpaan lähiomaisille ja ystäville.

7 kommenttia

  1. Tääälläkin on tänään itkut tirautettu. Vaikken Prinsessan omaa blogia lukenutkaan, oli hän tuttu juuri kommenteistaan, mm. tässäkin blogissa, ja siten tullut itsellekin tavallaan tutuksi.Olen niin valtavasti tänään rutistanut näitä omiani ja ymmärtänyt joka hetkestä olla niin äärimmäisen kiitollinen.Nyt on kymmeniä, satoja ja tuhansia tarinoita kerrottavana pienelle pojalle enkeliäidistä, ja mikä muisto jää myös niistä blogiin kirjoitetuista sanoista, niiden merkitys nousi nyt arvoon arvaamattomaan.

    VastaaPoista
  2. Tämä pysäytti kyllä ihan totaalisesti. Ei edes tiedä mitä ajattelisi, vaikken edes vakituisesti lukenut kyseisen henkilön blogia... Synnytyksissä voi käydä kaikenlaista...

    VastaaPoista
  3. On kyllä todella surullista. Itse en ollut blogiin koskaan eksynyt, mutta nimimerkin muistan, varmaan täältä sun kommenttilootasta. Tällaiset pysäyttää aika lailla. Vaikka kyseessä on mulle tuntematon ihminen, niin jo pelkkä blogin olemassa olo inhimillistää tapauksen mulle ihan eri tavalla, kuin jos olisin lukenut tän jostain uutisista. Blogissa on mahdollisuus vieläkin tehdä poismennyt ihminen itselleen tutuksi. Mä en sitä silti tee, sillä en kaipaa enempää ahdistusta harteilleni, mutta silti tää koskettaa. Elämä on raju vuoristorata. Eniten voin pahoin jäljelle jääneiden puolesta. Tosi tosi surullista.

    VastaaPoista
  4. Tämä tuntui pahalta ja nosti vedet silmiin. Itse henkilö ei ollut tuttu kuin kommenttien kautta, mutta pelkästään se ajatus, että vauva syntyy ja äiti menehtyy tuntuu aivan kuristavan hirveältä. Nytkin on pala kurkussa, kun mietin tuoreen isän tuskaa. Niin helvetin epäreilua ja surullista.

    VastaaPoista
  5. Täällä myös.. Muutamia kertoja hänen blogiinsa eksyin. En tiedä kommentoinko koskaan. En tiedä kävikö hän koskaan minun blogissani. Mutta koskettaa silti. Jotenkin oudonkin läheltä.Niin haluaisin toivottaa hänen miehelleen ja pojalleen voimia.Muistan kuinka oma mieheni sanoi minun maatessa teholla, ettei koskaan lasta toivoessa ja odottaessa ollut miettinyt että saattaa menettää minutkin. Että ei hänestä olisi yksinhuoltajaksi. Ei kaiken sen surun keskellä. Hänestä ei kuulemma olisi ollut enää mihinkään. Jotain olennaista oli jäänyt miettimättä etukäteen.Toivon kuitenkin että Prinessan mies osaa hakea apua ja saa tukea tarvittaessa. <3

    VastaaPoista
  6. Mä oon ollut järkytyksestä ihan jäässä Prinsessan poismenosta kuultuani. Luin blogia, tykkäsin hänen persoonastaan ja kommentoinkin joskus.Me (tai ainakaan minä) emme tiedä, miten synnytys ja kuolema liittyivät toisiinsa. Eikä sillä olekaan mitään merkitystäVoi kun tietäisi jonkun tavan, miten Prinsessan Mikkoa ja vauvaa voisi auttaa.

    VastaaPoista
  7. Nyt vauvakin on kuollut :(

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images