Raskaus on pesti hulluuteen

Viime yö oli tosi rankka. Kävin alkuyön vessassa alle tunnin välein, yhteensä muistaakseni 12 kertaa ja samalla piti paastota aamuista ver...



Viime yö oli tosi rankka. Kävin alkuyön vessassa alle tunnin välein, yhteensä muistaakseni 12 kertaa ja samalla piti paastota aamuista verensokerin paastoarvomittausta varten 12h. Vaikka keho on nesteestä turvoksissa (+4kg 2 viikossa!), tuo vessassa käyminen kuivattaa sen verran että olo oli mitä kamalin 5:30 kun viimeisen kerran katsoin kelloa. 9:30 sain ottaa veren paastoarvon, mutta kuinkas kävikään? Saamani mittarin testiliuskat olivat vanhentuneita! Mittari sanoi error ja koko homma pitää aloittaa alusta alkuviikosta kun saan uudet testiliuskat eli täysin turhaa paastoamista ja unettomana kieriskelyä koko yö. Välillä tuntuu, että mulla menee kaikki päin helvettiä liittyen tähän raskauden fyysiseen puoleen, enkä todellakaan puhu mistään rintojen parin kuppikoon kasvamisen tuottamista ongelmista. Diabetes on vain pieni osa diagnosoituja ongelmia.

Eilen istuin puoli tuntia kuuman suihkun alla, kun en voinut seisoa enkä istuttuani jaksanut nousta ylös. Ainoat kengät mitkä jalkaan mahtuu on uggit ja haisaappaat, niistä sitten valitsemaan ergonomisia kesäkenkiä. Laskettuun aikaan kuukausi aikaa, joten en suostu hankkimaan täksi ajaksi uusia kenkiä, sillä toivon turvotuksen häviävän kesän kuluessa. Sitä paitsi en mä voi edes kävellä kunnolla, joten täysin turhaa edes omistaa kenkiä.

En edes ehdi ajatella koko lapsen saamista kun koko aika menee lääkäristä toiseen rampatessa ja omiin kipuihin keskittyessä. Olisi ollut kiva edes hetki potea jonkinlaista vauvakuumetta ja iloita ajatuksesta, mutta 8 kuukautta kärsimystä ei anna paljon voimia unelmoimiselle vaikka mitä ilokaasua käyttäisi päivittäin. Pelottaa lähinnä, että lapsella todetaan sitten vielä joku vakaa sairaus, koliikki ja huulihalkio synnytyksen jälkeen. Ei, niin ei voi käydä. se olisi jo jotain kohtalon ivaa.

9 kommenttia

  1. Mulla oli koko kesän ja pitkälle syksyynkin käytössä halpis-croksit, suosittelen! Mahtuu hyvin jalkaan, eikä tarvitse edes kumarrella niitä laittaessa. =) Ja tosiaan edullinen "kenkävaihtoehto".

    VastaaPoista
  2. Mullaki tuli tota turvotusta niinku 2,5kg per viikko! Ja turvotus ++, sit vähensi suolan käyttöö nii väheni et tuli viikos 800g :) ja turvotuski enää +..Toki nyt oon taas syöny vaikka mitä suolasta ja hiilihydraattista, että turvotuski on sen mukasta x) Mutjoo joillekkihan tulee turvotusta vaikka ei tekis mitään, mut mulla just helpotti ku vähensin suolaa :)Mä oon nyt käyttäny just vaa crokseja varmaa parisen kk :D Ei mee muut kengät ja välillä tuntuu, että ei meinaa mennä croksitkaa..Mulla on semmoset halppikset jotka maksaa n. 5 e :D ja ne on tosi isot. Ne on mukavat, ku on aika viileet ja ei tarvi just kyykistyä ku niitä laittaa^^ :)Mulla laskettu aika ens kuun 28. pvä. Eli ei enää kauaa ja oon tosi onnellinen, sillä tää mun raskaus on yhtä helvettiä välillä. Kaiken maailman kivut ja säryt joka päivä, joihin ei auta mikään! Huoh.. Mutta tsempit sulle!! <3

    VastaaPoista
  3. mulla oli omassa raskaudessa ihan samat fiilikset. Ja kun erehdyin välillä valittamaan olostani blogissani, niin johan oli ihmiset sanomassa kun en osaa nauttia raskaudestani, ja olen ihmeellinen valittaja. Jos halusin viimeisillä viikoillani kauppaan, oli mun liikuttava siellä pyörätuolilla. Turvotusta ei onneksi ollut.

    ja kun vauva syntyi, on meillä ollut huutoa alusta asti. Ensin oli varmaan koliikkia, nyt vaan vähän vaativampi pallero. Mutta koskaan ei saa valittaa, ei koskaan. Perkele.

    Kyllä sä jaksat. Ihan varmaan jaksat, ja aika nopeasti ne kivut ja muut unohtuu. Mulle on iskemässä jo uutta vauvakuumetta, vaikka vielä kuukausi sitten olin varma, että Sohvi jää ainokaiseksi :D

    VastaaPoista
  4. Mun jalat oli niin turvoksissa kun ootin Niksua (heinäkuun lopussa l.a) ettei edes halpis-crocsit mahtuneet mun jalkoihin, otti jalkapöydän korkeudesta kiinni vaikka normaalisti on normaalit jalat. :D

    Mutta vakavasti ottaen, kun odotin Islaa elin elämäni kamalinta aikaa. Se oli pelkkää tuskaa ja epämukavuutta alusta loppuun. Myös synnytys oli kamalin kokemus ikinä, mutta vauva mitä helpoin ja mahtavin ja nyt lapsena sitä edelleen. Niksun raskaus oli helpompi, mutta sillä taas koliikki ym. Ollut paljon haastavampi ja voimia vievempi tapaus.

    Toivotaan, että kun sun raskaus on nyt noin hankala, että vauva olis sit helppo ja se korvaisi heti kaiken raskausajan tuskan. Mä toivon sitä ainakin sulle. Voimia! ♡

    VastaaPoista
  5. jotku helpot läpsyt jalkaan tossa vaiheessa, mullakin laskettuun pari viikkoa ja en oo viikkoihin jaksanu muita pukea kuin sujauttaa ballerinat jalkaan. tsemppiä loppuajalle ! niit läpsyköitä arvostaa sit vauvanki kans, ei sitä heti vauvankaan kans (eli synnytyksen jälkeisenä aikana, itsellä sektion jälkeen aika pitkään siis) jaksa pukea mitään vaikeaa päälleen. et hanki vaan viel jotku kevyemmät tossut kuin uggit !

    VastaaPoista
  6. Heidi: mä oon miettinyt juurikin kopiocrocseja, mutta inhoan niitä niin paljon, että mieluummin opettelen kävelemään käsilläni. Crocsit vaan on mun inhokki nro:1. Voi silti olla, että joudun nyt antamaan periksi :/

    Tiuski: voi perse. Crocsit. Toisaalta ei mun shortsit+uggitkaan ihan niin tyylikkäältä näytä yhdistelmänä :D Kiitos tsemppauksesta. Kummallisesti lohduttaa, että tietää ettei ole yksin vaivojen kanssa. On se silti niin kummallista, mäkin jouduin ottaan kumppareista pohjalliset irti kun kumpparitkaan ei meinannut mahtua!

    Verskinen: Mä oon yrittänyt olla valittamatta blogissani kokoajan ja onneksi en lähtenyt ollenkaan "harrastamaan raskausoireita", mitä monet mammat tuntuvat tekevän. Tuntuu, että jotkut jopa kilpailevat oireistaan jo alkuraskaudesta ja semmoisten juttujen lukeminen on puuduttanut itseäkin, koska omat oireet eivät ole sellaisia että ne paranisivat ihkuilla trendiodotusvehkeillä mitä saa sikiön sukupuoliarvioon sointuvaan väriin mätsättynä.

    Loppua kohden nää oireet on vain lisääntyneet niin, että ahdistukseen ei ole paljon muita purkukeinoja kun välillä avautua aiheesta. Nauttikoot ne raskaudesta jotka pystyvät, mutta mä kyllä saan suurennuslaslla nyt etsiä niitä hyviä puolia kun kroppa on irtisanoutunut täysin yhteistyöstä.

    Mutta sun vauvakuumeesee positiivisena muistutuksena, että monista paikoista oon lukenut että raskaudet ovat aina erilaisia, eli jos yksi helvetti on takana, seuraava voi olla pelkkää siirappia :)

    Nova Melina: mä toivon helppoa synnytystä. Toisaalta menee se vaikempikin, oikeastaan odotan sitä kipua ja muuta siksikin että se voisi purkaa jotain lukkoja helpottaessaan. Pelottaa vaan miten se vauva-asia menee mun päähän sitten kun se on fyysisesti läsnä, kun en tosiaan ole oikein ehtinyt ajattelemaan sitä eloa vauvan kanssa kun voimat menee selviämiseen tässä hetkessä.

    VastaaPoista
  7. anonyymi: mä hankin eilen seppälästä semmoset matalat collegetennarit. Kun balleriinat painoivat niin paljon jalkapöytään ettei tullut kysymykseenkään. Ehkä se crocsikin on vielä edessä :/

    VastaaPoista
  8. Positiivisuuspläjäys tähän alkuun: Vaikka raskausoireet lannistaa, niin muista että sulla on ainaki ihan mahdottoman hyvänvärinen tukka! Tuhkaa sävynä on äärimmäisen hankala saada hiuksiin, sillä 9/10 tapauksista (ainakin allekirjoittanut kuuluu siihen yhdeksään) se on enemmän tai vähemmän keltaiseen vivahtavaa. Oot mun idoli ;)

    Hei, miten olisi varvastossut? Käytin koko viime kesän (ollessani odottavassa tilassa) niitä eri väreissä ja olivat just sopivan ilmavat ja tilavat. ;) (Stadiumilla ainakin oli hyviä ja edullisia) Syksyllä olikin sitten hankalampi tilanne ja toinen juttu, kun alkoivat kylmät ilmat tulemaan vastaan. Crocseja en vain suostunu hankkimaan saati sitten käyttämään --> olin enimmäkseen sisällä marraskuiseen synnytykseen saakka.
    Pysy sinäkin lujana crocsien suhteen, sillä _aina_ on vaihtoehto! ;)

    Aika hämmentävää tuo paastoamisjuttu noiden sokeriarvojen mittaamisen kanssa. Mittailin kans arvoja parisen viikkoa, eikä kukaan puhunu paastoamisesta. Tai sitte en vain kuunnellu tai yksinkertaisesti muista enää mitään odotusajasta. Imetys vie muistin ja tyhmistää pään.

    Jaksamista ja vielä kerran jaksamista.

    VastaaPoista
  9. Raskausturvotuksiin en nyt kylla osaa kommentoida mitaan muuta kuin, ettei kuulosta hirvean mukavalta hommalta. Tuota videosta onkin sitten enemman sanottavaa. Nain sen nimittain jo joskus aiemmin ja nyt naytin samaisen trailerin Australialaiselle poikaystavalle. Ilmeisesti 4kk:n visiitti Suomeen loi melko realistisen kuvan kotomaastani ja nauraa rakatimme tuolle videolle taalla - oikein kahteen kertaan! :D

    VastaaPoista

Kommenttien valvonta päällä.

Flickr Images