Ilmaista kamaa säkkikaupalla ja parit muut kliseet päälle
15.9.11"Mahtaa olla hienoa olla bloggari ja testailla tuotteita ja käydä tilaisuuksissa päivästä toiseen" on aika yleinen reaktio kun kerron harrastuksestani. No on ja ei.
Kirjoittaminen on ihanaa ja säätelee päivää mukavasti. Kun rajasin blogini käsittelemään enemmän äitiyteen ja vauva-aikaan liittyviä ilmiöitä, kyse oli yksityisyydensuojasta, ei halussa uida tuotelahjoissa. Mitä ei siis tapahdu edelleenkään, vaikka välillä siltä saattaa kuulostaa. En vain halua, että kaikki kuulumiseni ja perhevalokuvat löytyvät kätevästi googlella ja on mukava vaihtaa kuulumisia ystävien kanssa "luinkin sen jo blogista" kommentoinnin sijaan ja siksi ilmiöt ovat mukavampi tapa blogata minulle. Tavarat, mistä kirjoitan ja saan testiin, ne lahjoitan suurimmaksi osaksi eteenpäin. Kirjat esimerkiksi ovat ahkerassa kierrossa kasvatusalan ammattilaisia myöten ja koko kaveripiiri käyttää bpa-vapaita pulloja testailujen jälkeen.
Kuitenkin, vaikka kyse on harrastuksesta, testeihin ja muihin liittyy paljon velvollisuuksia joista lukijoille ei tule maininneeksi. Yksi tärkeimmistä on piilomainonnan laittomuuden muistaminen. Välillä tulee itsekin sorruttua siihen "postiluukusta kolahti"-kirjoitustapaan mikä on täysin väärä. Se on LAITON. Blogit eivät ole aikakauslehti, vaikka sisältö on monesti lähes identtinen ja siksi jokainen lehdistötilaisuudesta/maahantuojalta/viestintätoimistolta/miltä tahansa yritykseltä saatu ilmainen lahja, mikä on annettu viestintätarkoituksessa ts. myyntiä edistmään pitää mainita selkeästi. Välillä, kun kantaa säkkikaupalla kivaa vauvakamaa kotiin ja palaisi innosta kirjoittaa millaista jännää on tulossa markkinoille, into laimenee kun muistaa että tämä pitää taas alleviivata ilmaislahjukseksi. Mitä ne lukijatkin ajattelevat? Hyvä nyrkkisääntö taitaa olla, että kun ilmaistavarasta mainitseminen tuntuu nololta, on aika katsoa peiliin ja miettiä onko sitä pakko ottaa vastaan. Ei tämä mikään suosittuuskilpailu ole, niinkuin jotkut valitettavasti blogimaailmassakin kuvittelevat ja ilmainen kama ei ole mikään meriitti.
Kannan säkkikaupalla kamaa kotiin? Kuulostaa entistä enemmän brassailulta. Yritän alleviivata, että omalta kohdaltani bloggaaminen on harrastus, mihin kuuluu tiettyjä luontaisetuja tavaran muodossa. Verotusasiat ovat kuitenkin minunkin pakko ottaa huomioon, eikä kantaa esimerkiksi uutta autoa goodiebagissa kotiin. (Ei sillä, ei ole ajokorttiakaan). Monesti ihmisten haikailu uusien testikamojen perään loppuu kun seinään, kun kerron oikeasti testaavan esimerkiksi vauvoille sopivan luonnonkosmetiikan ensin itselläni (eilen sain allergisen reaktion vauvojen luonnonkosmeettisesta kosteusvoiteesta) ja käyttäväni oikeasti vaikka kuukauden pari ohimennen aikaa jonkin tuotteen testiin ennenkuin päätän suosittelenko sitä ollenkaan. Kirjoittamiseen menee aikaa, samoin kommenttien tarkastukseen ja lukijoille vastaamiseen. Kun tämän jälkeen miettii tuntikorvausta 10 euron rasvatuubin testaamisesta, tulee mieleen että tässä ei ole mitään järkeä. Varsinkin arvontojen jälkeen kun on säätänyt osallistujat exeliin ja huomioinut tupla-arpaliput, tulee mieleen että järkevämpiäkin harrastuksia varmasti olisi. Ja että menisit sinäkin töihin.
Yritän välttää ilmaisuja, joissa kerron käyneeni vaikkapa jossain pressitilaisuudessa. Se antaa taas niin oudon hehkeän, lähes juhlallisen kuvan, kun totuus on se, että bloggari tekee ilmaiseksi sen mistä toimittaja saa palkkaa. Tosin bloggarina saan päättää menenkö kuuntelemaan 2 tunnin luentoa jostakin mailman kuolettavimmasta aiheesta ja kirjoitanko siitä ylipäätään. En muutenkaan käsitä miksi mainita pressitilaisuudesta mutta ei sen sisällöstä? No kuitenkin, totuus niiden tilaisuuksien takana on ilmainen pullakahvi ja vähän osviittaa siihen mistä voi kirjoittaa. Tosi harvoin tilaisuuksissa on mitään jännää ja mainitsemisen arvoista, vaikka joskus sitä löytää itsensä juttelemasta vaikkapa Tiia Vanhatapion kanssa. Muistorikas hetki minulle, tuskin Tiialle.
Tekstini kuulostaa negatiiviselta, mutta tästä minä nautin myös! Tykkään kuulla uusista jutuista, jakaa eteenpäin. Ja on sitä paitsi aivan eri asia napsia pinkillä Canonilla kuvia omaan blogiin kuin tehdä sama kontekstissa Lauri Tähkä ja Citylehti (been there, done that). Rakastan jakaa tietoa eteenpäin ja herättää keskusteluakin. Se on kivaa. Enkä mä tätä muuten tekisikään. Mutta säännöt ne on meilläkin, ja Buttermilk Bisquetsin loistavasta piilomainontaa käsittelevästä tekstistä poimituin sanoin "Ethän lähtisi ajamaan autollakaan, jos et ymmärtäisi liikennesääntöjä?"
Ja tämä loppu on teille, arvoisat blogikolleegat. Tehdäänhän kirjoittamisestamme reilua myös lukijoille ja yritetään edes muistaa oma velvollisuutemme piilomainonnan kitkemisessä sekä turhassa glamorisoinnissa. Kiitti.
Ps. aiheesta kiinnostuneett voivat myös lukea kaverini Niinan kirjoituksen samasta aihepiiristä.
7 kommenttia
Minusta Nelliinaan viittaaminen kaverina kuulostaa paljon hohdokkaammalta kuin pressitilaisuudet.:DD
VastaaPoistaTerveisin kaverisi AnneVee, joka ei saa työkoneella toimimaan tota google-tilihommaa.
Tämä on niin totta!
VastaaPoistaMyös mainostajien pitäisi olla valppaina, koska piilomainonnalla tavallaan pilaa siinä omaakin nimeä niiden valveutuneiden lukijoiden keskuudessa, jotka tietävät pelisäännöt.
...mutta onhan se aika Glamouria juosta PR-tilaisuuksissa juomassa shamppanjaa ja tavata julkkiksia...
Korjaus: kaverini Niinan räyhäämisen samasta aiheesta :D on se jumankauta, että toi asia tuntuu olevan niin vaikeeta bloggareille!
VastaaPoistaTuli muuten mieleen että en edes muista, koska olisin viimeksi ollut pr-tilaisuudessa jossain pr-toimistossa... yhteensä neljän vuoden aikana olen ollut n. 4 kertaa :D T. tampereen glamourbloggari
Mä luin myös nuo Bisquitin ja Nelliinan tekstit ja olin aikeissa kirjoittaa samasta aiheesta kun se nyt pinnalla on ja mietityttää toki. Itsehän myös juuri mainitsin käyneeni lehdistötilaisuudessa kertomatta (vielä) lisää koska koko postauksen tarkoitus oli glamorisoida (onkohan tuo edes mikään sana), vastapainoksi postauksille joissa kaikki menee päin persettä ja koska juuri nyt minusta tuntuu oikeasti hassulta, että on näin kiire.
VastaaPoistaPiilomainonta on tärkeä juttu ja rehellisyys muutenkin, pitänee jostain (niiden kaikkien hehkeiden tilaisuuksien) välistä repiä hieman aikaa aiheesta kirjoittamiselle myös. :)
No pääsihän tänne kommentoimaan! Mä jo luulin saaneeni jonkin kommentointi eston niskaani :DD
VastaaPoistaTämä on oikeasti hyvä ja tärkeä aihe. Itse pidän yhteiskuntaamme muutenkin turhan materialistisea paikkana ja joka puolella tunnutaan toitottavan "osta, osta, osta!". Siihen päälle vielä se, että aktiivisena blogien lukijana menee todella nopeasti maku kirjoittajaan, jonka miltei jokainen postaus koskee jonkin tuotteen mainostamista ja perässä lukee "osta! Minäkin ostaisin!. Varsinkin kun et oikeasti ostaisi (ainakaan omalla rahalla) ja se mainontakin on selvää piilomainontaa.
Kyllä sitä huomattavasti eri tavalla suhtautuu kirjoittajan mielipiteeseen tuotteesta silloin kun kuule, että hän on omia rahojaan siihen käyttänyt ja hei, negatiivisetkin palautteet voivat olla positiivisia! Tai hassusti ilmaistu, mutta kaikki tuotteet eivät sovi kaikille ja jos kirjoittaja sanoo, että muuten ihan kiva, mutta tää nassurasva kuivattaa vähän liikaa mun ihoa tai tuoksuu liian voimakkaasti, voivat nämä silti olla juuri lukijan hakemia ominaisuuksia. Rehellisyys ennen kaikkea!
Tässä painotan toki sitä, että vaikka postaus olisikin sponsoroitu, niin jos tuote ei miellytä niin sekin täytyy kertoa. Ei syljetä mikään niin paljon, kun valheellinen "ihqu"-hehkutus tuotteesta johon ei oikeassa elämässä olekkaan tyytyväinen.
Varsinkin noissa nuorille suunnatuissa (muoti)blogeissa kannattaisi aina välillä muistutella niitä lukijoita siitä, ettei se elämä nyt välttämättä niin kovin glamouria koko ajan olekkaan, vaikka roinaa riittää joka päivälle ja blogi täyttyy etelän matka-kuvista ;)
samoja juttuja olen minäkin miettinyt viime aikoina. kun kirjoitan enimmäkseen "ilman lahjuksia", tuntuu kyllä joskus toisin ollessa hölmöltä kirjoittaa, että kyseessä on yhteistyö kaupallisen tahon kanssa eli suomeksi mainonta. silti en halua jättää sitä tekemättä. viime aikoina olen pohtinut sitä, miten minun pitäisi suhtautua siihen, että saan jostain huvikseni ilman yhteistyötä kirjoittamastani postauksesta jälkeenpäin jotain etua itselleni (enimmäkseen alennuksia nettikaupoissa).
VastaaPoistasamoin mietityttää se, miten blogin sisällöstä tulee puoliväkisin tyhjempää ja kaupallisempaa lukijamäärien kasvaessa. ystäväni tuskin enää saavat kamalasti mitään irti blogissani, kun mikään ei enää ole niin kovin henkilökohtaisesti kirjoitettu.
en oo suuremmin kiinnittänyt asiaan koskaan huomiota. varmaan kun en enää juurikaan lue muotiblogeja (ei oo aikaa yms), en oo koskaan lukenut ruoka- tai kirjablogeja enkä varsinkaan aio lukea jotain lastenvaateblogeja. näissä mun lukemissa väyväblokeissa asia on kuitennii ihan hyvin lapasessa heillä, jotka kaupallista yhteistyötä tekevät.
VastaaPoistaKommenttien valvonta päällä.