Juurikin näin se meni.

Aika tutulta kuulostaa. :D Ja hei, nuo eivät lopu tuohon. Vauva-ajan ajatus: "Minun lapseni ei opi mussuttamaan makeaa."Nykyhetki (ft. taapero): Ei opi, ei. On sisäänrakennettu systeemi, sen verran tehokkaasti tyyppi varastaa kaiken sokeripitoisen, vaikka kuinka yrittäisi piilottaa (korkeallekin). jne.

Kyllä, minäkin uskottelin pitkään imettäväni lasta teini-ikään asti, pukevani pikkusta vain retrotyylisiin design-vaatteisiin, ostavani kauniit vanhat puistovaunut ja niin paljon kaikkea muuta. Yhdestä asiasta olin varma: kestoihin en koske.

Ti: :D :DTii: Voi perse. Turha siis tehdä suunnitelmia!Miau: No, meillä sentään nukutaan pihalla kauniissa vanhoissa vaunuissa. harmi vaan, että niiden jarru oli niin huono, että oli pakko hankkia myös rumat nykyajan vekottimet :/

Niiii-in, juurikin näin se menee... Monet jutut menee juuri toisinpäin kuin on suunnitellut. Kyllä se muutenkin on ollut tän ensimmäisen kanssa aikamoista opettelua, nyt alkaa pikkuhiljaa ensimmäinen uhma näkyä... Ja lapsethan on kaikki niin erilaisia.=)

Esikoisen kohdalla sain pidettyä kiinni kestoilusta :D Veijon kohdalla en edes yrittänyt muita, paitsi ei ole saanut muuta kuin tissiä Kättärin jälkeen (ja taitaa olla korvikkeille allerginen). Rennompaa kun ei vanno mitään :P

Haha, noi on NIIIIN totta...Ainakin osa pätee meidän kohdalla oikein mainiosti. Lisäksi mulla ainakin oli ylevä ajatus lähteä vaunulenkille joka päivä, ja vauvanhan kuuluisi saada vähintään yksi tunti raitista ulkoilmaa päivittäin....Juupa juu, niin varmaan. Yhden viikon jaksoin tsempata ja kävin neljä kertaa lenkillä, toisella viikolla onneks satoi koko ajan eikä tarttenu mennä kun kerran...ja sitten koko homma jäikin...kamalan huono omatunto iskee, mutta onneksi raahaan vauvaa aina välillä pihalle kun otan aurinkoa (öh, varjoon vauva, tietty), ja silloin ollaankin ulkona koko viikon tarpeiksi :DTsemppiä, kyllä se helpottaa! ...ehkä??? :D

Kiitos (taas) hyvistä aamuhymyistä. :)Haluaisin tavata sen äidin, joka ei ole joutunut pyörtämään yhtäkään päätöstään lapsenkasvatusmetodeistaan.. :D

Pakko vielä lisätä... Suunnittelin kanssa lähteväni päivittäin vaunulenkille, aina ei vaan jaksa... Vauva sai kyllä raitista ilmaa, kun nukkui päikkärit vaunuissa kuistilla kunhan ei ollut liian kylmä. Parveke käy myös hyvin. =) Nyt ulkoillaan kyllä joka päivä, kun keli vainsallii: vaunutellaan, puistoillaan tai ollaan ihan vaan omassa pihassa. =)

Teidän vauva-arki kuulostaa liian tutulta, puhut ihan mun suulla! Elämä on yhtä tissi suussa pötköttelyä ja kasvatuspäätöstensä uudelleenarviointia. :)

Kuulostaa niin tutulta, ei ehkä kaikki ajatukset, mut toi kaava. :)

Löysin blogisi vasta nyt joten kommentti tulee vähän myöhässä mutta ei voi muuta sanoa kuin että: Näin!Minusta tuli tämän postauksen luettuani uskollinen lukijasi.

Tässä kolme vuotta imettänyt (lähes putkeen) kolme lasta perätysten.. Olo on välillä kuin kävelevällä maitolaiturilla...