Pipot

Oon alkanut tekemään pipoja. Ihan vaan, että lapsi mätsäis paremmin siihen värioksennuskantoliinaan.  Emmä oikein tiedä tykkääkö tuo. Onneks...

Oon alkanut tekemään pipoja. Ihan vaan, että lapsi mätsäis paremmin siihen värioksennuskantoliinaan. 


Emmä oikein tiedä tykkääkö tuo. Onneksi ei vielä osaa puhua niin jääkin arvoitukseksi, on niissä sen verran kova duuni kun tekee fleecestä vuoren ettei viittis jättää käyttämättä.

6 kommenttia

  1. Elli22. syyskuuta 2011 klo 22.20

    Voi miten ihana pipo! Eihan nyt tuommosesta voi olla tykkaamatta mitenkaan. :)

    VastaaPoista
  2. Anni22. syyskuuta 2011 klo 22.30

    Voi apua! Oisitpa nähnyt mun siskon tekemän ufopipon... Tää on vielä aika kevyttä kamaa siihen verrattuna. Onneksi lapsella oli syntyessään sen verran iso pää, että pipoa mallattiin vain laitoksella parin kuvan verran ja sen jälkeen jäi käyttämättä... voi harmi!

    VastaaPoista
  3. Heatley22. syyskuuta 2011 klo 22.51

    Ihana vesseli ja ihana pipo :)

    VastaaPoista
  4. Oi mutsi mutsi22. syyskuuta 2011 klo 23.09

    kiitos kiitos :) Noi korvaläpät on kyllä aika mielettömät, tulee mieleen joku koiratyyppi. Toi oli toinen samanmoinen, nyt on jo kolmas puikoissa kun sain tilauksen oikein. Samat värit ja lurppakorvat - 2011 talven hitti :D

    VastaaPoista
  5. Sofia Punta22. syyskuuta 2011 klo 23.25

    Voikun herra T. on suloinen! :) <3Voikun herra T. on suloinen! :) <3

    VastaaPoista
  6. Oi mutsi mutsi22. syyskuuta 2011 klo 23.39

    Onhan se (kun sille päälle sattuu) <3

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images